Tlannekuvassa tarkastellaan maanteiden talvihoitoa, siihen liittyviä toimintalinjoja ja tulevaisuuden kehitystä. Maantieverkon talvihoidon tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Talvien kesto on lyhentynyt 2010-luvulla ja keston odotetaan edelleen lyhenevän 2020-luvulla.
- Liukkaudentorjunnan tarve on kasvanut 2010-luvulla ja 2020-luvun alussa erityisesti sisämaassa. Liukkaudentorjunnan kasvun odotetaan tasaantuvan 2020-luvun loppupuolella.
- Talvikuukausien liikenneturvallisuus on parantunut samaan tahtiin tai hiukan nopeammin kuin kesäkuukausien liikenneturvallisuus. Pääteiden 1-ajorataisilla osuuksilla vakavien onnettomuuksien riski on edelleen korkeampi talvikuukausina kuin kesäkuukausina.
- Talvikunnossapitoa koskeva ohjeistus on pääosin ajan tasalla. Tällä hetkellä pääteillä talvihoitoluokkien nostotarpeita alle 100 km.
Talvihoidon toimintalinjat
Väylävirasto ja ELY-keskukset huolehtivat väylien liikennöitävyydestä ympäri vuoden. Talvihoidon toimintalinjat määrittelevät ne periaatteet, joiden mukaan maanteiden liikennöitävyys talviaikana turvataan ja tiet hoidetaan. Talvihoidon toimintalinjat uudistettiin vuonna 2018, ja uudet linjaukset astuivat voimaan urakoissa vuosina 2019–2023.
Talviliikenne ja toimintaympäristö
Loka-maaliskuun (6 kk) osuus maanteiden liikenteestä on noin 45 %. Selvästi talvisissa olosuhteissa (lumi, jää) kulkee koko vuoden maantieliikenteestä vajaa 5 %. Talvien kesto on lyhentynyt 2010-luvulla ja keston odotetaan edelleen lyhenevän 2020-luvulla. Kuitenkin talvi 2023–2024 oli poikkeuksellisen pitkä ja kylmä, joten pitkät ja olosuhteiltaan talviset talvikaudet ovat kuitenkin edelleen mahdollisia.
Liukkaudentorjunnan tarve on kasvanut 2010-luvulla ja 2020-luvun alussa erityisesti sisämaassa. Liukkaudentorjunnan kasvun odotetaan tasaantuvan 2020-luvun loppupuolella. Niin sanottua vakiintunutta talvea ei usein enää ole, vaan sää- ja kelimuutokset ovat aiempaa tiheämpiä.
Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon heikkeni vuoteen 2018 asti, minkä jälkeen tyytyväisyys on pääosin ollut selvästi (0,3–0,4) pistettä korkeammalla tasolla kuin vuonna 2018. Vuosina 2022–2024 raskaan liikenteen tyytyväisyys on hieman laskenut vuosiin 2019–2021 verrattuna osin pitkien ja lumisten talvien seurauksena. Tiesääasemiin perustuvassa talvikelien seurannoissa huonojen talvikelien osuus on vaihdellut talven pituuden ja vaikeuden mukaan. Kokonaisuudessaan yksityishenkilöiden tyytyväisyys on pysynyt kohtaisen hyvällä tasolla eri talvien vaihtelusta huolimatta talvihoidon toimintalinjojen käyttöönoton jälkeen.
Talvikuukausien liikenneturvallisuus on parantunut samaan tahtiin tai hiukan nopeammin kuin kesäkuukausien liikenneturvallisuus: vakavien onnettomuuksien riski on 2000-luvulla pienentynyt yli 50 % ja onnettomuuksien vakavuusaste on pääosin pienentynyt. Pääteiden 1-ajorataisilla osuuksilla vakavien onnettomuuksien riski on edelleen korkeampi talvikuukausina kuin kesäkuukausina.
Pääteillä talvihoitoluokkia nostettiin 1.1.2019 noin 10 300 km ja tehtiin talvihoidon tasokorotuksia 700 km. Vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan tehostetun talvihoidon teillä tieverkon turvallisuus on parantunut muuta tieverkkoa nopeammin.
Vuoteen 2033 mennessä ajoneuvotekniikka ei vielä merkittävästi ehkäise talvikeleihin liittyviä riskejä nykytilanteeseen verrattuna. Vilkkailla teillä, joilla ajosuuntia ei ole erotettu, vakavan onnettomuuden riski säilyy talvella korkeampana kuin kesällä
Maantieverkon talvihoito 2024–2033
Talvikunnossapitoa koskeva ohjeistus on pääosin ajan tasalla. Lisääntyvä liukkaudentorjunnan tarve saattaa nostaa talvihoidon määrän tarvetta tarkastelujaksolla hieman edelleen, vaikka talvien kesto voi lyhetä. Talvikunnossapitoluokitus on yhtenäinen pääteillä. Tällä hetkellä pääteillä talvihoitoluokkien nostotarpeita alle 100 km. Tämä on liikenneturvallisuuden kannalta kustannustehokasta. Muutoin talvihoitoluokitus on ajan tasalla ja kertaalleen läpi käyty koko maantieverkolla vuosina 2019–2023.
Väylän merkitys, liikennemäärä ja -koostumus määrittelevät teiden talvihoidon palvelutason. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri talvihoitoluokkiin. Talvihoitoluokkien korotustarpeet ja ohjeiden muutostarpeet määräytyvät osin liikenteen kasvun, asiakastarpeiden ja ilmaston muuttumisen mukaan.
Hoitourakkamalli (MHU) otettiin käyttöön vuosina 2019–2023, jolloin myös uusitut talvihoidon laatuvaatimukset saatiin käyttöön kaikissa urakoissa. Talvisuolausmäärä on viime vuosina kasvanut. Paikoin ilmastonmuutos ja liikenteen kasvu voivat edelleen lisätä suolaustarvetta. Tarkastelujaksolla tärkeimpien kävely- ja pyöräilyväylien talvihoitoon panostetaan aiempaa enemmän. Maanteiden hoitourakoiden kaupalliseen malliin tulee urakoiden kilpailutuksen myötä muutoksia vuosina 2025–2030 ja liukkaudentorjuntasuolaa koskeva kirjaukset täsmentyvät tukemaan nykyistä paremmin myös ympäristönäkökulmia. Formiaatin käyttö liukkaudentorjunnassa pohjavesialueilla on yleistynyt viime vuosina.
Lähteet ja lisätietoja kohdassa on esitetty maanteiden talvihoitoluokat kartalla.