Siirry hakuun

Maantieverkon talvihoito

Tlannekuvassa tarkastellaan maanteiden talvihoitoa, siihen liittyviä toimintalinjoja ja tulevaisuuden kehitystä. Maantieverkon talvihoidon tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Talvihoidon toimintalinjat

Väylävirasto ja ELY-keskukset huolehtivat väylien liikennöitävyydestä ympäri vuoden. Talvihoidon toimintalinjat määrittelevät ne periaatteet, joiden mukaan maanteiden liikennöitävyys talviaikana turvataan ja tiet hoidetaan. Talvihoidon toimintalinjat on uudistettu vuonna 2018, ja uudet linjaukset astuvat voimaan urakoissa vuosina 2019–2023.

Talviliikenne ja toimintaympäristö

Loka-maaliskuun (6 kk) osuus maanteiden liikenteestä on noin 45 %. Selvästi talvisissa olosuhteissa (lumi, jää) kulkee koko vuoden maantieliikenteestä vajaa 5 %. Talvien kesto on lyhentynyt 2010-luvulla ja keston odotetaan edelleen lyhenevän 2020-luvulla.

Liukkaudentorjunnan tarve on kasvanut 2010-luvulla erityisesti sisämaassa ja saman kehityksen odotetaan jatkuvan 2020-luvulla. Niin sanottua vakiintunutta talvea ei enää ole, vaan sää- ja kelimuutokset ovat aiempaa tiheämpiä.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon heikkeni vuoteen 2018 asti, minkä jälkeen tyytyväisyys on hieman parantunut. Talvikuukausien liikenneturvallisuus on parantunut samaan tahtiin tai hiukan nopeammin kuin kesäkuukausien liikenneturvallisuus: vakavien onnettomuuksien riski on 2000-luvulla pienentynyt yli 50 % ja onnettomuuksien vakavuusaste on pienentynyt. Pääteiden 1-ajorataisilla osuuksilla vakavien onnettomuuksien riski on edelleen korkeampi talvikuukausina kuin kesäkuukausina.

Vuoteen 2032 mennessä ajoneuvotekniikka ei vielä merkittävästi ehkäise talvikeleihin liittyviä riskejä nykytilanteeseen verrattuna. Vilkkailla teillä, joilla ajosuuntia ei ole erotettu, vakavan onnettomuuden riski säilyy talvella korkeampana kuin kesällä

Maantieverkon talvihoito 2021–2032

Talvikunnossapitoa koskeva ohjeistus on ajan tasalla. Lisääntyvä liukkaudentorjunnan tarve nostaa talvihoidon määrän tarvetta tarkastelujaksolla edelleen jonkin verran, vaikka talvien kesto voi lyhetä. Talvikunnossapitoluokitus on yhtenäinen pääteillä. Tarkastelujakson alkupuolella on pääteillä talvihoitoluokkien nostotarpeita noin 400 km. Tämä on liikenneturvallisuuden kannalta kustannustehokasta.

Seutu- ja yhdysteillä talvihoitoluokkia nostetaan vuosina 2020–2023 yhteensä 2000–3000 km. Jakson loppupuolella talvihoitoluokkien korotustarpeet ja ohjeiden muutostarpeet määräytyvät liikenteen kasvun, asiakastarpeiden ja ilmaston muuttumisen mukaan.

Hoitourakkamalli on uusittu ja kattavasti käyttöön otettu vuoteen 2023 mennessä, jolloin myös talvihoidon laatuvaatimukset on uusittu kaikissa urakoissa. Suolaus- ja hiekoitusmäärien odotetaan kasvavan tarkastelujaksolla noin 15 %. Tarkastelujaksolla tärkeimpien kävely- ja pyöräilyväylien talvihoitoon panostetaan aiempaa enemmän.

Suomen kartassa pääteiden talvihoitoluokat.
Kuva: Suomen kartassa pääteiden talvihoitoluokat.