Tilannekuvassa on tarkasteltu rataverkon matka- ja kuljetusmääriä. Rataverkon liikenteen tilannekuvaa tarkastellaan lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Rautateiden henkilöliikenteen matkustajamäärät jatkoivat pandemiavuosien jälkeistä nousua vuonna 2023.
- Tavaraliikenteen vuoden 2023 kuljetusmäärissä näkyivät raskaan teollisuuden heikko suhdannetilanne ja idän liikenteen vähentyminen.
Tietoa rataverkon matkamääristä ja kuljetusmääristä
Rautateiden henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2023 noin 82,4 miljoonaa matkaa. Kasvua edellisvuoteen oli noin kahdeksan prosenttia. Kaukoliikenteen matkustajamäärässä yllettiin ennätystasolle ja myös lähiliikenteen matkustajamäärät nousivat selvästi.
Rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin vuonna 2023 noin 27 miljoonaa tonnia eli noin neljä miljoonaa tonnia edellisvuotta vähemmän. Näin vähän rautateillä on kuljetettu tavaraa edellisen kerran 1970-luvun lopussa.
Valtakunnalliset liikenne-ennusteet on päivitetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa vuonna 2024.
Henkilöliikenne vuonna 2023
Rautateiden kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin vuonna 2023 noin 15,1 miljoonaa matkaa. Kasvu oli voimakkainta vapaa-ajan matkustuksessa. Ennätyskorkeita matkamäärät olivat pääradalla Keravan ja Rovaniemen välillä, Savonradalla Kouvolan ja Oulun välillä sekä Vaasan, Porin, Jyväskylän ja Kolarin radoilla. Lähellä vuoden 2019 ennätystasoa matkamäärät olivat rantaradalla sekä Karjalan radalla Luumäen ja Joensuun välisillä rataosilla. Venäjän henkilöliikenteen loppuminen näkyy rataosuuksilla Kerava–Lahti–Kouvola, joiden matkamäärä oli noin vuoden 2016 tasolla. Kaukoliikennematkojen keskipituus jatkoi kasvuaan ja oli 270 kilometriä.
Vuonna 2023 lähiliikenteessä tehtiin noin 67,3 miljoonaa matkaa. Lähiliikenteessä ei ole aivan palattu pandemiaa edeltäneelle matkustajamäärätasolle. Lähiliikenteen määrät eivät tosin ole täysin vertailukelpoisia eri vuosien välillä.
Rautateiden henkilöliikenteen kulkumuoto-osuus maaliikennemuodoista oli vuonna 2023 noin kuusi prosenttia.
Tavaraliikenne vuonna 2023
Rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin vuonna 2023 kaikkiaan noin 27 miljoonaa tonnia tavaraa. Laskua edellisvuoteen oli noin 13 %. Alhaiseen kuljetusmäärään vaikuttivat Venäjän liikenteen väheneminen sekä raskaan teollisuuden heikko suhdannetilanne. Keskimääräinen kuljetusmatka kuitenkin kasvoi, jolloin tonnikilometreissä lasku oli hieman tonneja pienempää. Venäjän liikenteen vähentyminen on edelleen osin korvautunut uusina kotimaan kuljetuksina.
Kuljetusmäärät laskivat lähes kaikilla eteläisen ja itäisen Suomen rataosilla lähinnä Venäjän liikenteen vähentymisen vuoksi. Lisäksi selvää kuljetusmäärän laskua oli pohjoisessa Suomessa rataosilla Vartius–Oulu–Kokkola ja Ylivieska–Iisalmi–Siilinjärvi.
Kuljetusmäärissä oli kasvua mm. Oulun pohjoispuolella sekä rataosilla Pietarsaari–Pännäinen–Kokkola ja Tampere–Jyväskylä–Pieksämäki.
Kuljetusmäärät laskivat muissa tavararyhmissä paitsi raakapuukuljetuksissa.
VR:n kuljetusmuoto-osuus rautateiden tavaraliikenteessä on noin 91 %. North Railin ja Fenniarailin yhteenlaskettu osuus on noin yhdeksän prosenttia.
Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmuoto-osuus maaliikennemuodoista oli vuonna 2023 noin 21 prosenttia.
Henkilöliikenteen ennuste
Ratateiden henkilöliikenteen ennuste sisältää sekä kaukojunaliikenteen että lähijunaliikenteen henkilösuoritteen ennusteet. Kaukojunaliikenteen ennustetaan perusennusteessa kasvavan vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen se alkaa hitaasti vähentyä. Tämä johtuu erityisesti junaliikenteen kilpailukyvyn heikkenemisestä suhteessa henkilöautoliikenteeseen, jossa sähköautojen määrä kasvaa voimakkaasti ja alentaa autoilun kustannuksia.
Myös ikärakenteen muutoksilla ja eri matkaryhmien erilaisella kehityksellä on vaikutusta. Muutokset yhteysvälien matkustajamäärissä ovat seurausta väestömuutoksista eri puolilla Suomea. Väestön arvioidaan kasvavan päärataosuuksien vaikutusalueella, ja varsinkin työssäkäyvä aktiiviväestö keskittyy entistä enemmän suurten kaupunkiseutujen alueille.
Ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja niihin voivat vaikuttaa mm. joukkoliikenteen lipunhintojen kehittyminen ja kilpailu henkilöjunaliikenteessä, nykyisten osto- ja velvoiteliikenneyhteyksien jatko, ihmisten liikkumiskäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset sekä tulevat väyläinvestoinnit ja poliittiset ohjauskeinot.
Tavaraliikenteen ennuste
Rautateiden tavaraliikenteen ennuste perustuu vuonna 2022 laadittuun ennusteeseen eli arviot tulevasta kehityksestä eivät muuttuneet vuoden 2024 päivityksessä, sillä talousennusteen laadinnan lähtökohtina käytetyt raskaan teollisuuden tuotantoskenaariot ja tuotannon muutosarviot eivät ole merkittävästi muuttuneet. Ennusteissa on jouduttu myös olettamaan, että rautateiden tavarakuljetukset Suomen ja Venäjän välillä loppuvat kokonaan.
Vuonna 2030 kuljetusmääräksi arvioidaan 30,7 milj. tonnia. Venäjän puun tuonnin päättyminen kasvattaa huomattavasti kotimaisen raakapuun käyttöä, mikä kasvattaa useiden rataosien kuljetusmääriä. Vuoden 2030 jälkeen rautatiekuljetusmäärien arvioidaan muuttuvan vain vähän, koska erityisesti metsäteollisuudessa tuotantoennusteiden odotetaan olevan stabiileita eri vuosina. Raakapuukuljetusten osuuden kaikista rautatiekuljetuksista arvioidaan kasvavan yli 50 prosenttiin. Kokonaisuutena metsäteollisuuden yritysten osuus kuljetuksista nousee noin 75 prosenttiin.
Ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja niihin voivat vaikuttaa mm. yritysten tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, mahdolliset suuryksiköiden rautatiekuljetukset, rautatieyritysten reittivalinnat tai satamien kilpailu kuljetusasiakkaista