Liikenne rataverkolla
Tilannekuvassa on tarkasteltu rataverkon matka- ja kuljetusmääriä. Rataverkon liikenteen tilannekuvaa tarkastellaan lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Tietoa rataverkon matkamääristä ja kuljetusmääristä
Väylävirasto julkaisee vuosittain tietoa rataverkon matka- ja kuljetusmääristä. Vuodet 2020 ja 2021 olivat henkilöliikenteessä poikkeuksellisia Covid19-pandemian takia. Vuonna 2022 kotimaan kaukoliikenteessä matkustaminen on ollut voimakkaassa kasvussa. Tavaraliikenteeseen pandemia ei ole samalla tavalla vaikuttanut, mutta tavaraliikenteessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut toimintaympäristöön sekä Suomen ja Venäjän rajan ylittävään liikenteeseen. Tällä on ollut ja tulee jatkossakin olemaan seurausvaikutuksia kuljetusvirtoihin Suomessa. Erityisesti tavaraliikenteen osalta tilannetta on käsitelty koko liikennejärjestelmän näkökulmasta omassa osiossaan .
Liikenne-ennusteet on päivitetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa vuoden 2022 aikana.
Henkilöliikenne 2019-2022
Rautateiden kaukoliikenteen matkat ovat olleet voimakkaassa kasvussa vuoden 2022 aikana. Kotimaan kaukoliikenteessä on vuoden aikana palattu lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tammi-lokakuun 2022 yhteenlaskettu matkamäärä on yli 60 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi lähinnä vapaa-ajan matkustamisen kasvun ansiosta. Rataverkolla kasvu on kohdistunut erityisesti pääradalle Helsingistä Ouluun sekä Turun ja Jyväskylän radoille. Pandemiaa edeltäneenä vuotena 2019 kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 14,3 miljoonaa matkaa. Vuonna 2022 kotimaan kaukoliikenteessä ennakoidaan matkamääräksi noin 13,5 miljoonaa matkaa.
Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan seurauksena Venäjän ja Suomen välinen henkilöliikenne loppui vuoden 2022 alkupuolella. Toistaiseksi liikenteen palautumisesta ei ole tietoa.
Rautateiden lähiliikenteessä (VR, HSL) matkamäärien kasvu on ollut kaukoliikennettä hitaampaa vuonna 2022. Lähiliikenteessä ei vielä olla palattu pandemiaa edeltäneelle tasolle. Lähiliikenteessä tehtiin tammi-syyskuussa 2022 yhteensä 45,6 miljoonaa matkaa, joka on noin 44 % enemmän kuin vuonna 2021 samana ajanjaksona. Kaukoliikenteen tavoin lähiliikenteessä on korostunut vapaa-ajan matkustuksen kasvu. Lähiliikenteen liikennöinnissä tapahtui muutos vuoden 2022 alussa, kun junaliikenne Lahdesta Kouvolaan, Kotkaan ja Kotkan satamaan muuttui VR:n lähiliikenteeksi. Elokuussa lähiliikennetarjonta Tampereen ja Nokian sekä Tampereen ja Toijalan välillä kasvoi yli kaksinkertaiseksi.
Tavaraliikenne 2019-2022
Rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin vuonna 2021 yhteensä 40,2 miljoonaa tonnia, jossa oli kasvua edellisvuoteen viisi prosenttia. Liikennevirtojen suuntautumisessa nähtiin myös joitakin selviä muutoksia. Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmuoto-osuus kasvoi vuonna 2021 ja oli noin 26 prosenttia.
Rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät kääntyivät voimakkaaseen laskuun vuonna 2022. Venäjän liikenteen kuljetusmäärät laskivat keväällä selvästi aikaisempaa matalammalle tasolle ja neljästä raja-asemasta kuljetuksia jatkettiin lähinnä vain Vainikkalassa. Tammi-marraskuussa vuonna 2022 kuljetukset ovat vähentyneet kaikkiaan noin 20 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2022 kuljetusmääräksi ennakoidaan noin 33 miljoonaa tonnia, jonka verran rataverkolla kuljetettiin edellisen kerran vuonna 2015. Rautateiden tavaraliikenteen markkinaosuus laskee selvästi vuonna 2022.
Osa idän kuljetuksista on korvautunut uusilla kotimaan kuljetuksilla erityisesti raakapuukuljetusten osalta. Muuttuneet tavaravirrat näkyvät muutoksina myös rataverkon rataosittaisissa kuormituksissa. Vuonna 2022 tavaraliikenne on vähentynyt erityisesti Vartius-Oulu-Kokkola-osuuksilla sekä Vainikkala-Kouvola-Kotka-osuuksilla. Kotimaan kuljetusten kasvu on lisännyt tavarajunia erityisesti Savon radalla osuuksilla Kouvola-Pieksämäki-Kontiomäki sekä Karjalan radalla Luumäki-Joensuu-osuuksilla.
Henkilöliikenteen ennusteet
Vuonna 2022 valmistuneen liikenne-ennusteen mukaan kaukoliikenteen matkustajamäärä vuonna 2040 on yhteensä 14,1 milj. matkustajaa (perusennuste). Ennuste ei sisällä kansainvälistä liikennettä Venäjän tilanteeseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi.
Ennustevuoden matkustajamäärä on koronapandemiaa edeltävää huippuvuotta 2019 alemmalla tasolla. Ennusteessa junaliikenteen kilpailukyky heikkenee suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Henkilöautoilun koettu hinta laskee sähköistymisen seurauksena, mutta joukkoliikenteen koettujen hintojen oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla.
Muutokset eri raideosuuksien matkustajamäärissä ovat seurausta väestömuutoksista eri puolilla Suomea. Myös ikärakenteen muutoksilla ja eri matkaryhmien erilaisella kehityksellä on vaikutusta. Väestön arvioidaan kasvavan päärataosuuksien vaikutusalueella, ja varsinkin työssäkäyvä aktiiviväestö keskittyy entistä enemmän suurten kaupunkiseutujen alueille.
Perusskenaariossa lähijunaliikennettä on vain Helsingin seudulla. Lähijunaliikennettä on tarkasteltu Helsingistä Siuntioon, Riihimäelle ja Lahteen. Ennusteessa on suoritteen kasvua vuoteen 2019 nähden aina vuoteen 2040 asti, jonka jälkeen suorite kääntyy laskuun.
Raideliikenteen kysyntää ennustetusta voivat muuttaa esimerkiksi tulevat väyläinvestoinnit, poliittiset ohjauskeinot (erityisesti ajoneuvoliikenteen hinnoittelu), joukkoliikenteen lipunhinnat ja keskinäinen kilpailu, ihmisten liikkumiskäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset, kilpailu henkilöjunaliikenteessä, nykyisten osto- ja velvoiteliikenneyhteyksien jatko sekä kansainvälisen liikenteen kehittyminen.
Tavaraliikenteen ennusteet
Rautatiekuljetusten kokonaismäärä oli vuonna 2021 yhteensä 40,2 milj. tonnia. Tästä 15,8 milj. tonnia oli Suomen ja Venäjän välisiä rautatiekuljetuksia
(transitoa tai itäistä yhdysliikennettä). Ennusteissa on tehty lähtöoletus, ettei kuljetuksia Suomen ja Venäjän välillä enää ole. Kuljetusten loppumisen arvioidaan
pienentävän huomattavasti rautatiekuljetusten kokonaismäärää. Vuonna 2030 kuljetusmääräksi arvioidaan 30,7 milj. tonnia. Venäjän puun tuonnin päättyminen kasvattaa huomattavasti kotimaisen raakapuun käyttöä, mikä kasvattaa useiden rataosien kuljetusmääriä.
Ennusteessa ei ole huomioitu StoraEnson lokakuussa 2022 ilmoittamaa Oulun tehtaan toisen kartonkikoneen toteuttamista. Sillä tulee olemaan myös vaikutusta kuljetuksiin ja niiden suuntautumiseen. Metsäteollisuudessa on suunnitteilla myös muita investointeja, jotka todennäköisesti kasvattaisivat kuljetusmäärää. Epävarmuutta ennusteisiin tuovat lisäksi esim. yritysten tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, mahdolliset suuryksiköiden rautatiekuljetukset, rautatieyritysten reittivalinnat tai satamien kilpailu kuljetusasiakkaista.
