Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Rajanylityspaikat

Rajanylityspaikkojen liikennettä ja kuljetusta koskevaa tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tilannekuvassa on tarkasteltu myös tulevia tarpeita ja ennusteita. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Rajanylityspaikkojen liikenne ja kuljetukset

Vuosina 2017–2019 keskimäärin 600 000 matkustajaa/vuosi kulki junalla Vainikkalan raja-aseman kautta. Muiden raja-asemien kautta ei ollut säännöllistä henkilöjunaliikennettä. Tämän jälkeen koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia matkustajamäärät ovat vähentyneet merkittävästi ja käytännössä osin loppuneet.

Rataverkon tavaraliikenteessä keskimääräiset kuljetusmäärät raja-asemilla vuosina 2019–2021:

  • Vainikkala 8.4 milj.t
  • Vartius 3.9 milj.t
  • Imatra 2.4 milj.t
  • Niirala 0.6 milj.t
  • Tornio 0,02 milj.t

Vuonna 2018 valmistuneita valtakunnallisia liikenne-ennusteita ollaan päivittämässä ja ne valmistuvat vuoden 2022 lopussa.

Tieliikenteessä selvästi vilkkain raja-asema niin henkilö- ja pakettiautoissa kuin raskaassa liikenteessä on Tornion raja-asema. Muita vilkkaita raja-asemia ovat olleet mm. Nuijamaa ja Vaalimaa. Tarkemmat ajoneuvomäärät on esitetty alla olevassa kuvaajassa.  

Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutus rajanylityspaikoilla

Maaliskuusta 2020 alkaen osa rajanylityspaikoista on ollut väliaikaisesti suljettuna ja niiden liikennettä sekä aukioloaikoja on rajoitettu. Tällä on ollut merkittäviä vaikutuksia matka- ja kuljetusmääriin. Matkustajajunaliikenne Suomen ja Venäjän välillä loppui pandemian johdosta maaliskuussa 2020, mutta Allegro-junaliikenne käynnistettiin uudelleen joulukuussa 2021. Sisärajavalvonta päättyi 31.1.2022 Suomen ja kaikkien Schengen-maiden välisessä liikenteessä. Ulkorajaliikenteen rajoituksia jatkettiin 14.2. asti. 

Venäjän hyökkäyssodan takia venäläisten ja valkovenäläisten maantiekuljetusyritysten maantiekuljetukset EU:ssa sekä Venäjän lipun alle rekisteröityjen alusten pääsy EU-satamiin kiellettiin huhtikuussa 2022 tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Venäläisten viisumirajoitukset astuivat voimaan syyskuun 2022 lopussa, mikä on rajoittanut venäläisten matkoja Suomeen. Rautatieliikenne ei toistaiseksi kuulu pakotteiden piiriin, mutta venäläinen rautatieyritys RZD, monet kaluston omistajat sekä osa kuljetettavista tuotteista ovat pakotteiden kohteena, joten tällä on ollut huomattavia vaikutuksia itäisen kansainvälisen rautatieliikenteen sujuvuuteen. VR-Yhtymä Oy lopetti kaikki itäisen kansainvälisen liikenteen kuljetukset vuoden 2022 lopussa. Liikenne kuitenkin jatkuu pienimuotoisena ainakin toistaiseksi toisten yritysten toimesta. Matkustajaliikenteessä Allegro-junaliikennettä jatkettiin vielä Ukrainan sodan alettua, mutta sen liikennöinti on lopetettu uudelleen.    

Vuonna 2020 noin 120 000 matkustajaa kulki junalla Vainikkalan raja-aseman kautta, mikä oli lähes 80 % vähemmän vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2021 matkustajamäärät romahtivat alle 10 000 matkustajaan. Tavaraliikenteessä raideliikenteen kuljetusmäärät kuitenkin kasvoivat vuonna 2020 kaikilla raja-asemilla, yhteensä noin 5 % vuoteen 2019 verrattuna. Kasvu jatkui vuonna 2021 ollen yhteensä noin 4 %.

Tieliikenteessä ajoneuvojen määrä vuoteen 2021 mennessä väheni kaikilla raja-asemilla vuoteen 2019 verrattuna:

  • kuorma- ja linja-autojen määrä väheni yhteensä noin 15 %
  • henkilö- ja pakettiautojen määrä väheni yhteensä noin 72 %
  • yhteensä ajoneuvojen määrä väheni noin 67 %.

Tullin tilastojen mukaan vuonna 2022 aikana ajoneuvojen määrä Venäjän rajan yli kasvoi noin 30 % vuoteen 2021 verrattuna. Kuorma- ja linja-autojen määrä laski lähes 60 %, kun taas henkilö- ja pakettiautojen määrä kasvoi noin kolminkertaiseksi. Tässä merkittävin syy oli koronarajoitusten purkaminen. 

Vastaavasti Ruotsin rajan yli ajoneuvojen määrä kasvoi lähes 90 %. Kuorma- ja linja-autojen määrä pysyi lähes ennallaan, kun taas henkilö- ja pakettiautojen määrä kasvoi yli 90 %. Norjan rajan yli ajoneuvojen määrä kaksinkertaistui. Kuorma- ja linja-autojen määrä kasvoi noin 10 % ja henkilö- sekä pakettiautojen määrä kasvoi yli 120 %.

Rajanylityspaikkojen tilannekuva 2032

Käynnissä olevien kehittämishankkeiden valmistuttua rajanylityspaikat vastaavat pääosin tulevia tarpeita, ellei liikenteessä tapahdu yllättäviä isoja muutoksia. Uusille rajanylityspaikoille ei ole tarvetta, nykyinen verkosto riittää pitkälle tulevaisuuteen.

Ennen koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa Itä-Suomessa ostosmatkailu aiheutti ajoittain ruuhkia yksittäisille rajanylityspaikoille. Ruuhkautumista aiheuttivat etenkin tullaustoimenpiteet. Ruotsin ja Norjan rajat ovat käytännössä sisärajoja ja etenkin Ruotsin rajanylityspaikoilla on paljon päivittäisiä työ- ja asiointimatkoja.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia itärajan liikenne- ja kuljetusmäärät ovat romahtaneet ja osin lähes loppuneet. Niiden palautumisesta tai siihen liittyvistä aikatauluista ei tällä hetkellä ole mahdollista tehdä luotettavia arvioita. Rajanylityspaikkojen kehittämisessä pitää tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Toimivan keskusteluyhteyden saaminen Venäjän osapuoleen on ollut haastavaa jo ennen sen aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan.