Maantieverkon kunto

Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet. Väylävirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Valtion maanteitä on yhteensä noin 78 000 km, joista päällystettyjä teitä on noin 50 500 km ja sorateitä runsaat 27 000 km. Lisäksi valtion verkolla on erillisiä kävely- ja pyöräteitä noin 6 100 km ja siltoja noin 15 000 kpl.

Maanteiden kunnossapitoon kuuluu päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, tieympäristön sekä maanteiden varsilla olevien laitteiden ja rakenteiden hoito ja korjaus. Päällystetyillä teillä on suuri merkitys päivittäisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Teiden kuntoa seurataan säännöllisesti mittauksilla ja inventoinneilla. 

Maantieverkon kunto 2023

• Maanteiden korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvuaan alhaisemman rahoitustason ja voimakkaasti nousseen kustannustason takia ja on nyt noin 2,55 miljardia euroa. Koko valtion väyläverkon korjausvelasta noin 62 % kohdistuu tieverkolle.
• Päällystetyistä teistä noin 8 800 km on huonokuntoisia (17 %), joista noin 1 350 km kohdistuu pääteille. 
• Pääteiden kunnon heikentyminen pysäytettiin vuonna 2020 ja niiden kunto pystytään pitämään suunnilleen ennallaan tulevinakin vuosina, mutta kustannustason nousu tekee tästä entistä haastavampaa, mikä näkyi vuonna 2023 huonokuntoisten pääteiden määrän lisääntymisenä
• Vähäliikenteisten teiden päällysteiden kunto huononi vuonna 2022 ja sama trendi jatkui myös vuonna 2023. Huonokuntoisia vähäliikenteisiä teitä on koko maassa. Näiden teiden vaurioita joudutaan vähäisen rahoituksen takia runsaasti paikkaamaan, millä siirretään kattavampia korjaustoimenpiteitä tulevaisuuteen.
• Päällystettyjen teiden rakenteellisen kunnon parantaminen edellyttää merkittävää panostusta vähäliikenteisillä teillä ja keskeisellä verkolla. Vuonna 2023 tällaisiin toimenpiteisiin ei ollut käytännössä yhtään rahoitusta.
• Sorateistä noin 2 800 km on huonokuntoisia (10 %). Sorateiden huono kunto haittaa erityisesti kelirikkoaikoina keväisin ja syksyisin, kun ajaminen on hitaampaa ja hankalampaa. Keväällä 2023 kelirikkoa oli hieman normaalia vähemmän.
• Maantiesilloista noin 800 kpl on huonokuntoisia (5 %), joista pääteillä on noin 210 kpl. Siltojen kunnon heikkeneminen on kiihtymässä, joka näkyy erityisesti tyydyttäväkuntoisten siltojen määrän voimakkaana nousuna. Merkittävä osa 1970–1980-luvulla rakennettuja siltoja on tulossa lähivuosina peruskorjausikään, mikä nostaa kunnossapidon rahoitustarvetta. 
• Kävely- ja pyöräteistä noin 730 km on huonokuntoisia (12 %). Kävely- ja pyöräteiden kunnossapidolla pyritään takaamaan teiden ympärivuotinen käytettävyys. Kävely- ja pyöräteiden korjausvelan kasvu pysähtyi vuosina 2020–2021 merkittävien lisäpanostusten ansiosta.
• Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden kuntoon on heikentynyt vuoden 2010 jälkeen selvästi.

Huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2020 rahoitus oli riittävää päällysteiden kunnon lievään parantamiseen ja huonokuntoisten päällysteiden määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran noin 10 vuoteen. Vuoden 2023 päällystysohjelma (1 500 km) oli lyhyin 2000-luvulla ja huonokuntoisten päällysteiden määrä lisääntyi noin 800 km. Maanteiden vuosittainen päällystysmäärä pitäisi olla noin 3 500–4 000 km vuodessa, jotta huonokuntoisten määrä ja korjausvelka eivät kasvaisi. 

Päällysteiden kunnon kehityksen ennuste on esitetty alla olevassa kuvassa. Lähtöoletuksena laskelmissa on, että perusväylänpidon vuosittainen rahoitus on keskimäärin noin 1,4 mrd. euroa vuodesta 2027 alkaen. Sitä ennen vuosina 2024–2026 ennuste on julkisen talouden suunnitelman (JTS) rahoituksen mukainen. Jos vuodelle 2024 kaavailtu 250 miljoonan rahoitus korjausvelan hallintaan toteutuu täysimääräisenä, pystytään päällystetyn tieverkon kunto ja korjausvelka pitämään ennallaan vuoden 2024 ajan.

Tieverkon kunto ja palvelutaso heikkenevät nopeasti alkuvuosina ja kunnon heikkeneminen saadaan hidastumaan kauden loppupuolella, jos rahoitus nousee L12- suunnitelman esittämälle tasolle. Erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla joudutaan lisäämään paino- ja nopeusrajoituksia ja osa näistä teistä joudutaan muuttamaan sorateiksi. 

Lähteet ja lisätietoja kohdassa on esitetty maanteiden päällysteiden kuntoluokat kartalla. Kartalla esitetään tiet, joiden kuntoluokka on erittäin huono, huono, tyydyttävä, hyvä tai erittäin hyvä. Päällysteiden kuntotiedot on esitetty 31.12.2021 tilanteessa.