Maanteiden pääväylien ja muun päätieverkon sujuvuusongelmat
Mittarilla seurataan pääväylien ja muun päätieverkon sujuvuuden kehitystä. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto.
ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

Vuonna 2021 maanteiden pääväylillä esiintyi sujuvuusongelmia eli viikoittain toistuvaa ruuhkautumista 138 km:llä. Muilla pääteillä sujuvuusongelmia esiintyi 63 km:llä. Ruuhkautuvat tiejaksot ovat yleisimmin kaupunkien sisääntuloteitä tai kehäväyliä.
Maanteistä pääväyliksi on määritelty ne tiet, joilla kulkee henkilöautoja yli 6 000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa sekä tiet, joiden kuuluminen pääväyläverkkoon on tärkeää yhdistävyyden tai pääväylien verkostomaisuuden takaamiseksi. Maanteiden pääväyläverkkoon kuuluu lisäksi liikennemääräkriteerit alittavia yhteysvälejä, jotta taataan alueellinen ja kansainvälinen yhdistävyys ja verkostomaisuus.
Maanteiden pääväyläverkko on laajuudeltaan 5 516 km. Maanteiden pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat, ja ne palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä sekä elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Asetuksella on säädetty myös pääväylien palvelutaso.
Palvelutasolla tarkoitetaan väylän ajo- ja liikkumisolosuhteiden laadullista luokitusta käyttäjän kannalta tarkasteltuna. Palvelutasoluokkia on kuusi (A–F). Palvelutaso A kuvaa erittäin hyviä olosuhteita. Palvelutaso heikkenee asteittain luokkia alaspäin mentäessä. Palvelutasolla E liikenteen kysyntä lähestyy tarkasteltavan väylänosan välityskykyä eli väylänosa on lähellä ruuhkautumista. Palvelutaso F kuvaa erittäin huonoja, ruuhkautuneita olosuhteita, joissa kysyntä ylittää väylän tai tien välityskyvyn.
Sujuvuusongelma mitataan vuoden 100:nneksi vilkkaimman huipputunnin HCM-palvelutasona. HCM-luokka E (huono) tai F (erittäin huono) tarkoittaa pahoin jonoutunutta ja hidastelevaa liikennevirtaa. Sadas huipputunti tarkoittaa sitä, että ongelma toistuu noin kahdesti viikossa. Ruuhkautuvat tiejaksot ovat yleisimmin kaupunkien sisääntuloteitä tai kehäväyliä.
Vuonna 2021 maanteiden pääväylillä esiintyi sujuvuusongelmia eli viikoittain toistuvaa ruuhkautumista 138 km:llä. Eniten ruuhkautuvaa tiepituutta on kantatiellä 50 (Kehä III) ja valtatiellä 9 Tampereen ja Oriveden välillä sekä Muuramen ja Jyväskylän välillä.
Muilla pääteillä sujuvuusongelmia esiintyi 63 km:llä. Eniten ruuhkautuvuutta on Helsingin seudun kantateillä 45 ja 51 ja valtatiellä 24 Lahti-Jämsä.
PISIMMÄT (KM) TIEJAKSOT YHTEYSVÄLEITTÄIN, JOILLA ON SUJUVUUSONGELMIA (ALIN PALVELUTASOLUOKKA E-F) VUONNA 2021.
Kt 50 Kehä III | 28 km |
Vt 9 Tampere – Jyväskylä | 21 km |
Vt 12 Tampere (itä)–Lahti | 12 km |
Vt 3 Helsinki – Tampere | 11 km |
Kt 51 Helsinki – Karjaa | 10 km |
Vt 24 Lahti – Jämsä | 9 km |
Kt 45 Helsinki – Hyvinkää | 9 km |
