Liikenne rataverkolla

Vuodet 2020 ja 2021 olivat rautateiden henkilöliikenteessä poikkeuksellisia Covid19-pandemian takia. Vuonna 2022 kotimaan kaukoliikenteen matkamäärät kasvoivat merkittävästi ja palautuivat lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle. 

Pandemia ei vaikuttanut rautateiden tavaraliikenteeseen vastaavalla tavalla kuin henkilöliikenteeseen. Rautatiekuljetuksissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.  

Viimeisimmät liikenne-ennusteet on päivitetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa vuoden 2022 aikana.  

Henkilöliikenne vuonna 2022 

Rautateiden kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin vuonna 2022 yhteensä noin 13,2 miljoonaa henkilömatkaa. Monilla rataosilla on matkustajamäärissä palattu lähes Covid19-pandemiaa edeltäneelle ennätysvuoden 2019 tasolle. Kasvua on ollut voimakkaammin vapaa-ajan matkustuksessa, ja sen rooli matkustuksessa on kasvanut. Ennätyskorkeita matkamäärät olivat pääradalla Seinäjoen ja Rovaniemen välillä, Savon radalla Iisalmen ja Oulun välillä sekä Porin, Jyväskylän ja Kolarin radoilla. Kaukoliikennematkojen keskipituus jatkoi vuonna 2022 kasvuaan ja oli 269 kilometriä.

Suomen ja Venäjän välinen henkilöliikenne keskeytyi ensin pandemian takia ja loppui vuoden 2022 alkupuolella Venäjän Ukrainaan kohdistuneen sodan seurauksena. Alkuvuonna 2022 matkoja tehtiin noin 31 000. Vuonna 2019 näitä matkoja oli yli 600 000.

Vuonna 2022 lähiliikenteessä tehtiin noin 62,8 miljoonaa matkaa. Lähiliikenteessä ei ole vielä palattu pandemiaa edeltäneelle tasolle. Lähiliikenteen määrät eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin, sillä lähiliikennealueen laajuudessa on tapahtunut muutoksia vuonna 2022.

Rautateiden henkilöliikenteen kulkumuoto-osuus maaliikennemuodoista oli vuonna 2022 noin kuusi prosenttia.

Tavaraliikenne vuonna 2022 

Vuonna 2022 rautateillä kuljetettiin yhteensä 31 miljoonaa tonnia raaka-aineita sekä väli- ja lopputuotteita. Määrä on selvästi alhaisempi kuin aiempina vuosina, jolloin kuljetusmäärät ovat vaihdelleet 33–41 miljoonan tonnin välillä. Merkittävin syy muutokseen on Venäjän liikenteen väheneminen. Rautateiden kuljetussuorite väheni suhteessa vähemmän, ollen 9 miljardia tonnikilometriä vuonna 2022, kun se viime vuosina on vaihdellut 8–11 miljardin tonnikilometrin välillä. Hake-, raakapuu- ja kemikaalitoimituksia on myös suuntautunut uudelleen. Muutosten seurauksena rautateiden tavaravirrat ovat muuttuneet merkittävästi, raakapuun kuormauspaikkoihin on kohdistunut uudenlaisia vaatimuksia sekä kahden pisteen välillä pendelöivien asiakasjunien määrä on kasvanut. 

Vuonna 2022 tavaraliikenne on vähentynyt erityisesti Vartius-Oulu-Kokkola-osuuksilla sekä Luumäki-Vainikkala-osuuksilla. Kotimaan kuljetusten kasvu on lisännyt tavarajunia erityisesti Savon radalla osuuksilla Kouvola-Pieksämäki-Kontiomäki sekä Karjalan radalla Luumäki-Joensuu-osuuksilla.

Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmuoto-osuus maaliikennemuodoista oli vuonna 2022 noin 21 prosenttia. Osuus laski selvästi edellisvuosista.

Henkilöliikenteen ennusteet

Vuonna 2022 valmistuneen liikenne-ennusteen mukaan kaukoliikenteen matkustajamäärä vuonna 2040 on yhteensä 14,1 milj. matkustajaa (perusennuste). Ennuste ei sisällä kansainvälistä liikennettä Venäjän tilanteeseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi. 

Ennustevuoden matkustajamäärä on koronapandemiaa edeltävää huippuvuotta 2019 alemmalla tasolla. Ennusteessa junaliikenteen kilpailukyky heikkenee suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Henkilöautoilun koettu hinta laskee sähköistymisen seurauksena, mutta joukkoliikenteen koettujen hintojen oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla.

Muutokset eri rataosuuksien matkustajamäärissä ovat myös seurausta väestömuutoksista eri puolilla Suomea. Myös ikärakenteen muutoksilla ja eri matkaryhmien erilaisella kehityksellä on vaikutusta. Väestön arvioidaan kasvavan päärataosuuksien vaikutusalueella, ja varsinkin työssäkäyvä aktiiviväestö keskittyy entistä enemmän suurten kaupunkiseutujen alueille. 

Perusskenaariossa lähijunaliikennettä on vain Helsingin seudulla. Lähijunaliikennettä on tarkasteltu Helsingistä Siuntioon, Riihimäelle ja Lahteen. Ennusteessa on suoritteen kasvua vuoteen 2019 nähden aina vuoteen 2040 asti, jonka jälkeen suorite kääntyy laskuun. 

Raideliikenteen kysyntää ennustetusta voivat muuttaa esimerkiksi tulevat väyläinvestoinnit, poliittiset ohjauskeinot (erityisesti ajoneuvoliikenteen hinnoittelu), joukkoliikenteen lipunhinnat ja keskinäinen kilpailu, ihmisten liikkumiskäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset, kilpailu henkilöjunaliikenteessä, nykyisten osto- ja velvoiteliikenneyhteyksien jatko sekä kansainvälisen liikenteen kehittyminen. 

Tavaraliikenteen ennusteet

Rautatiekuljetusten kokonaismäärä oli vuonna 2021 yhteensä 40,2 milj. tonnia. Tästä 15,8 milj. tonnia oli Suomen ja Venäjän välisiä rautatiekuljetuksia (transitoa tai itäistä yhdysliikennettä). Ennusteissa on tehty lähtöoletus, ettei kuljetuksia Suomen ja Venäjän välillä enää ole. Kuljetusten loppumisen arvioidaan pienentävän huomattavasti rautatiekuljetusten kokonaismäärää. Vuonna 2030 kuljetusmääräksi arvioidaan 30,7 milj. tonnia. Venäjän puun tuonnin päättyminen kasvattaa huomattavasti kotimaisen raakapuun käyttöä, mikä kasvattaa useiden rataosien kuljetusmääriä. 

Ennusteessa ei ole huomioitu StoraEnson lokakuussa 2022 ilmoittamaa Oulun tehtaan toisen kartonkikoneen toteuttamista. Sillä tulee olemaan myös vaikutusta kuljetuksiin ja niiden suuntautumiseen. Metsäteollisuudessa on suunnitteilla myös muita investointeja, jotka todennäköisesti kasvattaisivat kuljetusmäärää. Epävarmuutta ennusteisiin tuovat lisäksi esim. yritysten tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, mahdolliset suuryksiköiden rautatiekuljetukset, rautatieyritysten reittivalinnat tai satamien kilpailu kuljetusasiakkaista.