Maantieverkon sillat ja silloituskohteet

Siltojen kunnolla on merkitystä

Siltojen kunto on kaiken perusta yhdessä teiden kunnon ja talvihoidon kanssa. Yksi maantieverkon isoimmista haasteista on isojen siltojen peruskorjaustarpeet. Siltojen kantavuuksissa on puutteita erityisesti raskaille erikoiskuljetuksille. Tämä aiheuttaa usein sen, että silta joudutaan uusimaan peruskorjauksen sijaan. Siltojen kunnon heikkeneminen on kiihtymässä, joka näkyy erityisesti tyydyttäväkuntoisten siltojen määrän voimakkaana nousuna.

Maanteiden siltojen kunto 2022

Maantieverkolla on noin 15 000 siltaa, joista päätieverkolla noin 2 500 kpl. Huonokuntoisia siltoja on noin 800 kpl, joista päätieverkolla on noin 210 kpl. Painorajoitettuja siltoja on noin 380 kappaletta ja ne ovat kaikki päätieverkon ulkopuolella.

Tyydyttäväkuntoisten siltojen lukumäärä ja pinta-ala on kasvanut voimakkaasti ja huonokuntoisten lukumäärä tulee kasvamaan myös jatkossa. Korjausvelkaa on erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa silloissa. Lisäksi 1980- ja 1990-luvun alussa rakennetut siltoja tulee tämän vuosikymmenen lopulla peruskorjausikään.

Sillat ovat tieverkon kriittisiä kohtia. Siltojen kunto aiheuttaa haasteita elinkeinoelämän kuljetuksille, erityisesti raskaille erikoiskuljetuksille ja muille massakuljetuksille. Kantavuuspuutteet aiheuttavat usein sen, että silta joudutaan uusimaan peruskorjauksen sijaan ja kustannukset ovat moninkertaiset. Aikatauluviiveet ja muut toiminnalliset puutteet kannattaa korjata samalla.

Maanteiden siltojen toimintalinjat 2022

Maanteiden siltojen toimintalinjat on päivitetty vuonna 2022 ja ne otetaan käyttöön vuoden 2023 alussa. Toimintalinjoissa käsitellään seuraavat toimintaa ohjaavat periaatteet:

• Omaisuudenhallinnan päätavoitteet
• Palvelutasotavoitteet
• Toimenpiteiden valinta ja priorisointi
• Pitkän tähtäimen tavoitekunto

Toteutettavat siltakohteet priorisoidaan riskiarvioinnin pohjalta. Riskiarvioinnissa tarkastellaan riskien todennäköisyyttä, merkittävyyttä ja vaikutuksia seuraavista näkökulmista: 

• Liikenneturvallisuus (sillan asettaminen käyttökieltoon turvallisuusriskien poistamiseksi, kohonnut onnettomuusriski)
• Vaikutukset palvelutasoon (sillan ominaisuudet tai kunto aiheuttavat paino- tai nopeusrajoituksen)
• Omaisuusriski / taloudelliset vaikutukset (korjaamisen viivästäminen voi moninkertaistaa kustannukset)
• Ympäristövaikutus (materiaalien kestävyyden ja ympäristövaikutusten yhteensovittaminen)

Riskiarvioinnin rinnalla tarkastellaan myös toteutuksen hyötyjä: 

• Hankkeiden sijaintiin ja toteutukseen perustuvat synergiaedut (esim. investointiohjelman hankkeet)
• Liikennehaittojen hallinta (esim. rataverkon liikennekatkojen hyödyntäminen)
• Yhteysväliajattelu (esim. yhteysvälien painorajoitukset)

Maantieverkon kohteiden ohjelmoinnissa priorisoidaan pääteillä (valta- ja kantatiet) sijaitsevat sillat siten, ettei niistä aiheudu paino- ja nopeusrajoituksia.

Ajoneuvoasetusta matalampi taso sallitaan museosilloilla sekä poikkeuksena silloilla, jotka eivät ole liikenteellisesti merkittäviä ja / tai, joissa ei ole tarvetta raskaammille massoille. Liikkumisen ja elinkeinon harjoittamisen mahdollisuudet säilytetään myös vähäliikenteisillä haja-asutusalueilla varmistamalla saavutettavuus ja turvallinen liikennöinti. Mikäli tiellä liikennöi erittäin raskaita kuljetuksia, voidaan siltakohtaisesti määritellä suurempi tavoitekantavuus.

Maanteiden isot kriittiset siltahankkeet

Alla on listattuna maanteiden isot kriittiset sillat, joiden kohdalla on riski painorajoituksille tarkasteltavalla aikavälillä vuosina 2023–2034.

Sijainti tieverkolla aiheuttaisi merkittävän haasteen etenkin elinkeinoelämän kuljetuksille. Kohteita, joissa kriittinen silta on korvattava uudella. Yksittäisten siltojen kustannusarvio on yli 20 milj. euroa. Kriittiset sillat liittyvät isompaan tiehankkeeseen, jonka yhteydessä ne on tarkoitus uusia. Toteuttaminen ei onnistu osana perusväylänpitoa, vaan edellyttää kehittämisrahoitusta.

Isot kriittiset Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat (128 M€) saivat toteutuspäätökset valtion vuoden 2021 III LTA:ssa. Varsinaiset rakentamistyöt käynnistyvät vuonna 2023 ja kestävät arvion mukaan noin vuoteen 2026.

Maanteiden keskisuuret ja pienet sillat

Painorajoitus = sillan kantavuus ei riitä ajoneuvoasetuksen mukaisille kuormille.

Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa painorajoituksen kannalta kriittisiä keskisuuria ja pieniä siltoja päätieverkolla noin 10 kpl. Kustannukset ovat vuosina 2023–2034 yhteensä noin 30 milj. €.

Näiden lisäksi päätieverkolla on noin 10 kpl keskisuuria kriittisiä siltoja, joiden kohdalla on riski painorajoituksille tarkasteltavalla aikavälillä vuosina 2023–2034. Kohteiden sijainti tieverkolla aiheuttaisi merkittävän haasteen elinkeinoelämän normaalimassaisille kuljetuksille. Yksittäisten siltojen kustannusarvio on 5–15 milj. euroa, yhteensä noin 100 milj. euroa. Kohteiden toteuttaminen perusväylänpidon rahoituksella on erittäin haastavaa.

Kunto = silta on peruskorjauksen tarpeessa esimerkiksi liikenneturvallisuuden tai sillan käyttöiän varmistamiseksi.

Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa siltojen peruskorjauksia noin 100 kpl. Kustannukset ovat vuosina 2023–2034 yhteensä noin 200 milj. euroa. Lisäksi perusväylänpidon rahoituksella korjataan pienempiä siltoja noin 70 kpl vuodessa. Kustannukset ovat noin 60 milj. euroa vuodessa.

Näiden lisäksi päätieverkolla on 2 kpl ja muulla tieverkolla noin 10 kpl keskisuuria siltoja, jotka ovat kuntonsa vuoksi peruskorjauksen tarpeessa tarkasteltavalla aikavälillä vuosina 2023–2034. Päätieverkon kohteiden kustannukset ovat yhteensä noin 25 milj. euroa ja muun tieverkon kohteiden noin 70 milj. euroa. Kohteiden toteuttaminen perusväylänpidon rahoituksella on erittäin haastavaa.hteensä noin 25 milj. € ja muun tieverkon kohteiden noin 70 milj. €. Kohteiden toteuttaminen perusväylänpidon rahoituksella on erittäin haastavaa.

Lyhyiden lauttavälien korvaaminen silloilla

Väylävirasto teki vuonna 2019 hankearvioinnin lyhyiden lauttavälien korvaamisesta silloilla (9 kpl). Tarkasteltujen kohteiden liikennemäärät ovat pieniä. Skåldössä keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 650, Hanhivirralla 420 ja muissa kohteissa alle 300 ajoneuvoa/vuorokausi. Myös raskaan liikenteen osuudet kokonaisliikennemäärästä ovat pieniä.

Nykyiset vuosikustannukset lauttaliikenteestä vaihtelevat kohteittain noin 0,5–1,0 milj. euroa Hankkeiden merkittävin vaikutus on lauttaliikenteen palvelusopimusten kustannusten poistuminen. Merkittävin liikenteellinen vaikutus on matka-ajan lyheneminen kohteesta riippuen keskimäärin 6–11 minuuttia. Hankkeet poistavat lauttojen painorajoituksista raskaalle liikenteelle aiheutuvat haitat. Liikenteen päästöt vähenevät hieman, mutta silloista voi aiheutua maisemallisia ja muita haittoja. Kaupalliselle vesiliikenteelle ei aiheudu silloista haittoja, mutta korkeimmat purjeveneet voivat joutua vaihtoehtoisille reiteille.

Hankearvioinnin perusteella tarkastellut kohteet olisivat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia lukuun ottamatta Tappuvirran siltaa (Savonlinna/Varkaus). Hankearvioinnissa tarkasteltujen silloituskohteiden (9 kpl) kokonaiskustannukset ovat noin 135 milj. euroa.

Hyvän suunnitelmavalmiuden omaavat hankkeet on mahdollista toteuttaa ensimmäiseksi: Kivimo (Parainen) ja Hätinvirta (Puumala).

Muut hankkeet edellyttävät rahoitusta yleissuunnitteluun, YVA-menettelyn toteuttamiseen ja tiesuunnitelman laadintaan vuosille 2022–2026. Näiden hankkeiden toteutus olisi mahdollista vuoden 2026 jälkeen: Saverkeit (Parainen), Mossala (Parainen), Skåldö (Raasepori), Kyläniemi (Ruokolahti), Kuparonvirta (Mikkeli) ja Hanhivirta (Enonkoski).

Jatkosuunnittelua edellyttävistä hankkeista Skåldön silta (Raasepori) on hankearvioinnin perusteella yhteiskuntataloudellisesti kannattavin (H/K-suhde 2,0). Kohteen suunnittelu (YS ja TS) käynnistyy vuonna 2022.