Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Ratapihat ja asemanseudut

Tilannekuvassa on tarkasteltu ratapihoja ja asemanseutuja. Ratapihojen ja asemanseutujen tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Ratapihojen ja asemanseutujen merkitys

Ratapihat ovat matka- ja kuljetusketjun solmupisteitä, ja osana valtion rataverkkoa Väyläviraston vastuulla. Asemanseudut laajemmin ovat myös keskeisiä kaupunkikehittämisen kohteita. Asemanseuduilla kohtaavat monien eri toimijoiden tehtävät.

Rautatieliikenne on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti ja suurin osa matkustajaliikenteestä keskittyy Helsingin seudulle ja Etelä-Suomeen. Junamatkoista yli 90 % on tehty 300 kilometrin säteellä Helsingistä, eli kaikki lähiliikenteen ja merkittävä osa kaukoliikenteen matkoista. Pohjoisin junayhteys päättyy Kolariin ja palvelee erityisesti alueen matkailukeskuksia. Koko Suomen junaliikenteen matkustajavirrasta 80 % on kulkenut 27 aseman kautta (14 % asemista). 

Matkustajamääriltään Suomen vilkkaimmat viisi asemaa ovat Helsingin päärautatieasema, Pasila, Tikkurila, Leppävaara ja Malmi. Vilkkaimpia asemia pääkaupunkiseudun ulkopuolella ovat Tampere, Kerava, Lahti, Turku, Oulu, Seinäjoki ja Riihimäki.  

Asemanseutujen kehittämishankkeissa tavoitteena on kehittää asemista ja niiden lähiympäristöistä nykyistä enemmän asumisen, kaupan ja liike-elämän keskuksia, liittää ne kiinteämmin osaksi kaupunkirakennetta ja muuta joukkoliikennejärjestelmää. Asemanseutuhankkeita on käynnissä monessa kaupungissa eri puolilla Suomea.

Ratapihat ovat matka- ja kuljetusketjun solmupisteitä, jotka mahdollistavat vaihdot sekä rautatieliikenteen sisällä, että rautatieliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä. Ne ovat puskureita, jotka mahdollistavat rataverkon kapasiteetin tehokkaan käytön.

Ratapihojen parantamistarpeita

Sekä henkilö- että tavaraliikenteen näkökulmasta keskeisiä ratapihoja, joilla on tarvetta erilaisille peruskorjaus-, parantamis- tai kehittämistoimille ovat Kokkola-Ykspihlaja, Kouvola, Oulu ja Tampere. Kaikki nämä sijaitsevat pääväylillä, kaikki myös TEN-T-ydinverkolla ja ovat keskeisiä myös verkollisesta toimivuusnäkökulmasta. 

Myös Imatra ja Vainikkala on aiemmin tunnistettu keskeisiksi toimenpiteitä vaativiksi ratapihakohteiksi. Näiden ratapihojen parantamistarpeiden lähtökohtia on muuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset Venäjän rajan ylittävään liikenteeseen. Tavaraliikenne on vähentynyt ja henkilöliikenne loppunut. Sekä tavara- että henkilöliikenteen kehittymiseen tulevaisuudessa liittyy epävarmuuksia, ja ratapihojen tarpeet vaativat seurantaa ja arviointia. Toimintaympäristön muutosten seuraukset voivat lisäksi tuoda aihetta tarkastella yleensäkin ratapihojen tarpeita, myös vaarallisten aineiden kuljetusten osalta. 

Henkilöratapihoilla on paljon matkustajien olosuhteita koskevia parantamistarpeita, jotka liittyvät mataliin ja heikkokuntoisiin matkustajalaitureihin, laituripituuksiin tai vaarallisiin laituripolkuihin (mm. Kemissä, Kokkolassa, Lappeenrannassa, ja Rovaniemellä). Esteettömän ympäristön tärkeys tulee korostumaan entisestään muun muassa väestön ikääntyessä. Laiturien pidentämistarpeita tuovat nykyisten tarpeiden lisäksi junakaluston kehittyminen. 

Asemainfran kunnossapito ja päivittäinen hoito vaatisivat nykyistä enemmän huomiota. Kunnon ja hoidon taso vaikuttavat muun muassa halukkuuteen käyttää joukkoliikennettä, esteettömyyteen sekä matkustajien turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Myös ilkivallan lisääntyminen aiheuttaa painetta kiinnittää enemmän huomiota kunnossapitoon ja hoitoon sekä lisätä kameravalvontaa.  

Asemien liityntäpysäköinnin toimivuus osana matkaketjuja on tärkeää. Kehittäminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Tahtotilan lisäksi tarvitaan huomattavia rahallisia resursseja. 

Kuvassa Suomen kartalla keskeisiä ratapihoja, joilla tarvetta erilaisille peruskorjaus-, parantamis- tai kehittämistoimenpiteille
Kuva: Keskeisiä ratapihoja, joilla tarvetta erilaisille peruskorjaus-, parantamis- tai kehittämistoimenpiteille.

Maankäytön kehittämishankkeiden tilanne kaukoliikenteen kannalta merkittävillä asemanseuduilla

Asemanseudut ovat keskeisiä kaupunkikehittämisen kohteita. Etenkin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa asemanseutuja kehitetään liikenteen solmupisteiden rinnalla asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueena.

Merkittäviä asemanseutujen kehittämishankkeita on käynnissä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa, Joensuussa, Kuopiossa ja Lahdessa.

Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Lahden MAL-sopimuksissa on sovittu matka- ja asemakeskusten kehittämisen edistämisestä yhteistyössä valtion ja kaupunkiseutujen kesken. Kuopiossa ratapihan parannus on käynnissä ja MAL-sopimuksessa on kirjattu matkustajainformaation kehittämisestä muun muassa matkakeskuksen alueella.

Ratapihojen ja asemanseutujen maankäytön kehittämishankkeissa on tärkeää varmistaa, että hankkeiden tavoitteet ja suunnitelmaratkaisut sovitetaan yhteen sekä henkilö- että tavaraliikenteen toimivuuden edellyttämien reunaehtojen kanssa.

Kuvassa Suomen kartassa keskeisiä ratapihoja, joilla tarvetta erilaisille peruskorjaus-, parantamis- tai kehittämistoimenpiteille
Kuva: Asemanseutujen kehittämistilanne