Tilannekuvassa on tarkasteltu maantieverkon kuntoa. Maantieverkon kunnon tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Tällä sivulla
Yhteenveto
- Valtion maanteitä on yhteensä noin 78 000 km, joista päällystettyjä teitä on noin 50 500 km ja sorateitä runsaat 27 000 km. Lisäksi valtion verkolla on erillisiä kävely- ja pyöräteitä noin 6 100 km ja siltoja noin 15 000 kpl.
- Maanteiden korjausvelan nousu saadaan pysäytettyä päällysteiden korjaukseen myönnetyn korjausvelkarahoituksen avulla. Korjausvelka on nyt noin 2,55 miljardia euroa. Koko valtion väyläverkon korjausvelasta noin 62 % kohdistuu tieverkolle.
- Pääteiden kunnon heikentyminen pysäytettiin vuonna 2020 ja niiden kunto pystytään pitämään suunnilleen ennallaan tulevinakin vuosina, mutta kustannustason nousu tekee tästä entistä haastavampaa.
- Vähäliikenteisten teiden päällysteiden kunnon heikentyminen hidastui vuonna 2024 kehityksen ollessa aiempina vuosina selvästi nopeampaa.
Maantieverkko Suomessa
Tilannekuvassa on tarkasteltu maantieverkon kuntoa. Maantieverkon kunnon tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet. Väylävirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Valtion maanteitä on yhteensä noin 78 000 km, joista päällystettyjä teitä on noin 50 500 km ja sorateitä runsaat 27 000 km. Lisäksi valtion verkolla on erillisiä kävely- ja pyöräteitä noin 6 100 km ja siltoja noin 15 000 kpl.
Maanteiden kunnossapitoon kuuluu päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, tieympäristön sekä maanteiden varsilla olevien laitteiden ja rakenteiden hoito ja korjaus. Päällystetyillä teillä on suuri merkitys päivittäisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Teiden kuntoa seurataan säännöllisesti mittauksilla ja inventoinneilla.
Maantieverkon kunto 2024
- Maanteiden korjausvelan nousu saadaan pysäytettyä päällysteiden korjaukseen myönnetyn korjausvelkarahoituksen avulla. Korjausvelka on nyt noin 2,55 miljardia euroa. Koko valtion väyläverkon korjausvelasta noin 62 % kohdistuu tieverkolle.
- Päällystetyistä teistä noin 10 340 km on huonokuntoisia (18 %), joista noin 860 km kohdistuu pääteille.
- Pääteiden kunnon heikentyminen pysäytettiin vuonna 2020 ja niiden kunto pystytään pitämään suunnilleen ennallaan tulevinakin vuosina, mutta kustannustason nousu tekee tästä entistä haastavampaa. Vuonna 2024 huonokuntoisten pääteiden määrä saatiin pienenemään
- Vähäliikenteisten teiden päällysteiden kunnon heikentyminen hidastui vuonna 2024 kehityksen ollessa aiempina vuosina selvästi nopeampaa. Huonokuntoisia vähäliikenteisiä teitä on koko maassa. Näiden teiden vaurioita joudutaan vähäisen ja vaihtelevan rahoituksen takia runsaasti paikkaamaan, millä siirretään kattavampia korjaustoimenpiteitä tulevaisuuteen.
- Päällystettyjen teiden rakenteellisen kunnon parantaminen edellyttää merkittävää panostusta vähäliikenteisillä teillä ja keskeisellä verkolla. Vuonna 2024 tavoiteltiin mahdollisimman suurta päällystysohjelmaa eikä rakenteita parantaviin toimenpiteisiin ollut käytännössä yhtään rahoitusta.
- Sorateistä noin 2 800 km on huonokuntoisia (10 %). Sorateiden huono kunto haittaa erityisesti kelirikkoaikoina keväisin ja syksyisin, kun ajaminen on hitaampaa ja hankalampaa. Keväällä 2023 kelirikkoa oli hieman normaalia vähemmän.
- Kävely- ja pyöräteistä noin 730 km on huonokuntoisia (12 %). Kävely- ja pyöräteiden kunnossapidolla pyritään takaamaan teiden ympärivuotinen käytettävyys. Kävely- ja pyöräteiden korjausvelan kasvu pysähtyi vuosina 2020–2021 merkittävien lisäpanostusten ansiosta.
- Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden kuntoon on heikentynyt vuoden 2010 jälkeen selvästi.
Huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2020 rahoitus oli riittävää päällysteiden kunnon lievään parantamiseen ja huonokuntoisten päällysteiden määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran noin 10 vuoteen. Vuoden 2024 päällystysohjelma (4 050 km) oli pisin vuoden 2005 jälkeen ja ohjelmalla huonokuntoisten päällysteiden määrän lisääntyminen saatiin pysähtymään. Maanteiden vuosittainen päällystysmäärä pitäisi olla noin 3 500–4 000 km vuodessa, jotta huonokuntoisten määrä ja korjausvelka eivät kasvaisi.
Päällysteiden kunnon kehityksen ennuste on esitetty alla olevassa kuvassa. Lähtöoletuksena laskelmissa on, että perusväylänpidon vuosittainen rahoitus on keskimäärin noin 1,285 mrd. euroa vuodesta 2028 alkaen. Sitä ennen vuosina 2025–2027 ennuste on julkisen talouden suunnitelman (JTS) rahoituksen mukainen, lisättynä hallitusohjelmassa esitetyllä korjausvelkarahoituksella (200+60+60 milj. euroa).
Tieverkon kunto ja palvelutaso heikkenevät nopeasti alkuvuosina ja kunnon heikkeneminen saadaan hidastumaan kauden loppupuolella, jos rahoitus nousee L12- suunnitelman esittämälle tasolle. Erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla joudutaan lisäämään paino- ja nopeusrajoituksia ja osa näistä teistä joudutaan muuttamaan sorateiksi.
Lähteet ja lisätietoja kohdassa on esitetty maanteiden päällysteiden kuntoluokat kartalla. Kartalla esitetään tiet, joiden kuntoluokka on erittäin huono, huono, tyydyttävä, hyvä tai erittäin hyvä.