Rataverkon henkilöliikenteen näkökulmia

Matkustajille palvelutaso koostuu monista asioista

Rautateiden matkustajille kokonaispalvelutaso koostuu monista tekijöistä, jotka liittyvät niin erilaisiin palveluihin kuin infrastruktuuriin. Kokonaisuudessa on mukana monta toimijaa, joiden yhteistyö on tärkeää.

Lähtökohtaisesti oleellista on se, millaisia yhteyksiä matkustajilla on käytettävissä. Rautateiden infrastruktuuri luo pohjan sille, millaista liikennettä rautatieyritykset voivat sillä tarjota. Ratojen ominaisuudet puolestaan määrittelevät esimerkiksi millaisia matka-aikoja on mahdollista saavuttaa. Yhteyksiin liittyy myös asemien saavutettavuus eri tavoin ja liityntä-pysäköintimahdollisuudet.  

Matkustajalle tarjottavan palvelutason voidaan katsoa muodostuvan kahdesta tasosta: palvelutason minimi eli ns. kriittiset asiakastarpeet sekä hyvä asiakaskokemus. 

• Minimin eli kriittisten asiakastarpeiden toteutuessa matkaketjut toimivat ja matkustaminen on sujuvaa ja turvallista. Näitä ovat aikataulujen luotettavuus ja junien täsmällinen kulkeminen, selkeä opastus ja matkustajainformaatio, riittävä matkustajainformaatio häiriötilanteissa, esteettömän liikkumisen mahdollistava infrastruktuuri ja sen hoito sekä turvallisuuden tunne henkilöliikennepaikoilla, niiden läheisyydessä ja kulkuvälineessä.
• Hyvä asiakaskokemus syntyy palvelutason minimin päälle. Näiden tekijöiden avulla matkustaminen on miellyttävää: asema-alueiden ja -laitureiden siisteys, oikea-aikainen talvihoito asema-alueilla, riittävä asemavarustelu (kuten penkit, roskikset, säänsuoja, lämmin odotustila) ja matkustajainformaatio itselle sopivasta lähteestä. Hyvän asiakaskokemuksen tekijöiden voidaan katsoa lisäävän myös junaliikenteen houkuttelevuutta.

Rautateiden välityskykyä ja asemia on tarkasteltu tilannekuvassa omissa osioissaan. 

Henkilöliikenteen täsmällisyys sekä nopeustasot ja nopeuttaminen

Matkustamiseen kuluva aika on yksi oleellisista palvelutasotekijöistä. Matkan kokonaisaika muodostuu koko matkaketjuun kuluvasta ajasta, johon vaikuttaa moni osatekijä, ei vain itse junissa vietetty matka-aika. Lisäksi liikenteen täsmällisyys on matkustajille tärkeää.  

Liikenteen täsmällisyyteen, ja siten toteutuviin matka-aikoihin, vaikuttavat useat erilaiset syyt, jotka eivät johdu vain ratainfrasta. Henkilöliikenteen osalta täsmällisyystilanne on vaihdellut merkittävästi viime vuosina. Osittain tähän on vaikuttanut Covid19-pandemiatilanne sekä vaihtelevat talvet. Rataverkon ja sen kunnon näkökulmasta, etenkin ratatöistä ja tilapäisistä nopeusrajoituksista aiheutuneet myöhästymiset ovat vaihdelleet merkittävästi. Ratatyöt ja tilapäiset nopeusrajoitukset aiheuttavat pääasiassa pieniä myöhästymisiä. Kokonaisvaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä, koska liikennehaitta kestää usein hyvin pitkään.

Matka-aikojen lyhentäminen maakuntakeskusten välillä on keskeisiä alueiden tavoitteita ja toiveita. Helsingistä Turkuun, Tampereelle, Kouvolaan/Kuopioon/Iisalmeen ja Joensuuhun suuntautuvien yhteyksien lisäksi erityisesti esillä ovat olleet yhteydet Tampereelta Ouluun, Jyväskylään ja Poriin sekä Seinäjoelta Vaasaan. Useille väleille on myös tehty selvityksiä tai niille kohdistuu suunnittelua matka-aikojen lyhentämisestä. Nopeampia ratayhteyksiä suunnitellaan myös hankeyhtiöissä. Länsirata Oy suunnittelee Helsingin ja Turun välistä yhteyttä ja Itärata Oy yhteyksiä pääkaupunkiseudulta Porvooseen ja Kouvolaan. Lentorata Oy:n suunnittelema uusi ratayhteys nopeuttaisi kaukojunayhteyksiä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. 

Henkilöliikenteen korkeimmat sallitut nopeustasot rataverkon eri osilla vaihtelevat. Yksittäisellä rataosalla saattaa olla myös paljon vaihtelua ja esimerkiksi tilapäisiä eri syistä johtuvia alempia nopeusrajoituksia. Palvelutasonäkökulmasta tavoitteellisia yhtenäisiä nopeustasoja on vaikea asettaa edes rataverkon jollekin osalle. Lähtökohdat ja mahdollisuudet matka-aikojen lyhentämiselle ovat eri rataosilla hyvin erilaisia johtuen muun muassa ratainfran erilaisista ominaisuuksista. Käytännössä nopeudennosto vaatisi usein kustannuksiltaan korkeaksi nousevien kaarreoikaisujen rakentamista. Tehtyjen selvitysten mukaan yhden minuutin aikasäästön saavuttaminen infratoimin vaatii helposti kymmenien miljoonien eurojen investoinnin. Matka-aikojen lyhentämistä onkin syytä tarkastella tapauskohtaisesti huomioiden myös se, miten liikenne toimii koko reittiin kuuluvilla rataosilla. 

Ratojen kunnossapidolla varmistetaan suunniteltujen nopeustasojen toteutuminen. Kunto pitää varmistaa ennen kehittämistoimia. Myös pienet toimenpiteet voivat paikoin osoittautua suhteellisen tehokkaiksi matka-aikojen lyhentämisessä. 

Tilapäisten nopeusrajoitusten lukumäärä koko rataverkolla on ollut viime vuosina luokkaa 80–100 samanaikaisesti voimassa olevaa rajoitusta. Kesällä tilapäisten nopeusrajoitusten määrä kasvaa ratatöiden takia. Tilapäisten nopeusrajoitusten hallintaan ja poistamisen tehostamiseen on radanpidossa kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. 

Liikenteen nopeuttamisessa on huomioitava vaikutus välityskykyyn. Ratakapasiteetin käyttöaste kasvaa, mikäli samalla rataosalla liikennöi paljon eri nopeudella kulkevia junia. Kaukojunien nopeutuminen voi heikentää tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä välittömästi. 

Lähijunaliikenne ja alueellinen junaliikenne

HSL-alueen lähijunaliikennettä on kehäradalla, rantaradalla Helsingistä Siuntioon ja pääradalla Keravalle saakka. LVM:n ostoliikennesopimukseen perustuvaa VR:n hoitamaa lähiliikennettä on Helsingistä Lahteen, Kouvolaan ja Kotkan satamaan sekä Riihimäen kautta Nokialle. LVM:n ostaman liikenteen tulevaisuus kytkeytyy keskeisesti EU:n sääntelyn mukaisiin hankintajärjestelyihin nykyisen ostoliikennesopimuksen päätyttyä.

HSL:n liikenteessä on tavoitteita liikenteen vuorovälien lyhentämiseksi. Käynnissä olevassa Espoon kaupunkiratahankkeessa rakennetaan lisää ratakapasiteettia Leppävaarasta Kauklahden suuntaan. Pääradan kapasiteetti on liikenteen kasvaessa tiukalla ilman kehittämistoimia. Helsinki-Pasila-välin osalta on todettu pärjättävän pitkälle tulevaisuuteen pienten kehittämistoimien, Digirata-hankkeen ja uusien lähijunavarikoiden myötä. 

Eri puolella Suomea on esillä uuden alueellisen junaliikenteen kehittämistavoitteita. Liikennettä halutaan kunnissa kehittää myös uusille yhteysväleille ja kokonaisuutena lukuisille uusille asemille. Keskeinen lähtökohta infrastruktuurin kehittämisen edistämiselle on se, miten junaliikenne on kehittymässä ja onko liikenteen järjestämisestä selkeys. Uuden seisakeinfran rakentamisen lisäksi alueellisen junaliikenteen kehittäminen tuo esimerkiksi tarpeita ratayhteyksien välityskyvyn parantamiseksi, jotta tavoiteltava liikenne voisi olla ylipäätään mahdollista. Uusi liikenne voi edellyttää myös esimerkiksi radan kunnon parantamista tai tasoristeystoimia. Infrastruktuurin uudet kehittämistarpeet tuovat mukanaan esille kysymykset sopimuksellisesta yhteisrahoitteisuudesta. 

Kansainvälinen henkilöliikenne

Kansainvälistä henkilöliikennettä on ollut Suomen ja Venäjän välillä. Liikenne keskeytyi ensin Covid19-pandemian takia ja loppui vuoden 2022 alkupuolella Venäjän Ukrainaan kohdistuneen sodan seurauksena. Laurila-Tornio-Haaparanta-välille tehty ratayhteyksien kehittäminen parantaa mahdollisuuksia matkustajaliikenteen tarjonnan kehittämiseksi Suomen ja Ruotsin välille.

Kansainvälisessä henkilöliikenteessä tärkeässä roolissa on Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuus maakunnista. Maakuntien ja lentoaseman välisten ratayhteyksien toimivuus on keskeistä lentoaseman saavutettavuuden kannalta.