Rajanylityspaikkojen liikennettä ja kuljetusta koskevaa tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tilannekuvassa on tarkasteltu myös tulevia tarpeita ja ennusteita. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Rajanylityspaikkojen liikenne ja kuljetukset
Vuosina 2017–2019 keskimäärin 600 000 matkustajaa/vuosi kulki junalla Vainikkalan raja-aseman kautta. Muiden raja-asemien kautta ei ollut säännöllistä henkilöjunaliikennettä. Tämän jälkeen koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia matkustajamäärät ovat vähentyneet merkittävästi ja junayhteydet Suomen ja Venäjän välillä lopetettiin vuonna 2022.
Rataverkon tavaraliikenteessä keskimääräiset kuljetusmäärät raja-asemilla vuosina 2019–2021:
- Vainikkala 8.4 milj.t
- Vartius 3.9 milj.t
- Imatra 2.4 milj.t
- Niirala 0.6 milj.t
- Tornio 0,02 milj.t
Venäjän hyökkäyssodan ja mm. siitä johtuvien pakotteiden takia rataverkon tavaraliikenne on vähentynyt vuodesta 2022 alkaen merkittävästi ja loppunut kokonaan usealta raja-asemalta. Vuonna 2023 pakotteiden ulkopuolisia kuljetuksia (lähinnä lannoitteita sekä nikkeli- ja kuparikiveä) kulki enää lähinnä Vainikkalan kautta yhteensä n. 2,9 miljoonaa tonnia.
Toimintaympäristön muutosten takia vuonna 2024 valmistuneissa valtakunnallisissa liikenne-ennusteissa ei ole enää ennustetta rajanylityspaikkojen liikenne- tai kuljetusmäärille.
Tieliikenteessä selvästi vilkkain raja-asema niin henkilö- ja pakettiautoissa kuin raskaassa liikenteessä on Tornion raja-asema. Muita vilkkaita raja-asemia ovat olleet mm. Aavasaksa, Kolari ja Pello. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa myös Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspaikat olivat vilkkaassa käytössä. Venäjän hybridioperaation takia Venäjän rajoja on suljettu marraskuusta 2023 alkaen ja joulukuussa 2023 kaikki Venäjän raja-asemat on suljettu toistaiseksi. Tarkemmat ajoneuvomäärät vuonna 2023 on esitetty alla olevassa kuvaajassa.
Toimintaympäristön muutosten vaikutukset rajanylityspaikoilla
Venäjän hyökkäyssodan takia venäläisten ja valkovenäläisten maantiekuljetusyritysten maantiekuljetukset EU:ssa sekä Venäjän lipun alle rekisteröityjen alusten pääsy EU-satamiin kiellettiin huhtikuussa 2022 tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Venäläisten viisumirajoitukset astuivat voimaan syyskuun 2022 lopussa, mikä on rajoittanut venäläisten matkoja Suomeen. Suomi kielsi syyskuussa 2022 mm. Baltian maiden tapaan venäläisten ajoneuvojen maahantulon, mikä on entisestään hiljentänyt liikennettä Venäjän raja-asemilla. Rautatieliikenne ei toistaiseksi kuulu pakotteiden piiriin, mutta venäläinen rautatieyritys RZD, monet kaluston omistajat sekä osa kuljetettavista tuotteista ovat pakotteiden kohteena, joten tällä on ollut huomattavia vaikutuksia itäisen kansainvälisen rautatieliikenteen sujuvuuteen. VR-Yhtymä Oy lopetti kaikki itäisen kansainvälisen liikenteen kuljetukset vuoden 2022 lopussa. Pakotteiden ulkopuolinen liikenne kuitenkin jatkuu aiempaa merkittävästi pienimuotoisempana North Rail Oy:n toimesta. Matkustajaliikenteessä Allegro-junaliikenne on lopetettu, eikä sen uudelleen käynnistäminen ole näköpiirissä.
Vuonna 2020 noin 120 000 matkustajaa kulki junalla Vainikkalan raja-aseman kautta, mikä oli lähes 80 % vähemmän vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2021 matkustajamäärät romahtivat alle 10 000 matkustajan, mutta vuonna 2022 matkustajia oli noin 30 000 koronarajoitusten helpotettua ennen liikenteen loppumista kokonaan. Tavaraliikenteessä raideliikenteen kuljetusmäärät kuitenkin kasvoivat vuonna 2020 kaikilla raja-asemilla, yhteensä noin 5 % vuoteen 2019 verrattuna. Kasvu jatkui vuonna 2021 ollen yhteensä noin 4 %, mutta vuonna 2022 tavaraliikenne tippui lähes 60 % Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
Tullin tilastojen mukaan vuoden 2022 aikana ajoneuvojen määrä Venäjän rajan yli kasvoi noin 30 % vuoteen 2021 verrattuna. Kuorma- ja linja-autojen määrä laski lähes 60 %, kun taas henkilö- ja pakettiautojen määrä kasvoi noin kolminkertaiseksi. Tässä merkittävin syy oli koronarajoitusten purkaminen.
Vastaavasti Ruotsin rajan yli ajoneuvojen määrä kasvoi vuonna 2022 lähes 90 %. Kuorma- ja linja-autojen määrä pysyi lähes ennallaan, kun taas henkilö- ja pakettiautojen määrä kasvoi yli 90 %. Vuonna 2023 Ruotsin rajan yli ajoneuvojen määrä yhteensä kasvoi noin 25 %, kuorma- ja linja-autojen määrä yli 20 % ja henkilö- sekä pakettiautojen määrä noin 25 %. Norjan rajan yli ajoneuvojen määrä kaksinkertaistui vuonna 2022. Kuorma- ja linja-autojen määrä kasvoi noin 10 % ja henkilö- sekä pakettiautojen määrä kasvoi yli 120 %. Vuonna 2023 Norjan rajan yli ajoneuvojen määrä yhteensä kasvoi lähes 10 %, kuorma- ja linja-autojen määrä muutaman prosentin ja henkilö- sekä pakettiautojen määrä lähes 10 %.
Tulevaisuuden tilannekuva
Rajanylityspaikat vastaavat pääosin tulevia tarpeita, ellei liikenteessä tapahdu yllättäviä isoja muutoksia. Uusille rajanylityspaikoille ei ole tarvetta, nykyinen verkosto riittää pitkälle tulevaisuuteen. Kiinnostus huolto- ja toimintavarmuuteen sekä sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin on kasvanut toimintaympäristön muutosten ja Suomen NATO-jäsenyyden myötä. Sitä kautta yhteyksien kehittäminen länsinaapureiden liikenneverkolle/liikenneverkolla on saanut enemmän huomiota. Rajanylityspaikkojen osalta merkittävin haaste on Suomen ja Ruotsin erilaiset raideleveydet.
Ennen koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa Itä-Suomessa ostosmatkailu aiheutti ajoittain ruuhkia yksittäisille rajanylityspaikoille. Ruuhkautumista aiheuttivat etenkin tullaustoimenpiteet. Ruotsin ja Norjan rajat ovat käytännössä sisärajoja ja etenkin Ruotsin rajanylityspaikoilla on paljon päivittäisiä työ- ja asiointimatkoja.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia itärajan liikenne- ja kuljetusmäärät ovat romahtaneet ja joulukuusta 2023 lähtien maantieliikenne- ja kuljetukset loppuneet kokonaan toistaiseksi. Rautateiden matkustajaliikenne on loppunut jo aiemmin, mutta pakotteiden ulkopuolinen tavaraliikenne kulkee toistaiseksi edelleen Suomen ja Venäjän välillä osin lähes loppuneet. Niiden Liikenteen ja kuljetusten palautumisesta tai siihen liittyvistä aikatauluista ei tällä hetkellä ole mahdollista tehdä luotettavia arvioita. Rajanylityspaikkojen kehittämisessä pitää tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Toimivan keskusteluyhteyden saaminen Venäjän osapuoleen on ollut haastavaa jo ennen sen aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan.