Siirry hakuun

Ratapihat ja asemanseudut

Tilannekuvassa on tarkasteltu ratapihoja ja asemanseutuja. Ratapihojen ja asemanseutujen tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Ratapihojen ja asemanseutujen merkitys

Ratapihat ovat matka- ja kuljetusketjun solmupisteitä, ja osana valtion rataverkkoa Väyläviraston vastuulla. Asemanseudut laajemmin ovat myös keskeisiä kaupunkikehittämisen kohteita. Asemanseuduilla kohtaavat monien eri toimijoiden tehtävät.

Asemanseutujen kehittämishankkeissa tavoitteena on kehittää asemista ja niiden lähiympäristöistä nykyistä enemmän asumisen, kaupan ja liike-elämän keskuksia, liittää ne kiinteämmin osaksi kaupunkirakennetta ja muuta joukkoliikennejärjestelmää. Asemanseutuhankkeita on käynnissä monessa kaupungissa eri puolilla Suomea.

Ratapihat ovat matka- ja kuljetusketjun solmupisteitä, jotka mahdollistavat vaihdot sekä rautatieliikenteen sisällä että rautatieliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä. Ne ovat puskureita, jotka mahdollistavat rataverkon kapasiteetin tehokkaan käytön.

Sekä henkilö- että tavaraliikenteen näkökulmasta keskeisiä ratapihoja, joilla on tarvetta erilaisille peruskorjaus-, parantamis- tai kehittämistoimille ovat Kokkola-Ykspihlaja, Kouvola, Oulu, Riihimäki, Tampere, Vainikkala ja Imatra. Kaikki nämä sijaitsevat pääväylillä, lähes kaikki myös TEN-T-ydinverkolla ja ovat keskeisiä myös verkollisesta toimivuusnäkökulmasta.

Henkilöratapihoilla on paljon matkustajien olosuhteita koskevia parantamistarpeita, jotka liittyvät mataliin ja heikkokuntoisiin matkustajalaitureihin, laituripituuksiin sekä vaarallisiin laituripolkuihin (mm. Kokkolassa, Lappeenrannassa ja Pieksämäellä). Esteettömän ympäristön tärkeys tulee korostumaan entisestään muun muassa väestön ikääntyessä.

Asemien liityntäpysäköinnin toimivuus osana matkaketjuja on tärkeää. Kehittäminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Tahtotilan lisäksi tarvitaan huomattavia rahallisia resursseja.

Kuvassa Suomen kartalla keskeisiä ratapihoja, joilla tarvetta erilaisille peruskorjaus-, parantamis- tai kehittämistoimenpiteille
Kuva: Keskeisiä ratapihoja, joilla tarvetta erilaisille peruskorjaus-, parantamis- tai kehittämistoimenpiteille.

Rautatieasemien matkustajavirrat

Rautatieliikenne on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti ja suurin osa matkustajaliikenteestä keskittyy Helsingin seudulle ja Etelä-Suomeen.

Suomen noin 76 miljoonasta junamatkasta 94 % tehdään 300 kilometrin säteellä Helsingistä, eli kaikki lähiliikenteen ja 64 % kaukoliikenteen matkoista. Pohjoisin junayhteys päättyy Kolariin ja palvelee erityisesti alueen matkailukeskuksia.

Koko Suomen junaliikenteen matkustajavirrasta 80 % kulkee 27 aseman kautta (14 % asemista).

Matkustajamääriltään Suomen vilkkaimmat viisi asemaa ovat Helsingin päärautatieasema, Pasila, Tikkurila, Leppävaara ja Malmi.

Vilkkaimman 27 aseman joukosta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sijoittuvat Tampere, Kerava, Järvenpää, Lahti ja Riihimäki.

Maankäytön kehittämishankkeiden tilanne kaukoliikenteen kannalta merkittävillä asemanseuduilla

Asemanseudut ovat keskeisiä kaupunkikehittämisen kohteita. Etenkin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa asemanseutuja kehitetään liikenteen solmupisteiden rinnalla asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueena.

Merkittäviä asemanseutujen kehittämishankkeita on käynnissä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa, Joensuussa, Kuopiossa ja Lahdessa.

Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden MAL-sopimuksissa on sovittu matka- ja asemakeskusten kehittämisestä yhteistyössä valtion ja kaupunkiseutujen kesken. Kuopiossa ratapihan parannus on käynnissä ja MAL-sopimuksessa on kirjattu matkustajainformaation kehittämisestä muun muassa matkakeskuksen alueella.

Ratapihojen ja asemanseutujen maankäytön kehittämishankkeissa on tärkeää varmistaa, että hankkeiden tavoitteet ja suunnitelmaratkaisut sovitetaan yhteen sekä henkilö- että tavaraliikenteen toimivuuden edellyttämien reunaehtojen kanssa.

Kuvassa Suomen kartassa keskeisiä ratapihoja, joilla tarvetta erilaisille peruskorjaus-, parantamis- tai kehittämistoimenpiteille
Kuva: Asemanseutujen kehittämistilanne