Tilannekuvassa on tarkasteltu perusväylänpitoa radanpidon osalta. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Perusväylänpidossa huolehditaan rataverkon liikennöitävyydestä
Perusväylänpidon keskeisiä tehtäviä on rataverkon kunnossapito eli hoito ja korjaukset sekä parantaminen. Riittävällä hoidolla ja kunnosta huolehtimalla varmistetaan rataverkon turvallinen liikennöitävyys.
Rataverkon hoidolla varmistetaan verkon päivittäinen liikennöitävyys. Hoitoon kuuluu mm. talvikunnossapito, erilaista varusteiden ja laitteiden hoitoa ja huoltoa, rataverkon isännöinti, sähköradan kunnossapito sekä siltojen ja laitureiden hoito. Korjaamiseen sisältyy rataverkon ja sen rakenteiden rikkoutumisesta, kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvien vaurioiden korjausta sekä toimivuudeltaan heikkenevien rakenteiden ja laitteiden uusimista. Parantamisella parannetaan rataverkon liikenneturvallisuutta ja palvelutasoa vastaamaan lisääntyneen liikenteen tai muuttuneen maankäytön aiheuttamaa tarvetta.
Liikennepalveluilla huolehditaan matkojen ja kuljetusten toimivuudesta tarjoten asiakkaille palveluita ja ajantasaista informaatiota, jotka edistävät liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Väylävirasto tilaa liikenteenohjaus- ja hallintapalveluita Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lta.
Rataverkon käytöstä peritään ratamaksua. Ratamaksutulot käytetään kunnossapidon menoihin. Ratamaksutulot muodostavat noin 10 % perusväylänpidon rahoituksesta.
Hoito
Hoito varmistaa sen, että rautatiet ovat turvallisesti liikennöitävissä eikä radan kunto aiheuta vaaratilanteita. Hoitoa toteutetaan radan kunnossapitosopimusten kautta. Perusväylänpidossa on turvattava ensin hoidon vaatima rahoitusosuus. Hoidosta ei voi karsia, vaikka perusväylänpidon rahoitustasot vaihtelisivat. Hoidon rahoitusosuus on noin puolet perusväylänpidon rahoituksesta.
Hoidon tarkoitus on ainoastaan ylläpitää ratojen käytettävyyttä ja nykyistä tasoa. Ratarakenteiden ikääntyessä tarvitaan kuitenkin myös korjauksia, joilla palautetaan alkuperäinen palvelutaso, kun hoidon keinoin sen ylläpitäminen ei ole enää mahdollista.
Korjaukset
Rataverkolla oli korjausvelkaa vuoden 2023 alussa noin 1,5 mrd. euroa. Velan määrään vaikuttava huonokuntoisen ratainfran kasvu saatiin lähes pysäytettyä vuonna 2022, mutta merkittävästi kohonnut kustannustaso on nostanut rahamääräistä korjausvelkaa. Korjausvelan ennustetaan pienenevän hieman vuonna 2023, mikä johtuu merkittävien monivuotisten asetinlaitteiden uusimisprojektien valmistumisesta. Vuonna 2024 korjausvelan arvioidaan kääntyvän jälleen kasvuun. Korjausvelasta runsaat puolet on pääväyläverkolla ja valtaosa siitä kohdistuu ratojen päällysrakenteisiin. Korjausvelka näkyy liikenteelle häiriöinä ja rajoituksina.
Rataosille suunnitellaan peruskorjaushankkeita, kun niillä havaitaan laajoja korjaustarpeita. Tällöin peruskorjaushankkeeseen pyritään liittämään kaikki kyseisen rataosan korjaustarpeet ja toteuttamaan ne kerralla. Rataverkolla tehdään myös yksittäisiä korjauksia, joiden avulla ylläpidetään sellaisia rataosia, joilla ei ole merkittävää korjaustarvetta, mutta jonkin rakenteen vioittuminen uhkaa koko rataosan käytettävyyttä. Vaikka korjauksilla voidaan vain harvoin kehittää rataverkkoa, ovat korjaukset yleensä edellytyksenä muulle rataverkon kehittämiselle.
Rataosat voidaan jakaa kolmeen ryhmään rataosien tarpeiden perusteella:
- isot peruskorjaushankkeet
- tehostettu kunnossapito ja yksittäiset korjaukset
- tavanomainen kunnossapito ja yksittäiset korjaukset.
Isoja peruskorjauksia suunnitellaan usein pääväyläverkolle, kun muulla rataverkolla myös tehostettu kunnossapito voi olla vaihtoehtona. Tehostettu kunnossapito on hyvä keino elinkaaren jatkamiseksi niillä rataosilla, joilla liikenne on melko vähäistä ja töiden tekeminen liikenteen ehdoilla on tehokasta. Elinkaarensa lopussa olevilla rataosilla peruskorjaus jää usein ainoaksi vaihtoehdoksi. Tavanomainen kunnossapito ja yksittäiset korjaukset ovat riittäviä radanpidon keinoja niille rataosille, joilla päällysrakenteen elinkaarta on jäljellä yli 10 vuotta, eikä rataosalla ole muita laajoja kuntoon kohdistuvia ongelmia. Valtaosa pääväyläverkosta on tällä hetkellä tavanomaisen kunnossapidon ja yksittäisten korjausten keinoin ylläpidettävää.
Haasteena on, ettei peruskorjaustarpeisiin pystytä vastaamaan riittävästi ja oikea-aikaisesti. Tässä tilanteessa osa korjaustarpeessa olevista rataosista siirtyy hoidettavaksi tehostettuun kunnossapitoon, jossa pahimpia ongelmakohtia radoista korjataan tehostetusti jo ennen peruskorjaushanketta.
Jäljempänä on esitetty kartalla, mitkä ovat rataosien korjaustarpeet tällä hetkellä ja vuonna 2035, jos nykyinen perusväylänpidon rahoitustaso pysyy ennallaan. Kuvissa on huomioitu ainoastaan perusväylänpidon rahoituksella tehtävät hankkeet.
Keskeisimpiä peruskorjauskohteita ovat nykyliikenteen näkökulmasta seuraavat:
- TEN-T-ydinverkko ja pääväylät: Helsinki–Riihimäki, Kouvola-Luumäki, Riihimäki–Tampere ja Oulu–Tornio.
- Pääväylät: Jyväskylä–Pieksämäki ja Parikkala-Säkäniemi.
- Muu rataverkko: Kirkniemi–Hyvinkää, Lieksa-Nurmes ja Turku–Uusikaupunki.
Keskeisimmät ratapihojen peruskorjaustarpeet kytkeytyvät ratapihojen kehittämistarpeisiin muun muassa Kokkolassa, Oulussa, Pieksämäellä ja Tampereella.
Tunneleiden osalta merkittävimmät korjaustarpeet ovat Pieni Neulamäen tunnelin korjaus Pieksämäki-Kontiomäki-välillä ja Möykynmäen tunnelin korjaus Haapamäki-Jyväskylä-välillä. Pienikokoisempia mutta akuutteja tunneleiden korjaustarpeita on muun muassa Savon radalla (Kouvola-Kuopio) ja Rantaradalla (Helsinki-Turku).
Lisäksi on tekniikka-alakohtaisia vuosirahoitustarpeita yksittäisempiin ja hajallaan sijaitseviin kohteisiin. Nämä kohdistuvat muun muassa siltoihin, vaihteisiin, rumpuihin sekä sähkörata- ja turvalaitteisiin.
Parantaminen
Parantamisen toimenpiteisiin voi sisältyä moninaisia toimenpiteitä. Tasoristeysturvallisuuden parantaminen on keskeinen osa-alue, joka vaatii jatkuvaa rahoitusta, jotta myös sille asetettu EU-komission asetukseen perustuva kansallinen määräys voidaan toimeenpanna. Parantamistarpeita kohdistuu erityisesti myös raakapuun kuormauspaikkoihin, ratapihoille mm. toimivuuden parantamiseen sekä henkilöliikennepaikoille matkustajien olosuhteiden parantamiseksi. Yhteysväleillä voidaan pienempiä toimivuutta lisääviä toimenpiteitä tehdä parantamisena, mutta hankkeet ovat kooltaan usein sen verran mittavia, että ne eivät mahdu perusväylänpidon rahoituksella tehtäväksi.
