Tilannekuvassa seurataan liikennekäytössä olevien kuorma-autojen käyttövoimajakaumaa, päästöjä ja keski-ikää. Sivuja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Manner-Suomessa liikennekäytössä olevien kuorma-autojen määrä, noin 90 000-100 000 kappaletta, on pysynyt samalla tasolla viime vuosina, ja vuosimuutos on ollut vähäistä. Noin 35-40 % liikennekäytössä olevista kuorma-autoista on luvanvaraisessa käytössä.
Liikennekäytössä olevien autojen määrät poimitaan tilastoon aina vuosineljänneksen viimeisenä päivänä. Kausivaihtelujen määrä on kasvanut tasaisesti useiden vuosien ajan. Suurimmillaan kuorma-autokanta on ollut tällä seurantamenetelmällä 2021 syyskuun lopussa 101 191 kappaletta. Kuorma-autokannan maksimi on laskenut 2022 ja 2023 noin 1500 autoa vuodessa.
Pienimmillään liikennekäytössä olevien kuorma-autokanta on ollut viimeisen 15 vuoden aikana 2023 lopussa, 90 086 autoa. Tähän on varmasti useita syitä kuten talouden tilanne rakennusalalla, joulunpyhien osuminen ja liikennekäytöstäpoiston helppous ajoneuvon haltijalle.
Kuorma-autojen käyttövoimajakauma
Diesel on ollut pitkään pääasiallinen raskaan liikenteen käyttövoima. Kuorma-autoilla dieselin käyttö on kuitenkin hieman laskenut vaihtoehtoisten käyttövoimien tarjonnan myötä. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tarkoitetaan täyssähköautoja, ladattavia hybridejä ja kaasuautoja sekä etanoli- ja vetyautoja. Kymmenessä vuodessa dieselkäyttöisten kuorma-autojen osuus on laskenut vain kaksi prosenttiyksikköä, kun bensiinikäyttöisten ja vaihtoehtoisten osuus on kasvanut.
Kuorma-autokannan sähköistyminen lähti liikkeelle vuonna 2023. Sähköautojen määrä kasvoi vuoden aikana 25 autosta 65 autoon ja ensimmäiset 5 ladattavaa hybridiä aloittivat liikenteessä. Paineistettua kaasua (CNG/CBG) käyttävien kuorma-autojen määrä jatkoi kasvua 62 autolla 331 autoon. Nesteytettyä kaasua (LNG/LBG) käyttävien määrä kasvoi 34 autolla 151 autoon. Kappalemääräisen kasvun lisäksi pitää huomioida käyttökohteiden laajeneminen raskaampiin ajotehtäviin. Useita sähköautoja aloitti liikenteessä noin 40 tonnin yhdistelmän vetoautona ja yksi sähköauto aloitti syksyllä 68 tonnin yhdistelmän vetoautona. Loppuvuodesta asiakkaat saivat ensimmäiset LNG/LBG autot 75 tonnin yhdistelmämassalla, kun aiemmin tehokkaimmat versiot mahdollistivat enintään 68 tonnin massan.
Etanolikäyttöiset kuorma-autot ovat pääasiassa n. 4 t kokonaismassalla olevia Yhdysvaltojen markkinoille tyypillisiä avolavoja. Kaasuautot jakautuvat paineistettua kaasua käyttäviin CNG/CBG-autoihin ja nesteytettyä kaasua käyttäviin LNG/LBG-autoihin. Paineistetun ja nesteytetyn kaasun autot eroavat polttoainejärjestelmän osalta merkittävästi toisistaan. Nesteytettyä kaasua käytetään pääasiassa pidemmillä matkoilla operoivilla autoilla ja raskaammissa ajoneuvoyhdistelmissä. Maakaasu ja biokaasu ovat molemmat pääasiassa metaania. Kaasun alkuperällä ei ole auton toiminnan kannalta merkitystä.
Kuorma-autojen päästöt
Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 37 % syntyi kuorma-autoista.
Kuorma-autojen keski-ikä
Manner-Suomessa liikennekäytössä olevien kuorma-autojen keski-ikä ilman museoajoneuvoja on noussut viime vuosina, ja oli vuoden 2023 lopussa 14,9 vuotta kun se oli 13,3 vuotta vuoden 2019 lopussa. Keski-iän nouseminen johtuu ajoneuvokannan hitaasta uusiutumisesta, mikä osaltaan vaikeuttaa fossiilittoman liikenteen tavoitteiden saavuttamista. Kuorma-autojen keski-ikä on korkein Kainuussa (15,9 vuotta) ja Pohjois-Karjalassa (15,6 vuotta). Kuorma-autojen keski-ikä on selvästi pienin Uudellamaalla (11,8 vuotta).