Tilannekuvaan kootaan keskeisiä tietoja MAL-kaupunkiseutujen asukkaiden liikkumistottumuksista, liikennemääristä sekä kuvataan seutujen yhdyskuntarakennetta ja kansalaisten tyytyväisyyttä liikennejärjestelmään. Tilannekuva päivitetään noin kahden vuoden välein. Tiedon koostamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tilannekuva on osa MAL-kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän tilannekuvan kokonaisuutta. MAL-kaupunkiseutujen kehitystä on kuvattu myös ympäristöministeriön julkaisemassa valtakunnallisessa seurantaraportissa.
YHTEENVETO
- Kestävien kulkumuotojen käyttö on yleisintä Helsingin seudulla, jossa yli puolet matkoista tehdään kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Muilla MAL-seuduilla osuus on keskimäärin 40%. Kaikilla MAL-kaupunkiseuduilla suosituin kulkutapa on kuitenkin henkilöauto.
- Yhdyskuntarakenne on liikkumisen kannalta sitä kestävämpi, mitä suurempi osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu alueille, joissa on hyvä joukkoliikennetarjonta ja arjen palvelut lähellä. MAL kaupunkiseutujen väestöstä kestävän liikkumisen vyöhykkeillä asuvien osuus on suurin Helsingin ja Kuopion seuduilla ja pienin Oulun seudulla. Tiiviissä yhdyskuntarakenteessa lyhyitä matkoja voi tehdä helposti myös jalan ja pyörällä. Tiiveimmin asuttuja taajamat ovat Helsingin seudulla ja väljimpiä Turun seudulla.
- MAL-kaupunkiseutujen osuus koko maan maantieliikenteen liikennesuoritteesta on 42%, vaikka osuus väestöstä on noin 55%. Helsingin seudun osuus MAL- seutujen maantieliikenteen suoritteesta on 40%, vaikka osuus seutujen väestömäärästä on lähes puolet. Muilla alueilla tieliikennesuoritetta on saman verran tai enemmän kuin mikä on seudun osuus väestöstä.
- Eri kulkumuotojen liikkumisolosuhteisiin ollaan MAL-kaupunkiseuduilla tyytyväisempiä, kuin muualla Suomessa. Pyöräilyn ja jalankulun olosuhteet koetaan kaikilla MAL-seuduilla paremmiksi kuin muualla maassa. Joukkoliikenteen olosuhteisiin ollaan erityisen tyytyväisiä pääkaupunkiseudulla.
MAL kaupunkiseuduilla tarkoitetaan niitä seitsemää kaupunkiseutua, jotka ovat valtion ja kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusmenettelyn piirissä. MAL alueet muodostuvat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Lahden ja Jyväskylän kaupungeista ja niiden lähikunnista. MAL-sopimusmenettelystä lisää ympäristöministeriön sivulla (Ulkoinen linkki).
MAL-sopimusten tavoitteena on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Voimassa olevat sopimukset on laadittu vuosille 2024–2035 ja niissä on määritelty toimenpiteet vuosille 2024–2027. MAL-kaupunkiseutuja koskee myös TEN-T asetuksen velvoite laatia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (Ulkoinen linkki) (SUMP) ja tuottaa EU:n edellyttämää seurantaindikaattoritietoa vuodesta 2027 lähtien.
Asukkaiden kulkumuodot
MAL-sopimuksilla tavoitellaan kestävien kulkutapojen osuuden lisäämistä. Pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä tavoitellaan paitsi kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kaupunkitilan käytön tehostamiseksi, myös aktiivisen ja terveyttä edistävän liikkumisen lisäämiseksi.
MAL-kaupunkiseuduista suurin (52%) jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu osuus matkoista on Helsingin seudulla. Muilla MAL-seuduilla kestävien kulkutapojen osuus on 40 %:n tuntumassa. Jalankulku on suosituinta Helsingin (30 %) ja Tampereen (26 %) seuduilla. Muilla MAL-seuduilla jalankulun osuus matkoista on 20–24 %. Eniten pyöräillään Oulun (18 %) ja Jyväskylän seuduilla (12 %). Muilla MAL-seuduilla pyöräliikenteen osuus vastaa koko maan keskimääräistä osuutta (7 %).
Joukkoliikennettä käytetään eniten Helsingin seudulla (15 %) ja vähiten Lahden (3 %) ja Oulun (4 %) seuduilla. Muilla seuduilla joukkoliikenteen osuus on 5–9 % asukkaiden matkoista. Kaikilla MAL-kaupunkiseuduilla suosituin kulkutapa on kuitenkin henkilöauto.
Kulkutapajakauma ja kestävien kulkutapojen osuus (%) matkoista vuosina 2016 ja 2021. Kuopion seutua ei ole tiedoissa mukana, koska seudusta ei ole vielä saatavilla valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen seutuotosta, johon tulokset perustuvat
Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduilta sekä Lahden seudun sisältävästä Päijät-Hämeen maakunnasta on julkaistu kuuden vuoden välein tehtävän valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen yhteydessä erilliset seuturaportit (Ulkoinen linkki). Seuturaporteissa on esitetty tarkempia tietoja eri kulkumuotojen käytöstä erilaisilla matkoilla, tietoja matkojen pituudesta sekä eri väestöryhmien liikkumisesta erilaisilla alueilla. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2021. Kuopion seudulta saadaan seutukohtaisia tietoja vuoden 2027 henkilöliikennetutkimuksen yhteydessä.
Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen
Liikkumisen saavutettavuutta ja etenkin kestävien kulkumuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) käyttömahdollisuuksia voidaan kuvata liikkumisen erilaisia vyöhykkeitä kuvaavilla indikaattoreilla. Yhdyskuntarakenne on liikkumisen kannalta sitä kestävämpi, mitä suurempi osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu nk. kestävän liikkumisen vyöhykkeille eli jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeille. Näillä alueilla yhdyskuntarakenne on tiivis, joka mahdollistaa lyhyet matkat kävellen ja pyörällä ja jossa riittävä asukasmäärä on mahdollistanut joukkoliikenteen järjestämisen.
MAL kaupunkiseutujen väestöstä kestävän liikkumisen vyöhykkeillä asuvien osuus on suurin Helsingin ja Kuopion seuduilla (82 %) ja pienin Oulun seudulla (62%). Erot seutujen kuntien välillä ovat kuitenkin suuret. Väestöä on sijoittunut Helsingin, Tampereen ja Kuopion seuduilla eniten intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle, kun taas Turun, Oulun ja Lahden seuduilla autovyöhykkeelle. Oulun seudulla autovyöhykkeen osuus asuinpaikkana oli vuonna 2023 seuduista suurin, 38 %. Vuonna 2023 yli 75 prosenttia työpaikoista sijaitsi kaikilla seuduilla kestävän liikkumisen vyöhykkeillä.
Myös yhdyskuntarakenteen tiiveys kuvaa mahdollisuutta kestävillä kulkutavoilla tehtäviin sekä lyhyisiin matkoihin. Tiiveyttä voidaan mitata asukas- ja työpaikkatiheydellä sekä taajaman pinta-alan ja väestön suhteella. Tiiveimmin asuttuja taajamat ovat Helsingin seudulla (16,1 as/ha) ja väljimpiä Turun seudulla (8,6 as./ha). Työpaikkojen suhteen taajamat ovat tiiveimpiä Helsingin seudulla (7,9 työpaikkaa/ha) ja väljimpiä Lahden seudulla (3,4 työpaikkaa/ha).
Kaupunkiseutujen taajamien asukas- ja työpaikkatiheys. Indikaattorit on laskettu vuoden 2017 toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvista taajamista muuttumattomalla aluerajauksella. Lähde: Syke/YKR ja Tilastokeskus 2025.
Suomen ympäristökeskuksen kehittämästä vyöhykemenetelmästä ja MAL-kaupunkiseutujen tilanteesta on lisätietoa vuoden 2025 valtakunnallisessa MAL-seurantakatsauksessa.
Tieliikenteen kilometrit
Vuonna 2024 Suomen maantie- ja katuverkolla ajettu autoliikenteen kilometrimäärä eli liikennesuorite oli yhteensä 47,7 miljardia autokilometriä. Maanteiden liikennesuorite Suomessa vuonna 2024 oli yhteensä 36,3 miljardia kilometriä, josta MAL-kaupunkiseutujen osuus oli 42%. Helsingin seudun osuus koko maan maantieliikenteen suoritteesta oli 17% ja muiden MAL seutujen 3-5 %.
Helsingin seudun osuus kaikkien MAL- seutujen maantieliikenteen suoritteesta on 40%, vaikka osuus väestömäärästä on lähes puolet (49%). Tampereen ja Turun seuduilla maanteiden liikennesuoritteen osuus on suunnilleen sama kuin seutujen osuus MAL-alueiden väestömäärästä. Muilla MAL-seuduilla liikennesuorite on enemmän kuin seudun osuus MAL-alueen asukasmäärästä.
Vuosien 2022 ja 2024 välillä maanteiden liikennesuorite on Tampereen seutua lukuun ottamatta kasvanut jonkin verran kaikilla MAL alueilla. Samaan aikaan on kasvanut myös kaikkien MAL-alueiden väestömäärä. Liikennesuoritteet maanteillä ovat jo lähes samalla tasolla kuin ennen koronaa kaikilla MAL alueilla.
MAL-kaupunkiseutujen liikennesuorite 2017-2024.
Valtakunnallisia liikennesuoritteita on tarkasteltu tarkemmin omalla sivustollaan. (Ulkoinen linkki)
Lisätietoa liikenteen suoritteista löytyy Tilastokeskun sivulta: Vuonna 2024 autoilla ajettiin saman verran kuin vuotta aiemmin | Tilastokeskus (Ulkoinen linkki)
Asukkaiden tyytyväisyys liikennejärjestelmään
Kansalaisten tyytyväisyyttä liikennejärjestelmään on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2023. Tuloksia on koottu sivustolle Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään | Traficom (Ulkoinen linkki).
Tutkimus kattaa MAL kaupunkiseutujen ydinalueita. Tutkimuksessa pääkaupunkiseutu on esitetty omana ryhmänään. Muut suuret kaupunkiseudut -ryhmä kattaa Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut. Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupunkiseudut muodostavat keskisuuret- kaupunkiseudut -ryhmän. Vastausasteikko tutkimuksessa on erittäin tyytyväisestä (5) erittäin tyytymättömään (1).
MAL-kaupunkiseutujen tutkimusalueilla ollaan jonkin verran tyytyväisempiä matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen, kuin koko maassa keskimäärin. Sitä tyytyväisempiä yleensä ollaan, mitä suurempi kaupunkiseutu on kyseessä. Kun koko maan arvosanan keskiarvo oli 3,72 vuonna 2023, niin pääkaupunkiseudulla se oli 3,90. Muilla suurilla kaupunkiseuduilla arvosana oli 3,81 ja keskisuurilla 3,69. Muihin matkoihin verrattuna tyytymättömyyttä on jonkin verran enemmän oman asuinalueen työ- ja opiskelumatkojen olosuhteisiin kaikkialla Suomessa.
Eri kulkumuotojen liikkumisolosuhteisiin ollaan MAL kaupunkiseuduilla tyytyväisempiä, kuin muualla Suomessa. Poikkeuksena ovat taksipalvelut, jotka koetaan muuta Suomea heikommiksi, taksipalveluihin tyytymättömien määrä on kasvanut koko maassa. Pyöräilyn ja jalankulun olosuhteet koetaan kaikilla MAL-seuduilla paremmiksi kuin muualla maassa. Jalankulun olosuhteet ovat vastaajien mukaan kuitenkin hieman heikentyneet vuosien 2021 ja 2023 välillä. Joukkoliikenteen olosuhteisiin ollaan erityisen tyytyväisiä pääkaupunkiseudulla. Henkilöautoilun olosuhteiden koetaan heikentyneen kaikkialla jonkin verran, mutta olosuhteet ovat tutkimuksen mukaan MAL seuduilla kuitenkin muuta Suomea paremmat.