Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien kattavuus liikenneväylillä

Liikennettä ja sen matkustajia palvelevia tiedonsiirtoyhteyksiä voidaan parhaiten arvioida tarkastelemalla nopeiden matkaviestinverkon yhteyksien kattavuutta liikenneväylillä. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

Kehitys Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteutumista edistävää

Nopeat 4G-verkot  eivät väylien läheisyydessä laajentuneet merkittävästi vuoden 2020 aikana. 5G-verkoista ei vuodelta 2019 ole vertailutietoa. Koska 5G-verkkoja on rakennettu vasta muutamia vuosia, voidaan kehitystä nykyisen tason perusteella arvioida vähintään melko hyväksi.

Nopeat 4G- ja 5G -teknologioilla toteutetut matkaviestinverkot tarjoavat moninaisia laajakaistayhteyden kautta käytettäviä palveluita liikenteen matkustajille. Yhteyksiä on mahdollista hyödyntää myös älyliikenteen tuleviin tarpeisiin. Liikenneväylille ulottuvat nopeat matkaviestinverkkoyhteydet edellyttävät väylien läheisyyteen rakennettuja tukiasemia.

Matkaviestinverkkojen tukiasemat liitetään runkoverkkoon pääosin kiinteillä valokuituyhteyksillä. Nopeiden matkaviestinverkkojen laajentuminen heijastelee siis osittain myös kiinteiden valokuituverkkojen rakentumista lähelle väyliä. Näiden yhteyksien toteutustavasta riippuu, voidaanko niitä tulevaisuudessa hyödyntää myös esimerkiksi älyliikennettä palvelevan erillisen väyläinfrastruktuurin tarpeisiin. Puhtaasti runkoyhteyskäyttöön rakennettuihin valokuituyhteyksiin on käytännössä teknisesti vaikeaa liittyä myöhemmin, mikäli tähän ei ole varaudutta jo verkkoja rakennettaessa.

Tiedonsiirtoyhteyksien nopeuksista

Käyttötarpeista riippuu, millaisia yhteyksiä voidaan pitää riittävän nopeina. Tiedonsiirtoverkkoja hyödyntävien ratkaisujen kehittyessä verkoilta vaaditaan jatkuvasti lisää toimintavarmuutta, nopeutta, viiveettömyyttä ja tietoturvallisuutta. Myös ympäristönäkökohdat esimerkiksi verkkojen virrankulutukseen liittyen korostuvat tulevaisuudessa. Laajimmin eri käyttötarpeita yhdistää tiedonsiirtoverkoista käyttäjälle päin kulkevan tietoliikenteen nopeuteen kohdistuvat vaatimukset. Esimerkiksi laajakaistaliittymien yhteydessä puhutaankin usein tästä niin sanotusta download-nopeudesta megabitteinä sekunnissa. Liittymät myös nimetään pääosin tämän nopeuden mukaan esimerkiksi 100 megan liittymiksi.

Liikenne 12 seurantamittaristossa seurataan nopeina yhteyksinä sellaisia 100 megan ja 300 megan matkaviestinverkkoja, jotka kykenevät tarjoamaan kunkin tukiaseman alueella vähintään kyseistä nopeutta ainakin yhdelle käyttäjälle. Yksittäisen tukiaseman kapasiteetti voi rajoittaa merkittävästi todellista käyttäjän saamaa nopeutta, mikäli samaa tukiasemaa käyttää samanaikaisesti paljon käyttäjiä. Lisäksi esimerkiksi sääolosuhteet voivat heikentää palvelun laatua.

Toteutuessaan edellä mainitut nopeudet riittävät kaikkiin yleisimpiin nykyisiin käyttötapauksiin. Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvien sovelluskohteiden osalta tiukimpien nopeusvaatimukset voidaan arvioida perustuvan erittäin tarkan reaaliaikaisen videokuvan siirtämiseen. Jos tällaista videokuvaa halutaan välittää käyttäjältä verkkoon päin, on kyse niin sanotusta upload-nopeudesta, jolle matkaviestinverkoissa on varattu yleensä selvästi vähemmän kapasiteettia kuin vastakkaisen suuntaiselle liikenteelle.

Tiedonsiirtoyhteyksien hyödyntämisestä liikenneväylillä

Liikenteen tiedonsiirtotarpeita täyttävät tänään ja tulevaisuudessa hyvin erilaiset radiojärjestelmät. Merenkulun ja ilmailun turvallisuusradioviestinnän järjestelmät ovat maailmanlaajuisesti sovittuja puheen ja datansiirtoon sekä paikannukseen liittyviä radiojärjestelmiä, jotka hyödyntävät sekä maanpäällisiä yhteyksiä että satelliittiteknologiaa. Nykyisiä merenkulun ja ilmailun radiojärjestelmiä täydentävät tulevaisuudessa nopeasti kehittyvät matkaviestinteknologiaan ja satelliittiteknologiaan tukeutuvat palvelut. Nykyisiä Suuremmille aluksille on myös rakennettu omia yhteyksiä, jotka perustuvat aluksessa sijaitseviin WLAN-tukiasemiin, matkaviestinverkon toistimiin tai tukiasemiin. Erityisesti miehittämättömän ilmailun näköyhteyden ulkopuolelle tapahtuvat lennot tarvitsevat tuekseen tulevaisuudessa tarkoituksenmukaiset 4G/5G-matkaviestinverkkoon pohjautuvat yhteydet.

Suomessa rautateiden puheviestintäyhteyksiin käytetään nykyään TETRA-teknologiaan perustuvaa viranomaisverkko VIRVEä. Tulevaisuuden rautateiden viestintäjärjestelmä Suomessa tulee perustumaan 5G-teknologiaan ja tämän kehittämistä varten on perustettu Digirata-hanke. Junamatkustajien verkkoyhteyksien tukemiseksi on moniin juniin asennettu WLAN-tukiasemia ja matkaviestinverkon toistimia. Yhteydet tulevat kuitenkin junien omiin järjestelmiin junan ulkopuolella sijaitsevista matkaviestinverkoista. Vaikka matkaviestinverkkojen perustason kattavuus rataverkolla on hyvä, on  Ratkaisuja tähän etsitään yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Matkaviestinyhteyksien kehittyminen on tärkeää paitsi tie- ja raideliikenteen digitalisaatiolle ja automatisaatiolle, myös miehittämättömälle ilmailulle sekä rannikko-, saaristo- ja sisävesiliikenteelle. Erilaiset tulevaisuuden liikenteen sovellukset tarvitsevat erilaisia viestintäpalveluita. Joihinkin käyttötarpeisiin yhteyden nopeus ei ole tärkein kriteeri, vaan palvelun saatavuus koko maassa ja ilmassa. Toisille sovelluksille tasalaatuisuus ja erittäin pieni viive voivat olla kriittisiä ominaisuuksia. Vastaavasti sellaisille sovelluksille, jotka lähettävät paljon reaaliaikaista videokuvaa väylältä tai ajoneuvoista verkkoon, tiedonsiirtoverkkojen lähetysnopeudet muodostuvat haasteeksi. 5G-verkot tulevat kehittymään nopeuden ja kattavuuden lisäksi myös teknisiltä ominaisuuksiltaan. Odotettavissa on, että joillekin liikenteen sovelluskohteille halutaan tulevaisuudessa varmistaa tietty kapasiteetti ja palvelunlaatu, joka ei ole riippuvainen muista verkon käyttäjistä. 5G-teknologia tarjoaa kehittyessään operaattoreille hyvät työkalut toteuttaa tällaisia räätälöityjä verkkopalveluita liikenteen tarpeisiin.