Liikkumisen tunnusluvut MAL-seuduilla

Kestävien kulkutapojen osuus matkoista

Kestävien kulkutapojen (jalankulku, pyöräliikenne, joukkoliikenne) osuus matkoista on MAL-seuduista suurin Helsingin seudulla, jolla osuus on jo 52 %. Muilla MAL-seuduilla kestävien kulkutapojen osuus on 40 % tuntumassa. Jalankulku on yleisintä Helsingin (30 %) ja Tampereen (26 %) seuduilla. Muilla MAL-seuduilla jalankulun osuus on 20-24 %. Pyöräliikenteen osuus on selvästi suurin Oulun seudulla (18 %) ja seuraavaksi suurin Jyväskylän seudulla (12 %). Muilla MAL-seuduilla pyöräliikenteen osuus on samaa luokkaa koko maan keskimääräisen osuuden (7 %) kanssa.  Joukkoliikennettä käytetään eniten Helsingin seudulla (15 %) ja vähiten Lahden (3 %) ja Oulun (4 %) seuduilla. Muilla MAL-seuduilla joukkoliikenteen osuus on 5-9 %. Yksittäisenä kulkutapana henkilöauton käyttö on yleisintä kaikilla kaupunkiseuduilla.

Kulkumuotojakaumaa ja kestävien kulkutapojen osuutta matkoista MAL-seuduilla on tarkasteltu julkaisussa Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta (Ulkoinen linkki) ja sivulla Suomalaisten liikkumistottumukset . Kuopion seutu ei ole mukana tarkasteluissa, koska Kuopion seutu ei osallistunut henkilöliikennetutkimukseen lisäotoksella eikä havaintomäärä näin ollen riitä seutukohtaiseen tarkasteluun.

Seudulliset tunnusluvut henkilöliikennetutkimuksen seuturaporteissa

Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduilta sekä Päijät-Hämeen maakunnasta on julkaistu valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen yhteydessä erilliset seuturaportit (Ulkoinen linkki). Seuturaporteissa on esitetty kunkin seudun osalta analyysejä jalankulun, pyöräliikenteen, joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen matkoista (mm. ajalliset ja pituusjakaumat, matkojen kohteet ja tarkoitukset), liikkumisen ja maankäytön suhteesta, liikkumisesta seudun eri kuntaryhmissä sekä eri väestöryhmien liikkumisesta.

Kuopion seudulta ei ole julkaistu seuturaporttia, koska Kuopion seutu ei osallistunut henkilöliikennetutkimukseen lisäotoksella.

Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään kaupunkiseuduilla

Kansalaisten tyytyväisyyttä liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin on seurattu joka toinen vuosi toteutetulla seurantutkimuksella vuodesta 2011 lähtien. Eri vuosien tuloksia on koottu tutkimuksen sivustolle (Ulkoinen linkki). Tutkimuksessa on käytetty alueryhmittelyä, jossa pääkaupunkiseutu on esitetty omana ryhmänään, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut yhtenä ryhmänä sekä Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupunkiseudut yhtenä ryhmänä. Kahdesta jälkimmäisestä ryhmästä käytetään tässä nimityksiä muut suuret kaupunkiseudut ja keskisuuret kaupunkiseudut vastaavassa järjestyksessä. Vastausasteikko tutkimuksessa on erittäin tyytyväisestä (arvosana 5) erittäin tyytymättömään (arvosana 1). Yleisesti tyytyväisyystutkimuksissa 3,5 ylittävää keskimääräistä arvosanaa pidetään hyvänä tasona.

Vuoden 2021 tutkimuksessa kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen yleisesti oli koko maassa 3,75, pääkaupunkiseudulla 3,92, muilla suurilla kaupunkiseuduilla 3,80 ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla 3,76. Yleistyytyväisyys liikenneolosuhteisiin on siis MAL-seuduilla maan keskitasoa tai korkeampaa. 

Tyytyväisyys työ- ja opiskelumatkojen olosuhteisiin omalla asuinalueella oli hieman matalampaa: pääkaupunkiseudulla 3,82, muilla suurilla kaupunkiseuduilla 3,67 ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla 3,69. Nämäkin arviot ovat koko maan keskiarvoa (3,58) parempia. Työ- ja opiskelumatkojen palvelutasotekijöistä tyytymättömimpiä ollaan eri kulkutapojen yhteentoimivuuteen, jonka saamat arviot vaihtelevat keskisuurten kaupunkiseutujen 3,21:stä pääkaupunkiseudun 3,58:iin. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla myös kulkutavan valinnan mahdollisuuksiin ollaan tyytymättömämpiä kuin suurilla kaupunkiseuduilla.

MAL-seutujen asukkaat ovat kaikissa kolmessa alueryhmässä tyytyväisimpiä jalankulun olosuhteisiin (3,84-4,08). Pääkaupunkiseudulla ollaan tyytyväisiä myös pyöräliikenteen, joukkoliikenteen ja henkilöautoilun olosuhteisiin (3,52-3,73), kun taas tyytyväisyys taksipalveluun (3,24) on heikompaa kuin muilla kaupunkiseuduilla tai muualla maassa. Muilla suurilla kaupunkiseuduilla tyytyväisyys pyöräliikenteen (3,64) ja joukkoliikenteen (3,50) olosuhteisiin on vielä melko hyvä, mutta tyytyväisyys henkilöautoilun oloihin (3,44) ja taksiliikenteeseen (3,41) saa matalammat arviot. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla tyytyväisyys pyöräliikenteen, henkilöautoilun ja taksiliikenteen oloihin on melko hyvällä tasolla (3,50-3,61), mutta tyytyväisyys joukkoliikenteeseen on MAL-seutujen matalin (3,30).

Kaupunkiseutujen saavutettavuus

Suomen ja alueiden sisäistä, välistä sekä kansainvälistä saavutettavuutta on tarkasteltu omalla sivullaan (Ulkoinen linkki). Tarkastelu kattaa MAL-seudut. 

Matka-aikoja lähimpään maakuntakeskukseen on tarkasteltu henkilöautolla ja joukkoliikenteellä. Henkilöauton matka-ajat maakuntakeskuksiin ovat melko samankaltaisia eri puolella Suomea, ja maakuntakeskusten ympärillä oleva alle puolen tunnin matka-aikaa kuvaava vyöhyke on koko Suomessa samankaltainen. Joukkoliikenteellä voi alle puolessa tunnissa saavuttaa maakuntakeskukset merkittävästi suppeammilta alueilta kuin henkilöautolla. Joukkoliikenteen matka-aika alittaa puoli tuntia vain maakuntakeskusten keskustavyöhykkeellä. Kääntäen vain 19 % väestöstä voi saavuttaa lähimmän maakuntakeskuksen tai muun yli 50 000 asukkaan keskuksen alle puolessa tunnissa joukkoliikenteellä. Sivulla on esitetty myös maakuntakeskusten välisiä matka-aikamatriiseja, joiden mukaan MAL-seutujen välisillä yhteyksillä henkilöauton matka-aika on nopeampi kaikilla muilla yhteysväleillä paitsi suurten kaupunkiseutujen ja Oulun välisillä yhteyksillä. Yleisesti ottaen kaupunkiseutujen saavutettavuutta on kuitenkin mielekkäintä tarkastella alueellisella tai paikallisella tasolla esim. seutujen omista selvityksistä ja tarkasteluista.

Työpaikkojen saavutettavuutta on tarkasteltu omalla sivullaan , joka kattaa myös MAL-seudut.Työpaikkojen saavutettavuutta on tarkasteltu kumulatiivisella mallilla ja vetovoimamallilla. 

Kumulatiivisella mallilla on laskettu, kuinka monta työpaikkaa kustakin kilometrin ruudusta voidaan saavuttaa 30 minuutissa henkilöautolla ja joukkoliikenteellä. Työpaikkojen saavutettavuus alle 30 minuutissa on henkilöautolla huomattavasti suurempi kuin joukkoliikenteellä. Henkilöautolla eniten työpaikkoja puolen tunnin sisällä saavutetaan suurissa kaupungeissa, maakuntakeskuksissa ja niiden ympäristössä eli paikoissa, joihin on keskittynyt paljon työpaikkoja. Joukkoliikenteen osalta työpaikkojen saavutettavuus puolessa tunnissa keskittyy lähinnä suurien kaupunkien ja maakuntakeskusten keskuksiin.

Vetovoimamalli huomioi vaimenemistekijän eli sen, miten kauempana olevien työpaikkojen paino pienenee matka-ajan kasvaessa. Vetovoimamallilla arvioituna työpaikkojen saavutettavuus henkilöautolla on hyvin samankaltainen kuin kumulatiivisella mallilla arvioituna. Joukkoliikenteen merkitys työpaikkojen saavutettavuudessa on vetovoimamallilla arvioituna kuitenkin merkittävästi suurempi kuin kumulatiivisella mallilla. Suomen suuret työpaikkakeskittymät ovat pääosin hyvin saavutettavissa sekä henkilöautolla että joukkoliikenteellä, myös MAL-seuduilla.

Tieliikenteen suorite MAL-seuduilla

Vuonna 2021 tieliikenteen suorite Suomessa oli yhteensä 48,3 miljardia ajoneuvokilometriä. Henkilöautojen liikennesuorite oli 38,8 miljardia ajoneuvokilometriä ja kuorma- ja pakettiautojen suorite 9,1 miljardia ajoneuvokilometriä. Linja-autosuorite oli 461 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Liikennesuoritetta on tarkasteltu tarkemmin omalla sivustollaan .

MAL-seutujen tie- ja katuverkon suoritteesta on tehty arvio perustuen yleiseen koko maan katusuoritteen osuuteen liikenteen kokonaissuoritteesta (suoritetiedon tietolähde: Tilastokeskus, Tietilasto). Koko maan osuutta hyödyntäen MAL-seutujen katusuorite tulee todennäköisesti arvioitua alakanttiin, koska katusuorite ajetaan pääasiassa kaupunkiseutujen katuverkolla. Arviota voidaan siis pitää vähimmäisarviona. 

MAL-seutujen arvioitu liikennesuorite oli yhteensä 42 % koko maan liikennesuoritteesta vuonna 2021. Helsingin seudun osuus on 16 % ja muiden kaupunkiseutujen 4-6 %. MAL-seutujen yhteenlaskettu suorite oli vuonna 2021 noin 5 % pienempi kuin vuosina 2017-2019. Vähentymä oli suurin Lahden seudulla (8,6 %) ja Helsingin seudulla (7,3 %). Pienimmät vähentymät olivat Oulun seudulla (0,7 %) ja Tampereen seudulla (1,8 %). 

Valtakunnalliset liikenne-ennusteet

Valtakunnalliset liikenne-ennusteet (Ulkoinen linkki) on julkaistu vuoden 2022 lopussa. Työssä on tehty valtakunnalliset liikenne-ennusteet henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä tie-, rautatie- ja meriliikenteelle. Ennusteet on laadittu vuoteen 2060 asti. Tuotetut liikenne-ennusteet ovat perusennusteita, jotka kuvaavat sitä, mihin kehitys johtaa talouden, autokannan ja väestömuutosten trendien perusteella nykyisillä politiikkatoimilla ja toimintatavoilla sekä nykyisillä liikkumistottumuksilla.

Valtakunnallisen, liikenteen perusennusteen mukaan henkilöliikenteen kotimaan kokonaissuorite kasvaa vuoden 2019 tasosta noin 19 % vuoteen 2060 mennessä. Henkilöliikenteen kulkutapajakaumassa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia: henkilöautoilun osuus matkoista on vuoteen 2060 asti hieman vajaat kaksi kolmasosaa ja jalankulun osuus viidenneksen. Pyöräliikenteen osuuden arvioidaan jäävän 8 prosenttiin ja joukkoliikenteen osuuden 9 prosenttiin. Tämä perustuu oletukseen, että liikkumisen mieltymykset ja tottumukset säilyvät nykyisen kaltaisina, kun liikennejärjestelmässä ei oteta käyttöön uusia toimenpiteitä (perusennuste).

Tavaraliikenteen kotimaan kuljetussuoritteen arvioidaan ennusteessa kasvavan vuoden 2021 tasosta noin 7 % vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2030 jälkeen kokonaissuoritteen määrä pienenee ja vuonna 2050 kuljetussuorite vastaa likimain nykyistä.

Tieliikenteen ennusteessa on tarkasteltu erikseen tieliikenteen suoritetta henkilö- ja pakettiautoilla (kevyet autot) sekä kuorma- ja linja-autoilla (raskaat autot). Kevyiden autojen liikennesuorite kasvaa koko ennustejakson vuoteen 2060 asti. Nopeinta kasvu on ennen vuotta 2030, jolloin keskimäärinen vuosikasvu on noin 1 %. Ennustejakson lopulla vuosina 2050-2060 keskimääräinen vuosikasvu on noin 0,5 %. Raskaiden autojen suorite kasvaa ennustejaksolla vuoteen 2040 asti, minkä jälkeen suoritteet vähenevät. Raskaiden autojen liikennesuorite on suurimmillaan 13,4 % nykyistä suoritetta suurempi vuoden 2040 tilanteessa.

Valtakunnallisen liikenne-ennusteen laadinnan yhteydessä on laskettu myös maakuntakohtaiset muutoskertoimet kevyiden ja raskaiden autojen suoritteille erikseen. Tarkastelu sisältyy ennusteen liiteaineistoon, joka julkaistaan myöhemmin. Maakuntatarkastelussa on arvioitu kuitenkin vain maantieverkon suoritteen muutosta eli katuverkon suorite ei sisälly tarkasteluun. Maakuntakohtaisia muutoskertoimia on siis tarkasteltava suuntaa-antavina eivätkä ne suoraan kerro suoritemuutoksesta MAL-seuduilla.

Kevyiden autojen suoritteen kasvun arvioidaan olevan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla selvästi koko maan suoritekasvua suurempaa. Esimerkiksi vuonna 2060 Uudenmaan kevyiden autojen suoritekasvuksi on arvioitu 39 %, Varsinais-Suomessa 33 % ja Pirkanmaalla 36 %. Muissa MAL-seutujen maakunnissa kevyiden autojen suoritteen kasvu vastaa koko maan keskitasoa. Raskaiden autojen kasvukertoimet ovat koko maan keskiarvoa suuremmat Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla. Muissa MAL-seutujen maakunnissa raskaiden autojen suoritteen muutoskertoimet ovat hieman alle koko maan keskitason.

Yhdyskuntarakenne

Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää ja laatii analyysejä yhdyskuntarakenteen sekä liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen kehityksestä. Seuraavassa on esitelty lyhyesti eräiden keskeisten SYKE:n laatimien indikaattorien tietoja ja analyysejä. Yhdyskuntarakenteen mittareita MAL-seuduilla on tarkasteltu tarkemmin julkaisussa Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta (Ulkoinen linkki).

Yhdyskuntarakenteen tiiveyttä mitataan mm. asukas- ja työpaikkatiheydellä sekä taajaman pinta-alan ja väestön suhteella. Vuonna 2021 MAL-seutujen asukastiheys vaihteli Turun seudun 8,3 asukkaasta Helsingin seudun 15,6 asukkaaseen hehtaarilla vuonna 2021. MAL-seutujen keskitiheydet ovat matalia mm. kannattavan joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta. Asukastiheys MAL-seutujen taajamissa on noussut vuosina 2017–2021 eniten Tampereen, Helsingin ja Oulun seuduilla. Kaupunkiseututaajamien työpaikkatiheys ei ole kasvanut samoin kuten asukastiheys. 

Yhdyskuntarakenne on sitä kestävämpi, mitä suurempi osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille, eli jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeille. Väestö ja työpaikat sijoittuvat yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille eri tavoin. Kestävän liikkumisen vyöhykkeille sijoittuvan väestön osuus vaihteli vuonna 2021 Helsingin seudun 82 prosentista Oulun seudun 62 prosenttiin. Asuminen painottuu Helsingin, Tampereen ja Kuopion seuduilla intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle, kun taas Turun, Oulun ja Lahden seuduilla asuminen painottuu autovyöhykkeelle. Työpaikoista yli 75 % työpaikoista sijaitsi kaikilla seuduilla kestävän liikkumisen vyöhykkeillä vuonna 2020. Autovyöhyke on kuitenkin säilynyt merkittävänä työpaikkavyöhykkeenä Oulun, Turun, Lahden ja Jyväskylän seuduilla.

Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta kestävin kulkumuodoin kuljettavissa olevien työmatkojen osuus kaikista työmatkoista on pääosin pysynyt melko samana viimeisen 10 vuoden aikana. Kestävin kulkumuodoin kuljettavissa olevien työmatkojen osuudet vaihtelivat Oulun seudun 59 prosentista Helsingin seudun 79 prosenttiin vuonna 2020. Indikaattori kuvaa mahdollisuutta kulkea työmatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä, ei toteutunutta kulkutapaosuutta työmatkoista.

Yhdyskuntarakenteen toimivuutta on tarkasteltu mm. lähipalveluiden ja lähiluonnon saavutettavuuden avulla. Päivittäistavarakaupoista 500 metrin etäisyydellä asuvien osuus on pysynyt melko vakaana kaikilla MAL-seuduilla vuodesta 2017 asti. Vuonna 2021 Helsingin seudulla 65 % ja Tampereen seudulla 56 % asukkaista asui enintään 500 metrin päässä kaupasta. Muilla MAL-seuduilla osuus oli alle puolet seudun asukkaista. Alakouluikäisistä lapsista yli 80 % asuu alle 3 kilometrin päässä koulusta kaikilla MAL-seuduilla. Kaikilla seuduilla lähes 90 prosentilla asukkaista on lähiluontoa enintään 300 metrin etäisyydellä kotoa. Suurilla kaupunkiseuduilla mahdollisuudet saavuttaa laadukasta lähiluontoa ovat kuitenkin keskimäärin heikommat kuin pienemmillä seuduilla.

Yhdyskuntarakenteen mittareita MAL-seuduilla on tarkasteltu julkaisussa Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta (Ulkoinen linkki).

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja vaihtoehtoiset käyttövoimat

MAL-seutujen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO2-ekv.) muodostivat vuonna 2020 vajaa puolet koko maan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. MAL-seutujen päästöt ovat laskeneet hieman viimeisten muutaman vuoden aikana kaikilla seuduilla. Vuosien 2005–2020 välisenä aikana päästövähennys on kuitenkin ollut vain noin 15 % MAL-seuduilla yhteensä. Jotta saavutettaisiin ilmasto- ja energiastrategian mukainen kasvihuonekaasupäästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasosta, pitäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen edelleen vähentyä MAL-seuduilla 41 % seuraavan 10 vuoden aikana.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat Helsingin seudulla selvästi suurimmat. Toisaalta päästöjen väheneminen on ollut myös suurinta Helsingin seudulla. Suhteellisesti eniten kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuosien 2017–2020 aikana Turun, Helsingin ja Lahden seuduilla. Asukaskohtaiset päästöt ovat suurimmat Kuopion seudulla ja pienimmät Helsingin seudulla. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä MAL-seuduilla on tarkasteltu tarkemmin julkaisussa Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta (Ulkoinen linkki).

MAL-kaupunkiseuduilla kaksi kolmasosaa henkilöautoista on bensiinikäyttöisiä ja neljännes dieselkäyttöisiä. Sähköautojen osuus on 3 % ja lataushybridien 6 %. Muiden käyttövoimien osuudet ovat vähäisiä. Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus on Helsingin seudulla 87 % ja muilla seuduilla 92-95 %. Helsingin seudulla erityisesti lataushybridien osuus on muita seutuja korkeampi. Alueellisia tietoja käyttövoimista on saatavissa Traficomin tilastotietokannasta (Ulkoinen linkki).

Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkkoa on tarkasteltu omalla sivullaan (Ulkoinen linkki). Sähköautojen latausverkon kattavuus MAL-seuduilla on varsin korkea, mutta tehokkaimmat suurteholatausasemat palvelevat parhaimmin seutujen ydinalueita. Kaikilla MAL-seuduilla on myös bio- tai maakaasun tankkausasemia sekä nesteytetyn bio- ja maakaasun tankkausasemia. Myös kaasun tankkausasemat palvelevat parhaimmin seutujen ydinalueita.

Liikenteen muut päästöt

Tieliikenteestä aiheutuvista päästöistä merkittävimpiä ovat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5) ja typpidioksidi (NO2) sekä melupäästöt. Hengitettävistä hiukkasista merkittävä osa on liikenteen ilmaan nostattamaa katupölyä. Pienhiukkasia ja typpidioksidia taas tulee ilmaan polttoaineiden palamisessa. Ilmanlaadusta on tarkempia tietoja Ilmatieteen laitoksen sivustolla (Ulkoinen linkki).

Ilmatieteen laitoksen mukaan hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvotaso (50 μg/m3) ja pienhiukkasten (PM2,5) vuorokausiohjearvo (WHO 15 μg/m3) ylittyivät vuonna 2022 yli 15 päivänä useilla Helsingin seudun mittausasemilla ja yhdellä Kuopion mittausasemalla. Raja-arvot ylittyivät joitakin kertoja kaikkien MAL-seutujen mittausasemia. Ylityspäiviä saa olla 35 päivää vuodessa, mikä ei ylittynyt millään MAL-seutujen mittausasemalla. Typpidioksidin raja-arvot eivät ylittyneet yhtenäkään päivänä vuonna 2022 millään MAL-seutujen mittausasemalla. 

EU:n direktiivi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (2002/49/EY) edellyttää, että taajamista ja pääväyliltä laaditaan joka viides vuosi strategiset melukartoitukset ja toimintasuunnitelmat melun vaikutusten hallintaan. Viimeisimmät ympäristömeludirektiivin mukaiset meluselvitykset on laadittu vuonna 2022. Meluselvityksen ovat laatineet Väylävirasto sekä MAL-kaupunkiseutujen suurimmat kunnat. 

Meluselvitysten perusteella yli 55 dB (Lden) tie- tai katumelulle altistuu MAL-seuduilla kaikkiaan noin 750 000 ihmistä ja raideliikenteen melulle noin 110 000 ihmistä. Tie- ja katumelulle altistuvien osuus väestöstä on MAL-seuduilla keskimäärin 24 % ja raideliikenteen melulle altistuvien keskimäärin 3 %. Helsingin seudulla sekä altistuvien absoluuttiset määrät että suhteellinen osuus väestöstä ovat MAL-seutujen korkeimmat. Oulun seudulla tie- ja katuliikenteen melulle altistuminen on vähäisintä (13 % väestöstä), kun taas Jyväskylässä raideliikenteen melulle altistuminen on vähäisintä (0,3 % väestöstä). Tarkempia tietoja melulle altistuvien määristä on Väyläviraston meluselvityksissä maantiet (Ulkoinen linkki), rautatiet (Ulkoinen linkki) sekä seutujen keskuskuntien tekemissä selvityksissä.