Tilannekuvassa on tarkasteltu rataverkon matka- ja kuljetusmääriä. Rataverkon liikenteen tilannekuvaa tarkastellaan lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Rautateiden henkilöliikenteen matkustajamäärät jatkoivat pandemiavuosien jälkeistä nousua vuonna 2024.
- Tavaraliikenteen vuoden 2024 kuljetusmäärissä näkyivät raskaan teollisuuden heikon suhdannetilanteen jatkuminen sekä alkuvuoden työtaistelut.
Tietoa rataverkon matkamääristä ja kuljetusmääristä
Rautateiden henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2024 noin 84,6 miljoonaa matkaa. Kasvua edellisvuoteen oli noin kolme prosenttia. Kaukoliikenteen matkustajamäärässä yllettiin ennätystasolle ja myös lähiliikenteen matkustajamäärät nousivat selvästi.
Rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin vuonna 2024 noin 26,6 miljoonaa tonnia eli noin kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Näin vähän rautateillä on kuljetettu tavaraa edellisen kerran 1970-luvun lopussa.
Valtakunnalliset liikenne-ennusteet on päivitetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa vuonna 2024.
Henkilöliikenne vuonna 2024
Rautateiden kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin vuonna 2024 noin 15,3 miljoonaa matkaa. Ennätyskorkeita matkamäärät olivat pääradalla Keravan ja Rovaniemen välillä, Savonradalla Kouvolan ja Oulun välillä, Karjalan radalla Luumäen ja Joensuun välillä sekä Vaasan ja Jyväskylän radoilla. Turun suunnan rataosien matkamääriin vaikuttivat ratatyöt. Venäjän henkilöliikenteen loppuminen näkyy erityisesti rataosuuksilla Kerava–Lahti–Kouvola, joiden matkamäärä oli noin vuoden 2017 tasolla. Kaukoliikennematkojen keskipituus jatkoi kasvuaan ja oli noin 273 kilometriä.
Vuonna 2024 lähiliikenteessä tehtiin noin 69,2 miljoonaa matkaa, eli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Lähiliikenteessä ei ole aivan palattu pandemiaa edeltäneelle matkustajamäärätasolle. Lähiliikenteen määrät eivät tosin ole täysin vertailukelpoisia eri vuosien välillä.
Rautateiden henkilöliikenteen kulkumuoto-osuus maaliikennemuodoista oli vuonna 2024 hieman yli viisi prosenttia.
Tavaraliikenne vuonna 2024
Rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin vuonna 2024 kaikkiaan noin 26,6 miljoonaa tonnia tavaraa. Laskua edellisvuoteen oli noin kaksi prosenttia. Alhaiseen kuljetusmäärään vaikutti edelleen raskaan teollisuuden heikon suhdannetilanteen jatkuminen sekä työtaistelut. Keskimääräinen kuljetusmatka kuitenkin kasvoi, minkä takia tonnikilometreissä oli kasvua edellisvuoteen.
Kuljetusmäärien laskua oli mm. Karjalan radalla Imatran pohjoispuolella sekä pohjoisessa Suomessa rataosilla Kokkola–Ylivieska–Iisalmi–Siilinjärvi.
Kuljetusmäärissä oli kasvua mm. koko pääradalla lukuun ottamatta Kokkola–Ylivieska-väliä, Savonradalla Siilinjärvelle asti, poikittaisyhteyksillä Tampere–Pori–Tahkoluoto ja Riihimäki–Kouvola sekä Oulun pohjoispuolella.
Kuljetusmäärät laskivat kemian teollisuuden tuotteiden kuljetuksissa. Muilta osin tavararyhmittäiset muutokset olivat pieniä.
VR:n kuljetusmuoto-osuus rautateiden tavaraliikenteessä on noin 90 %. North Railin ja Fenniarailin yhteenlaskettu osuus on noin 10 %. Vuonna 2025 liikennöinnin aloitti uutena operaattorina ArcticRail Oy.
Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmuoto-osuus maaliikennemuodoista nousi vuonna 2024 noin 22 prosenttiin, kun kuorma-autojen kuljetussuorite pieneni.
Henkilöliikenteen ennuste
Ratateiden henkilöliikenteen ennuste sisältää sekä kaukojunaliikenteen että lähijunaliikenteen henkilösuoritteen ennusteet. Kaukojunaliikenteen ennustetaan perusennusteessa kasvavan vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen se alkaa hitaasti vähentyä. Tämä johtuu erityisesti junaliikenteen kilpailukyvyn heikkenemisestä suhteessa henkilöautoliikenteeseen, jossa sähköautojen määrä kasvaa voimakkaasti ja alentaa autoilun kustannuksia.
Myös ikärakenteen muutoksilla ja eri matkaryhmien erilaisella kehityksellä on vaikutusta. Muutokset yhteysvälien matkustajamäärissä ovat seurausta väestömuutoksista eri puolilla Suomea. Väestön arvioidaan kasvavan päärataosuuksien vaikutusalueella, ja varsinkin työssäkäyvä aktiiviväestö keskittyy entistä enemmän suurten kaupunkiseutujen alueille.
Ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja niihin voivat vaikuttaa mm. joukkoliikenteen lipunhintojen kehittyminen ja kilpailu henkilöjunaliikenteessä, nykyisten osto- ja velvoiteliikenneyhteyksien jatko, ihmisten liikkumiskäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset sekä tulevat väyläinvestoinnit ja poliittiset ohjauskeinot.
Tavaraliikenteen ennuste
Rautateiden tavaraliikenteen ennuste perustuu vuonna 2022 laadittuun ennusteeseen eli arviot tulevasta kehityksestä eivät muuttuneet vuoden 2024 päivityksessä, sillä talousennusteen laadinnan lähtökohtina käytetyt raskaan teollisuuden tuotantoskenaariot ja tuotannon muutosarviot eivät ole merkittävästi muuttuneet. Ennusteissa on jouduttu myös olettamaan, että rautateiden tavarakuljetukset Suomen ja Venäjän välillä loppuvat kokonaan.
Vuonna 2030 kuljetusmääräksi arvioidaan 30,7 milj. tonnia. Venäjän puun tuonnin päättyminen kasvattaa huomattavasti kotimaisen raakapuun käyttöä, mikä kasvattaa useiden rataosien kuljetusmääriä. Vuoden 2030 jälkeen rautatiekuljetusmäärien arvioidaan muuttuvan vain vähän, koska erityisesti metsäteollisuudessa tuotantoennusteiden odotetaan olevan stabiileita eri vuosina. Raakapuukuljetusten osuuden kaikista rautatiekuljetuksista arvioidaan kasvavan yli 50 prosenttiin. Kokonaisuutena metsäteollisuuden yritysten osuus kuljetuksista nousee noin 75 prosenttiin.
Ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja niihin voivat vaikuttaa mm. yritysten tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, mahdolliset suuryksiköiden rautatiekuljetukset, rautatieyritysten reittivalinnat tai satamien kilpailu kuljetusasiakkaista