Tilannekuvassa on tarkasteltu päätieverkon palvelutasopuutteita ja merkittävimpiä investointitarpeita. Siihen liittyvää tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Muun päätieverkon palvelutasopuutteet 2022
Muiden pääteiden (noin 8 000 km) palvelutasoa koskevat tarkastelut perustuvat Tierekisterin tietoihin vuodelta 2021, joihin on sovellettu vuoden 2023 alussa julkaistun valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia yhteysväli- ja maakuntakohtaisia kertoimia vuotta 2022 kuvaavan tilanteen muodostamiseksi.
Muilla pääteillä on 641 km tiejaksoja, joiden palvelutaso on puutteellinen alle 80 km/h nopeusrajoituksen takia. Näitä tiejaksoja on laajasti verkon eri osissa. Pienempien nopeusrajoitusten syyt ovat pääosin liikenneturvallisuuteen perustuvia. Myös taajamien kohdalla on usein laskettu nopeusrajoitusta esim. liittymätiheyden tai ympäristösyiden vuoksi. Muilla pääteillä vähintään 80 km/h nopeusrajoitus ei ole lakisääteinen palvelutasotavoite, eikä alempi nopeusrajoitus ole puute.
Sujuvuusongelmia eli viikoittain toistuvaa ruuhkautumista esiintyy 55 km:llä. Eniten ruuhkautuvuutta on Helsingin seudulla kantatiellä 45 Helsinki–Hyvinkää ja kantatiellä 51 Helsinki–Karjaa sekä valtatiellä 24 Lahti–Jämsä ja valtatiellä 10 Turun ja Hämeenlinnan välillä.
Sujuvuusongelma mitataan vuoden 100:nneksi vilkkaimman huipputunnin HCM-palvelutasona. HCM-luokka E (huono) tai F (erittäin huono) tarkoittaa pahoin jonoutunutta ja hidastelevaa liikennevirtaa. Sadas huipputunti tarkoittaa sitä, että ongelma toistuu noin kahdesti viikossa.
Eniten muun päätieverkon palvelutasopuutteita on vuonna 2022 seuraavilla yhteysväleillä:
Muiden pääteiden palvelutasoa on tarkasteltu samoilla mittareilla kuin pääväylien palvelutasoa, vaikka pääväylien palvelutasotavoitteet eivät sinällään koske muita valta- ja kantateitä. Muilla kuin runkoverkkoon kuuluvilla valta- ja kantateillä on oltava liikennemäärään, liikkumisympäristöön ja alueellisiin tarpeisiin sovitettu hyvä matkojen ja kuljetusten palvelutaso. Pääväylien ulkopuolisilla pääteillä on yli 800 km sellaisia yhteysvälejä ja tieosuuksia, joiden toiminnallista luokkaa nostettiin vuonna 1996. Näitä maanteitä ei kuitenkaan ole parannettu uutta tieluokkaa vastaavaan laatutasoon. Jotkut näistä pääteiksi nostetuista maanteistä olisivat liikenteellisen ja verkollisen roolinsa perusteella paremmin seututeitä.
