Tilannekuvassa on tarkasteltu siltojen kuntoa, kriittisiä siltahankkeita ja kustannuksia. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy lyhyiden lauttavälien korvaaminen silloilla. Siltojen kunnon tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Yksi maantieverkon isoimmista haasteista on isojen siltojen peruskorjaustarpeet. Siltojen kunto aiheuttaa haasteita elinkeinoelämän kuljetuksille, erityisesti raskaille erikoiskuljetuksille ja muille massakuljetuksille.
- Maantieverkolla on noin 15 000 Väyläviraston omistamaa siltaa, joista tieverkon pääväylillä on noin 3 000 kpl. Huonokuntoisia siltoja on noin 860 kpl, joista päätieverkolla on noin 100 kpl.
- Huonokuntoisten siltojen lukumäärä ja pinta-ala on kasvanut ja tulee kasvamaan myös jatkossa. Korjausvelkaa on erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa silloissa.
- Maantieverkon kohteiden ohjelmoinnissa priorisoidaan pääteillä (valta- ja kantatiet) sijaitsevat sillat siten, ettei niistä aiheudu paino- ja nopeusrajoituksia.
- Yksittäisen ison kriittisen sillan ja sen uusimisen vaatimien tiejärjestelyjen kustannusarvio on yli 20 milj. euroa. Toteuttaminen ei onnistu osana perusväylänpitoa, vaan edellyttää kehittämisrahoitusta.
- Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa keskisuuria ja pieniä siltoja, joiden kohdalla on riski painorajoitukselle, keskikokoisten siltojen peruskorjauksia tai uusimisia sekä pienempien siltojen korjauksia.
Siltojen kunnolla on merkitystä
Siltojen kunto on kaiken perusta yhdessä teiden kunnon ja talvihoidon kanssa. Yksi maantieverkon isoimmista haasteista on isojen siltojen peruskorjaustarpeet. Siltojen kantavuuksissa on puutteita erityisesti raskaille erikoiskuljetuksille. Tämä aiheuttaa usein sen, että silta joudutaan uusimaan peruskorjauksen sijaan.
Siltojen kuntoluokituksen määräytymistä päivitettiin vuoden 2024 aikana. Uusi kuntoluokitus erottelee sillan rakenteellisen kunnon ja käyttöturvallisuuden omiksi tunnusluvuikseen. Samalla laskentaperusteita kuntoluokkien määräytymisen taustalla muutettiin. Uusi sillan rakenteellinen kuntoluokka kuvaa paremmin sillan elinkaaren kannalta kriittisten rakenneosien toimivuutta ja sitä kautta koko sillan rakenteellista kuntoa. Siltojen kunnon kehitystä on seurattu sekä uudella että vanhalla kuntoluokituksella. Tässä raportissa käsitellään sillaston kuntotilaa uuden kuntoluokituksen tunnusluvuilla.
Maanteiden siltojen kunto 2023
Maantieverkolla on noin 15 000 Väyläviraston omistamaa siltaa, joista tieverkon pääväylillä on noin 3 000 kpl. Huonokuntoisia siltoja on noin 860 kpl, joista päätieverkolla on noin 100 kpl. Painorajoitettuja siltoja on noin 380 kappaletta ja ne ovat kaikki päätieverkon ulkopuolella. Siltojen suunniteltu käyttöikä on uusilla silloilla 100 vuotta ja se sisältää kaksi peruskorjausta elinkaaren aikana. Vanhoilla silloilla käyttöikä on lyhyempi, samoin teräksisillä putkisilloilla (n. 4 000 kpl) ja puusilloilla (noin 600 kpl).
Huonokuntoisten siltojen lukumäärä ja pinta-ala on kasvanut ja tulee kasvamaan myös jatkossa. Korjausvelkaa on erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa silloissa. Lisäksi 1980- ja 1990-luvun alussa rakennetut siltoja tulee tämän vuosikymmenen lopulla peruskorjausikään. Koko sillaston keskimääräinen kuntoluokka laskee uuden kuntoluokituksen myötä hieman hitaammin verrattuna aiempaan kuntoluokitteluun, mutta trendi pysyy laskevana. Uusi kuntoluokitus tukee vuonna 2023 julkaistua siltojen toimintalinjat -ohjetta. Toimintalinjoista on kerrottu tarkemmin seuraavassa luvussa.
Toimintalinjojen mukaisesti sillan peruskorjaus tulee tehdä ennen sillan päätymistä erittäin huonokuntoiseksi ja pitää huonokuntoisten siltojen määrä hallinnassa. Toimintalinjojen mukaisesti pitkän tähtäimen suunnitelma on pitää huonokuntoisten siltojen määrä ja pinta-ala vuoden 2021 tasolla. Vuonna 2021 huonokuntoisia siltoja oli noin 780 kpl ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 200 000 m2. Vuoden 2023 lopussa vastaavat luvut olivat noin 860 kpl ja 230 000 m2.
Sillat ovat tieverkon kriittisiä kohtia. Siltojen kunto aiheuttaa haasteita elinkeinoelämän kuljetuksille, erityisesti raskaille erikoiskuljetuksille ja muille massakuljetuksille. Kantavuuspuutteet aiheuttavat usein sen, että silta joudutaan uusimaan peruskorjauksen sijaan ja kustannukset ovat moninkertaiset. Samalla on kannattavaa korjata muut toiminnalliset puutteet.
Maanteiden siltojen toimintalinjat
Maanteiden siltojen toimintalinjat on otettu käyttöön vuoden 2023 aikana. Toimintalinjoissa käsitellään seuraavat toimintaa ohjaavat periaatteet:
- Omaisuudenhallinnan päätavoitteet
- Palvelutasotavoitteet
- Toimenpiteiden valinta ja priorisointi
- Pitkän tähtäimen tavoitekunto
Toteutettavat siltakohteet priorisoidaan riskiarvioinnin pohjalta. Riskiarvioinnissa tarkastellaan riskien todennäköisyyttä, merkittävyyttä ja vaikutuksia seuraavista näkökulmista:
- Liikenneturvallisuus (sillan asettaminen käyttökieltoon turvallisuusriskien poistamiseksi, kohonnut onnettomuusriski)
- Vaikutukset palvelutasoon (sillan ominaisuudet tai kunto aiheuttavat paino- tai nopeusrajoituksen)
- Omaisuusriski / taloudelliset vaikutukset (korjaamisen viivästäminen voi moninkertaistaa kustannukset)
- Ympäristövaikutus (materiaalien kestävyyden ja ympäristövaikutusten yhteensovittaminen)
Riskiarvioinnin rinnalla tarkastellaan myös toteutuksen hyötyjä:
- Hankkeiden sijaintiin ja toteutukseen perustuvat synergiaedut (esim. investointiohjelman hankkeet)
- Liikennehaittojen hallinta (esim. rataverkon liikennekatkojen hyödyntäminen)
- yhteysväliajattelu (esim. yhteysvälien painorajoitukset)
Maantieverkon kohteiden ohjelmoinnissa priorisoidaan pääteillä (valta- ja kantatiet) sijaitsevat sillat siten, ettei niistä aiheudu paino- ja nopeusrajoituksia.
Tieliikennelaissa sallittuja massoja matalampi taso sallitaan museosilloilla sekä poikkeuksena silloilla, jotka eivät ole liikenteellisesti merkittäviä ja / tai, joissa ei ole tarvetta raskaammille massoille. Liikkumisen ja elinkeinon harjoittamisen mahdollisuudet säilytetään myös vähäliikenteisillä haja-asutusalueilla varmistamalla saavutettavuus ja turvallinen liikennöinti. Mikäli tiellä liikennöi erittäin raskaita kuljetuksia, voidaan siltakohtaisesti määritellä suurempi tavoitekantavuus.
Maanteiden isot kriittiset siltahankkeet
Alla on listattuna maanteiden isot kriittiset sillat, joiden kohdalla on riski painorajoituksille tarkasteltavalla aikavälillä vuosina 2025–2036.
Niiden sijainti tieverkolla aiheuttaisi merkittävän haasteen etenkin elinkeinoelämän kuljetuksille. Yksittäisen sillan ja sen uusimisen vaatimien tiejärjestelyjen kustannusarvio on yli 20 milj. euroa. Kriittiset sillat liittyvät isompaan tiehankkeeseen, jonka yhteydessä ne on tarkoitus uusia. Toteuttaminen ei onnistu osana perusväylänpitoa, vaan edellyttää kehittämisrahoitusta.
Isot kriittiset Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat (128 M€) saivat toteutuspäätökset valtion vuoden 2021 III LTA:ssa. Varsinaiset rakentamistyöt käynnistyivät vuonna 2023. Hessundinsalmen silta avattiin liikenteelle syksyllä 2024 ja Kirjalansalmen silta avataan arvioiden mukaan liikenteelle 2025. Työt koko hankkeella kestävät arvion mukaan noin vuoteen 2026.
Muut seuraavassa luvussa esitetyt hankkeet odottavat rahoitusta.
Isot siltahankkeet silloittain
Mt 180 Kaarina–Parainen | T-155 T-156 | Kirjalansalmen silta ja Hessundinsalmen silta |
Vt 9 Kanavuori–Lievestuore | Kes-811 Kes-807 | Leppäveden silta ja Metsolahden silta |
Vt 9 Vartiala–Riistavesi | SK-176 | Kivisillansalmen silta |
Vt 6 Kouvolan kohta | KaS-766 | Keltin silta |
Maanteiden keskisuuret ja pienet sillat
Painorajoitus = sillan kantavuus ei riitä tieliikennelain mukaisille kuormille.
Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa keskisuuria ja pieniä siltoja, joiden kohdalla on riski painorajoitukselle, päätieverkolla noin 10 kpl. Kustannukset ovat vuosina 2025–2036 yhteensä noin 35 milj. €.
Näiden lisäksi päätieverkolla on noin 10 kpl keskisuuria kriittisiä siltoja, joiden kohdalla on riski painorajoituksille tarkasteltavalla aikavälillä vuosina 2025–2036. Kohteiden sijainti tieverkolla aiheuttaisi merkittävän haasteen elinkeinoelämän normaalimassaisille kuljetuksille. Yksittäisten siltojen kustannusarvio on 5–15 milj. euroa, yhteensä noin 100 milj. euroa. Kohteiden toteuttaminen perusväylänpidon rahoituksella on erittäin haastavaa.
Kunto = silta on peruskorjauksen tarpeessa esimerkiksi liikenneturvallisuuden tai sillan käyttöiän varmistamiseksi
Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa keskikokoisten siltojen peruskorjauksia tai uusimisia noin 100 kpl tarkastelujakson aikana. Kustannukset ovat vuosina 2025–2036 yhteensä noin 200 milj. euroa. Lisäksi perusväylänpidon rahoituksella korjataan pienempiä siltoja noin 70 kpl vuodessa. Kustannukset ovat noin 80 milj. euroa vuodessa.
Näiden lisäksi päätieverkolla on 9 kpl ja muulla tieverkolla noin 15 kpl keskisuuria siltoja, jotka ovat kuntonsa vuoksi peruskorjauksen tarpeessa tarkasteltavalla aikavälillä vuosina 2025–2036. Päätieverkon kohteiden kustannukset ovat yhteensä noin 30 milj. euroa ja muun tieverkon kohteiden noin 70 milj. euroa. Kohteiden toteuttaminen perusväylänpidon rahoituksella on erittäin haastavaa.