Tilannekuvassa tarkastellaan rataverkkoa henkilöliikenteen näkökulmasta. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Matkustajien palvelutaso koostuu monista asioista
Rautateiden matkustajien kokonaispalvelutaso koostuu monista tekijöistä, jotka liittyvät niin erilaisiin palveluihin kuin infrastruktuuriin. Kokonaisuudessa on mukana monta toimijaa, joiden yhteistyö on tärkeää.
Lähtökohtaisesti oleellista on se, millaisia yhteyksiä matkustajilla on käytettävissä. Rautateiden infrastruktuuri luo pohjan sille, millaista liikennettä rautatieyritykset voivat sillä tarjota. Ratojen ominaisuudet puolestaan määrittelevät esimerkiksi millaisia matka-aikoja on mahdollista saavuttaa. Yhteyksiin liittyy myös asemien saavutettavuus eri tavoin ja liityntä-pysäköintimahdollisuudet.
Matkustajalle tarjottavan palvelutason voidaan katsoa muodostuvan kahdesta tasosta: palvelutason minimi eli ns. kriittiset asiakastarpeet sekä hyvä asiakaskokemus.
- Minimin eli kriittisten asiakastarpeiden toteutuessa matkaketjut toimivat ja matkustaminen on sujuvaa ja turvallista. Näitä ovat aikataulujen luotettavuus ja junien täsmällinen kulkeminen, selkeä opastus ja matkustajainformaatio, riittävä matkustajainformaatio häiriötilanteissa, esteettömän liikkumisen mahdollistava infrastruktuuri ja sen hoito sekä turvallisuuden tunne henkilöliikennepaikoilla, niiden läheisyydessä ja kulkuvälineessä.
- Hyvä asiakaskokemus syntyy palvelutason minimin päälle. Näiden tekijöiden avulla matkustaminen on miellyttävää: asema-alueiden ja -laitureiden siisteys ja oikea-aikainen talvihoito, riittävä asemavarustelu (kuten penkit, roskikset, säänsuoja, lämmin odotustila) ja matkustajainformaatio itselle sopivasta lähteestä. Hyvän asiakaskokemuksen tekijöiden voidaan katsoa lisäävän myös junaliikenteen houkuttelevuutta.
Rautateiden välityskykyä ja asemia on tarkasteltu tilannekuvassa omissa osioissaan.
Henkilöliikenteen täsmällisyys sekä nopeustasot ja nopeuttaminen
Matkustamiseen kuluva aika on yksi oleellisista palvelutasotekijöistä. Matkan kokonaisaika muodostuu koko matkaketjuun kuluvasta ajasta, johon vaikuttaa moni osatekijä, ei vain itse junissa vietetty matka-aika. Lisäksi liikenteen täsmällisyys on matkustajille tärkeää.
Liikenteen täsmällisyyteen, ja siten toteutuviin matka-aikoihin, vaikuttavat useat erilaiset syyt, jotka eivät johdu vain ratainfrasta. Henkilöliikenteen osalta täsmällisyystilanne on vaihdellut merkittävästi viime vuosina. Osittain tähän on vaikuttanut Covid19-pandemiatilanne sekä vaihtelevat talvet. Rataverkon ja sen kunnon näkökulmasta, etenkin ratatöistä ja tilapäisistä nopeusrajoituksista aiheutuneet myöhästymiset ovat vaihdelleet merkittävästi. Ratatyöt ja tilapäiset nopeusrajoitukset aiheuttavat pääasiassa pieniä myöhästymisiä. Kokonaisvaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä, koska liikennehaitta kestää usein hyvin pitkään.
Matka-aikojen lyhentäminen maakuntakeskusten välillä on noussut viime vuosina alueiden tavoitteina ja toiveina voimakkaasti esiin. Helsingistä Turkuun, Tampereelle, Kouvolaan/Kuopioon/Iisalmeen ja Joensuuhun suuntautuvien yhteyksien lisäksi erityisesti esillä ovat olleet yhteydet Tampereelta Ouluun, Jyväskylään ja Poriin sekä Seinäjoelta Vaasaan. Useille väleille on myös tehty selvityksiä tai kohdistuu suunnittelua matka-aikojen lyhentämisestä. Välien Helsinki-Tampere, Helsinki-Turku ja Lentorata-Porvoo-Kouvola junaliikenteen nopeuttamiseen tähtäävien suurten ratahankkeiden suunnittelu kytkeytyy hankeyhtiöihin.
Henkilöliikenteen korkeimmat sallitut nopeustasot rataverkon eri osilla vaihtelevat. Yksittäisellä rataosalla saattaa olla myös paljon vaihtelua ja esimerkiksi tilapäisiä eri syistä johtuvia alempia nopeusrajoituksia. Palvelutasonäkökulmasta tavoitteellisia yhtenäisiä nopeustasoja on vaikea asettaa edes rataverkon jollekin osalle. Lähtökohdat ja mahdollisuudet matka-aikojen lyhentämiselle ovat eri rataosilla hyvin erilaisia johtuen muun muassa ratainfran erilaisista ominaisuuksista. Matka-aikojen lyhentämistä on tarkasteltava tapauskohtaisesti huomioiden myös se, miten liikenne toimii koko reittiin kuuluvilla rataosilla.
Ratojen kunnossapidolla varmistetaan suunniteltujen nopeustasojen toteutuminen. Kunto pitää varmistaa ennen kehittämistoimia. Myös pienet toimenpiteet voivat osoittautua suhteellisen tehokkaiksi matka-aikojen lyhentämisessä.
Rataverkolla on keskimäärin noin 60–130 tilapäistä nopeusrajoitusta, vuodenajasta riippuen. Kesällä tilapäisten nopeusrajoitusten määrä kasvaa ratatöiden takia. Tilapäisten nopeusrajoitusten hallintaan ja poistamisen tehostamiseen on radanpidossa kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota.
Liikenteen nopeuttamisessa on huomioitava vaikutus välityskykyyn. Ratakapasiteetin käyttöaste kasvaa, mikäli samalla rataosalla liikennöi paljon eri nopeudella kulkevia junia. Kaukojunien nopeutuminen voi heikentää tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä välittömästi.
Lähijunaliikenne ja alueellinen junaliikenne
HSL-alueen lähijunaliikennettä on kehäradalla, rantaradalla Helsingistä Siuntioon ja pääradalla Keravalle saakka. LVM:n ostoliikennesopimukseen perustuvaa VR:n hoitamaa lähiliikennettä on Helsingistä Lahteen, Kouvolaan ja Kotkan satamaan sekä Riihimäen kautta Nokialle. LVM:n ostaman liikenteen tulevaisuus kytkeytyy keskeisesti EU:n sääntelyn mukaisiin hankintajärjestelyihin nykyisen ostoliikennesopimuksen päätyttyä.
HSL:n liikenteessä on tavoitteena liikenteen vuorovälien lyhentäminen. Käynnissä olevassa Espoon kaupunkiratahankkeessa rakennetaan lisää ratakapasiteettia Leppävaara-Kauklahti-välille. Pääradan kapasiteetti on liikenteen kasvaessa tiukalla ilman kehittämistoimia. Helsinki-Pasila-välin osalta on todettu pärjättävän pitkälle tulevaisuuteen pienten kehittämistoimien, Digirata-hankkeen ja uusien lähijunavarikoiden myötä.
Eri puolella Suomea on kiinnostusta uuden alueellisen junaliikenteen kehittämiseen ja sitä halutaan myös uusille asemille ja yhteysväleille. Keskeinen lähtökohta infrastruktuurin kehittämiselle on se, miten junaliikenne on kehittymässä ja onko liikenteen järjestämisestä selkeys. Infrastruktuurin kehittämistä on tarkasteltava myös sopimuksellisen yhteisrahoitusmallin näkökulmista. Uuteen alueelliseen junaliikenteeseen liittyen esillä on eri selvityksissä kymmenittäin uusia seisakkeita. Monilla rataosilla on rajoitteita kapasiteetin riittävyyden suhteen. Uusi liikenne voi edellyttää myös radan kunnon parantamista tai esimerkiksi tasoristeystoimia.
Kansainvälinen henkilöliikenne
Kansainvälistä henkilöliikennettä on ollut Suomen ja Venäjän välillä. Liikenne keskeytyi ensin Covid19-pandemian takia ja loppui vuoden 2022 alkupuolella Venäjän Ukrainaan kohdistuneen sodan seurauksena. Käynnissä oleva Laurila-Tornio-hanke mahdollistaa myös matkustajaliikenteen tarjonnan käynnistämisen Suomen ja Ruotsin välille (Tornio–Haaparanta).
Kansainvälisessä henkilöliikenteessä tärkeässä roolissa on Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuus maakunnista. Pääväyliin kuuluvien maakuntien välisten ratayhteyksien toimivuus on keskeistä lentoaseman saavutettavuuden kannalta.