Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Maantieverkon kunto

Tilannekuvassa on tarkasteltu maantieverkon kuntoa. Maantieverkon kunnon tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Suomen tieverkko käsittää maantiet, kunnalliset katuverkot ja yksityistiet. Väylävirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Valtion maanteitä on yhteensä noin 78 000 km, joista päällystettyjä teitä on noin 50 500 km ja sorateitä runsaat 27 000 km. Lisäksi valtion verkolla on erillisiä kävely- ja pyöräteitä noin 6 100 km ja siltoja noin 15 000 kpl.

Maanteiden kunnossapitoon kuuluu päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, tieympäristön sekä maanteiden varsilla olevien laitteiden ja rakenteiden hoito ja korjaus. Päällystetyillä teillä on suuri merkitys päivittäisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Teiden kuntoa seurataan säännöllisesti mittauksilla ja inventoinneilla. 

Maantieverkon kunto 2022

  • Maanteiden korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvuaan alhaisemman rahoitustason ja voimakkaasti nousseen kustannustason johdosta ja on nyt noin 1,6 miljardia euroa. Koko valtion väyläverkon korjausvelasta noin 54 % kohdistuu tieverkolle.
  • Päällystetyistä teistä noin 7 400 km on huonokuntoisia (14 %), joista noin 900 km kohdistuu pääteille. 
  • Pääteiden kunnon heikentyminen pysäytettiin vuonna 2020 ja niiden kunto pystytään pitämään suunnilleen nykytasolla tulevinakin vuosina, mutta kustannustason nousu tekee tästä entistä haastavampaa.
  • Vähäliikenteisten teiden päällysteiden kunto huononi vuonna 2021 ja sama trendi jatkuu myös vuonna 2022. Huonokuntoisia vähäliikenteisiä teitä on koko maassa. Näiden teiden vaurioita joudutaan vähäisen rahoituksen takia runsaasti paikkaamaan, millä siirretään kattavampia korjaustoimenpiteitä tulevaisuuteen.
  • Päällystettyjen teiden rakenteellisen kunnon parantaminen edellyttää merkittävää panostusta vähäliikenteisillä teillä ja keskeisellä verkolla muun muassa kriittisiin painumakorjauksiin. Vuonna 2022 tällaisiin toimenpiteisiin on erittäin niukasti rahoitusta.
  • Sorateistä noin 2 800 km on huonokuntoisia (10 %). Sorateiden huono kunto haittaa erityisesti kelirikkoaikoina keväisin ja syksyisin, kun ajaminen on hitaampaa ja hankalampaa. Kevään 2022 kelirikko oli kohtuullisen vaikea.
  • Maantiesilloista noin 760 kpl on huonokuntoisia (5 %), joista pääteillä on noin 210 kpl. Siltojen kunnon heikkeneminen on kiihtymässä, joka näkyy erityisesti tyydyttäväkuntoisten siltojen määrän voimakkaana nousuna. Merkittävä osa 1970–1980-luvulla rakennettuja siltoja on tulossa lähivuosina peruskorjausikään, mikä nostaa kunnossapidon rahoitustarvetta. 
  • Kävely- ja pyöräteistä noin 730 km on huonokuntoisia (12 %). Kävely- ja pyöräteiden kunnossapidolla pyritään takaamaan teiden ympärivuotinen käytettävyys. Kävely- ja pyöräteiden korjausvelan kasvu pysähtyi vuosina 2020-2021 merkittävien lisäpanostusten ansiosta.
  • Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden kuntoon on heikentynyt vuoden 2010 jälkeen selvästi. Vuonna 2020 tyytyväisyys pääteihin parani hieman. Tyytyväisyys alemman tieverkon kuntoon on koko maassa päätieverkkoa selkeästi heikompi.

Huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2020 rahoitus oli riittävää päällysteiden kunnon lievään parantamiseen ja huonokuntoisten päällysteiden määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran noin 10 vuoteen. Vuoden 2021 päällystysohjelma oli merkittävästi lyhyempi (2 700 km), minkä johdosta huonokuntoisten päällysteiden määrä lisääntyi noin 350 km. Maanteiden vuosittainen päällystysmäärä pitäisi olla noin 4 000 km vuodessa, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Vuonna 2022 päällystysohjelma on noin 2300 kilometriä mikä johtaa tieverkon kunnon kiihtyvään heikkenemiseen.

Päällysteiden kunnon kehityksen ennuste on esitetty alla olevassa kuvassa. Lähtöoletuksena laskelmissa on, että perusväylänpidon vuosittainen rahoitus on keskimäärin noin 1,4 mrd. euroa vuodesta 2027 alkaen. Sitä ennen vuosina 2022–2026 ennuste on julkisen talouden suunnitelman (JTS) rahoituksen mukainen.

Tieverkon kunto ja palvelutaso heikkenevät alkuvuosina, mutta kunto kääntyy parempaan suuntaan kauden loppupuolella. Erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla joudutaan alkuvuosina lisäämään paino- ja nopeusrajoituksia.

Kuvassa tieverkon merkittävimmän osan, päällystetyn tieverkon (52 000 km), kunnon kehitys
Kuva: Esimerkkinä tieverkon merkittävimmän osan, päällystetyn tieverkon (52 000 km), kunnon kehityksen ennuste vuosina 2021-2032.

Lähteet ja lisätietoja kohdassa on esitetty maanteiden päällysteiden kuntoluokat kartalla. Kartalla esitetään tiet, joiden kuntoluokka on erittäin huono, huono, tyydyttävä, hyvä tai erittäin hyvä. Päällysteiden kuntotiedot on esitetty 31.12.2021 tilanteessa.