Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Liikenne maanteillä

Tilannekuvassa on tarkasteltu liikennettä maanteillä ja arvioitu niiden tulevaa kehitystä. Maanteiden liikenteen tilannekuvaa tarkastellaan lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Vuonna 2022 toimintaympäristössä ja liikenne- ja kuljetusvirroissa tapahtuneiden muutosten vaikutuksista on vielä haastava muodostaa kuvaa tai ennustetta. Pidemmällä aikavälillä koko liikennejärjestelmän strateginen tilannekuva voi muuttua merkittävästi. 

Tieliikenteeseen vaikuttaa esimerkiksi raaka-aineiden saannin loppuminen Venäjältä ja polttoaineiden hinnan nousu sekä mahdollinen liikenteen päästökauppa. Näillä on vaikutuksia myös maanteiden liikennesuoritteeseen, mutta kokonaisuutena vaikutusten arvioidaan olevan maltillisia ja liikenteen siirtymät jakautuvat laajemmin koko tieverkolle. Alustavien arvioiden mukaan päästökauppa siirtäisi liikennevirtoja hieman tieverkolta rataverkolle ja kaupunkiseuduilla kävelyyn ja pyöräilyyn. Liikenteen siirtymät hidastaisivat jonkin verran liikenteen kasvua, mutta se ei poistaisi todettuja tieverkon kehittämistarpeita vaan lähinnä siirtäisivät niitä kauemmas tulevaisuuteen.

Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutusta liikennesuoritteen tulevaan muutokseen ei ole tässä yhteydessä arvioitu. Liikenne ja viestintävirasto Traficom on käynnistänyt hankkeen, jossa laaditaan uudet valtakunnalliset liikenne-ennusteet aina vuoteen 2050 saakka. Hankkeessa tuotetaan toimintaympäristön kuvaukseen perustuen henkilö- ja tavaraliikenteen kokonaisennusteet, joista johdetaan tie-, rautatie- ja meriliikenteen ennusteet.

Strategisen tilannekuvan palvelutasoa koskevat tarkastelut perustuvat vuoden 2021 lähtötietoihin.

Maanteiden liikennesuorite kasvoi 2 % vuonna 2021

Vuonna 2021 maanteiden liikennesuorite kasvoi keskimäärin noin 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suorite kasvoi kaikissa maakunnissa, ja suurinta kasvu oli suhteellisesti Lapissa (3,5 %) ja Päijät-Hämeessä (3 %). Suurin absoluuttinen kasvu oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. 

Suomessa tieliikenteen osuus on hallitseva. Henkilöliikenteessä tieliikenteen osuus liikennesuoritteesta on noin 90 % ja tavarakuljetuksissa noin 68 %. Henkilöautoilun osuus liikkumisesta on kasvanut koronapandemian seurauksena.

Maanteiden liikennesuorite 2021

Vuonna 2020 maanteiden (78 000 km) liikennesuorite väheni keskimäärin noin 7 % koronapandemian seurauksena, mutta se on monin paikoin palautunut lähes ennalleen. 

Vuonna 2021 maanteiden liikennesuorite kasvoi keskimäärin noin 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilö- ja pakettiautojen liikennesuorite kasvoi noin 2 % ja kuorma-autojen noin 4 %. Linja-autojen liikennesuorite puolestaan laski noin 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. 

Vaikka maanteiden kokonaisliikennettä oli edellisvuotta enemmän, niin vuotuiset liikennemäärät olivat vielä noin 5 % alhaisemmat, kun liikennemääriä verrataan koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan. Aikaisempina vuosina maanteiden liikennesuoritteen kasvu on ollut hyvin tasaista. 

Liikenteen määrä ja ennuste

Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL) ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. Tuoreimmat valtakunnalliset liikenne-ennusteet on julkaistu vuonna 2018, mutta niitä ollaan päivittämässä ja ne valmistuvat vuoden 2022 lopussa.

Liikenteen määrä kertoo kokonaiskuvan tien merkityksestä, tielle kohdistuvien käyttäjätarpeiden määrästä ja tiellä oleville ongelmille altistuvien määrästä ja siten parannustarpeiden kannattavuudesta.

Kuvassa Suomen kartassa eriteltynä liikenteen määrä ja sen ennuste Tampereen seudulla, Turun seudulla ja pääkaupunkiseudulla (KVL 2021)
Erilliset Suomen kartat: 1) keskimääräinen vuorokausiliikenne raskasliikenne (KVLras) 2021, 2) keskimääräinen vuorokausiliikenne raskasliikenne (KVLras) 2035 ja 3) raskaiden ajoneuvojen kasvu 20212035.

Raskaan liikenteen määrä ja ennuste

Raskaan liikenteen tuonnin kuljetukset keskittyvät yhä enenevissä määrin Helsinki–Turku–Tampere-akselille ja vientikuljetuksetkin päätiestölle. Myös satama- ja terminaaliyhteyksien palvelutaso on tärkeää. Raskaan liikenteen kasvu kohdistuu erityisesti Etelä-Suomen pääteille.

Suomen kartassa raskaiden ajoneuvojen kasvu 2017-2035 (ajoneuvo/vuorokausi)
Erilliset Suomen kartat: 1) keskimääräinen vuorokausiliikenne raskasliikenne (KVLras) 2021, 2) keskimääräinen vuorokausiliikenne raskasliikenne (KVLras) 2035 ja 3) raskaiden ajoneuvojen kasvu 2021-2035.