Tilannekuvassa on tarkasteltu liikennettä maanteillä ja arvioitu niiden tulevaa kehitystä. Maanteiden liikenteen tilannekuvaa tarkastellaan lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Toimintaympäristön muutosten vaikutus tieliikenteeseen
Suomessa tieliikenteen osuus on hallitseva. Henkilöliikenteessä tieliikenteen osuus liikennesuoritteesta on noin 90 % ja tavarakuljetuksissa noin 70 %.
Vuosina 2022–2023 maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset liikennevirtoihin on koskettanut erityisesti Kaakkois-Suomen aluetta ja rajaliikennettä. Rajan ylittävän raskaan logistiikan määrät ovat pudonneet sodan vaikutuksesta noin viidesosaan edellisistä vuosista ja liikennemäärät ovat edelleen laskussa. Saimaan kanavan laivaliikenne on pysähtynyt. Raideliikenteen osalta VR:n sopimusliikenteet päättyivät vuoden 2022 loppuun mennessä.
Merkittävin muutos alueen logistiikassa on aikaisemmin Venäjältä tuodun puun korvaavan puun hankinta-alueet ja kuljetusreitit. Puuta tuodaan nyt paljon Suomenlahden itäosan satamiin pääasiassa HaminaKotkan satamaan ja edelleen junakuljetuksilla ja puutavara-autoilla Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden tehtaille.
Henkilöliikenteen osalta liikennemäärät ovat viisumirajoitusten vuoksi minimissä. Venäjän rajan ylittäneen henkilöliikenteen poistuminen on vähentänyt merkittävästi rajalle suuntautuvaa liikennettä ja maantieverkon kuormitusta. Kokonaisuutena liikenne- ja logistiikkavirrat ovat muuttuneet ja ainakin osa niistä jäänee pysyviksi.
Tieliikenteeseen vaikuttaa myös raaka-aineiden saannin loppuminen Venäjältä ja polttoaineiden hinnan nousu sekä mahdollinen liikenteen päästökauppa. Näillä on vaikutuksia myös maanteiden liikennesuoritteeseen, mutta kokonaisuutena vaikutusten arvioidaan olevan maltillisia ja liikenteen siirtymät jakautuvat laajemmin koko tieverkolle. Alustavien arvioiden mukaan päästökauppa siirtäisi liikennevirtoja hieman tieverkolta rataverkolle ja kaupunkiseuduilla kävelyyn ja pyöräilyyn. Liikenteen siirtymät hidastaisivat jonkin verran liikenteen kasvua, mutta se ei poistaisi todettuja tieverkon kehittämistarpeita vaan lähinnä siirtäisivät niitä kauemmas tulevaisuuteen.
Liikenne ja viestintävirasto Traficom on julkaissut uudet valtakunnalliset liikenne-ennusteet joulukuussa 2022. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutusta maanteiden liikennesuoritteen tulevaan muutokseen on arvioitu aina vuoteen 2060 saakka.
Tieliikenteessä pitkänmatkaisen henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan jonkin verran seudullista ja paikallista liikennettä enemmän. Raskaan liikenteen kasvu noudattaa talouden yleistä kehitystä, mutta teollisuuden tuotantorakenteen muutokset kääntävät kasvun loivaan laskuun vuoden 2040 jälkeen. Liikenne-ennusteiden lähtökohdissa on merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Toimintaympäristössä tapahtuneet suuret muutokset, kuten mm. pitkään jatkunut koronapandemia, Ukrainan sota ja Venäjän talouspakotteet sekä Euroopan energiakriisi aiheuttivat huomattavaa epävarmuutta.
Strategisen tilannekuvan liikennemääriä koskevat tarkastelut perustuvat Tierekisterin tietoihin vuodelta 2021, joihin on sovellettu vuoden 2023 alussa julkaistun valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia yhteysväli- ja maakuntakohtaisia kertoimia vuotta 2022 kuvaavan tilanteen muodostamiseksi.
Tieliikenteen toteutunut kehitys 1995–2022
Vuosina 2020–2022 koronapandemia ja maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut merkittävästi tieliikenteen suoritteiden kehitykseen. Vuonna 2022 tieliikenteen kokonaissuorite laski 1,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tieliikenteen määrä väheni maanteillä 0,9 % ja kaduilla ja yksityisteillä 2,3 %.
Kevyiden ajoneuvojen (henkilöautot ja pakettiautot) kokonaissuorite on kaikki väylätyypit huomioon ottaen kasvanut melko tasaisesti vuosina 1995–2019. Vuosina 1995–2015 kevyiden ajoneuvojen suorite kasvoi yhteensä 32 % eli keskimäärin 1,4 % vuodessa. Maanteillä suoritteen kasvu oli 40 %, kaduilla ja yksityisteillä 19 %. Vuodesta 2016 suorite kasvoi vuoteen 2019 vain 0,5 %. Vuosina 2020–2022 kevyiden ajoneuvojen liikennesuorite väheni yhteensä noin 6,4 %.
Myös raskaan liikenteen suoritteen trendi on ollut selvästi nouseva vuosina 1995–2016. Laskuvuosia ja voimakkaitakin pudotuksia on kuitenkin esiintynyt. Vuosien 1995 ja 2015 välillä kokonaissuorite on kasvanut 19 % eli vuositasolla keskimäärin 0,9 %. Maanteillä kokonaiskasvu oli 20 %, kaduilla ja yksityisteillä 11 %. Vuosina 2016–2019 raskaan liikenteen tilastoitu suorite väheni 4,5 %. Vuosina 2020–2022 raskaan liikenteen liikennesuorite väheni yhteensä noin 3,3 %.
Tarkemmin vuonna 2022 kevyiden ajoneuvojen liikennesuorite väheni noin 1,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuorma-autojen liikennesuorite taas väheni noin 1,0 %, mikä johtuu talouden kasvun hidastumisesta ja kääntymisestä taantumaan sekä dieselpolttonesteen hinnan nopeasta kasvusta. Linja-autojen liikennesuorite kasvoi noin 13 %, mutta suorite on edelleen huomattavasti pienempi kuin ennen koronapandemiaa. Linja-autojen liikennesuorite palasi vuonna 2022 suurin piirtein samalle tasolle kuin vuonna 2020.
Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä on koko tarkastelujakson ajan ollut selvästi alle 10 %. Vuonna 1995 osuus oli noin 8 %, ja viime vuosien maltillisen kehityksen myötä raskaan liikenteen osuus on pienentynyt entisestään. Koronapandemian ja maailmanpoliittisen tilanteen vaikutus vuodesta 2020 alkaen on vaikuttanut henkilö- ja pakettiautojen suoritteisiin voimakkaammin maantieverkolla ja kuorma-autoliikenteen suoritteisiin kaduilla ja yksityisteillä.
Maanteiden liikennesuorite 2022
Vuonna 2020 maanteiden (78 000 km) liikennesuorite väheni keskimäärin noin 7 % pääosin koronapandemian seurauksena. Maanteiden liikenne palautui monin paikoin vuonna 2021 ja suorite kasvoi keskimäärin noin 2 %.
Vuonna 2022 maanteiden liikennesuorite taas väheni noin 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuutena maanteiden liikennemäärät ovat vielä noin 6 % alhaisemmat verrattuna vuoteen 2019. Sitä aikaisempina vuosina maanteiden liikennesuoritteen kasvu on ollut hyvin tasaista.
Tilastokeskus julkaisee tarkempaa tietoa vuoden 2022 liikennesuoritteista huhtikuussa 2024. Tietilaston julkistusta on jouduttu siirtämään, koska tilaston päälähdeaineisto ei ole käytettävissä. Normaalisti tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Liikenteen määrä ja ennuste
Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL) ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. Liikenteen määrä kertoo osaltaan kokonaiskuvan tien merkityksestä, tielle kohdistuvien käyttäjätarpeiden määrästä ja tiellä oleville ongelmille altistuvien määrästä ja siten parannustarpeiden kannattavuudesta. Liikenteen kasvu on kohdistunut ja ennusteiden mukaan jatkossakin kohdistuu etenkin kasvavien kaupunkiseutujen välisille yhteyksille ja palvelutasoluokan I pääväylille.
Joulukuussa 2022 julkaistu uusi kevyiden ajoneuvojen suorite-ennuste sisältää henkilö- ja pakettiautojen liikenteen kehitysennusteen vuosille 2021–2060. Kevyiden ajoneuvojen liikenne kasvaa koko ennustejakson vuoteen 2060 asti. Nopeinta kasvu on ennen vuotta 2030, jolloin keskimäärinen vuosikasvu on noin 1 %. Ennustejakson lopulla vuosina 2050–2060 keskimääräinen vuosikasvu on noin 0,5 %.
Kevyiden ajoneuvojen kokonaissuorite jää aiempaa vuonna 2018 laadittua ennustetta alemmalle tasolle. Tämä johtuu pitkälti koronapandemian seurauksena alentuneesta suoritteen lähtötasosta sekä palautumista hidastavasta energian hintojen noususta. Kasvua kuitenkin nopeuttaa henkilöautoliikenteen sähköistyminen, minkä surauksena autoilun hinnan oletetaan ennusteessa laskevan. Liikennesuorite kasvaa ennusteessa vuoteen 2050 mennessä lähes aiempaa ennustetta vastaavalle tasolle.
Strategisen tilannekuvan liikennemääriä kuvaavat kartat perustuvat Tierekisterin tietoihin vuodelta 2021, joihin on sovellettu vuoden 2023 alussa julkaistun valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia yhteysväli- ja maakuntakohtaisia kertoimia vuotta 2022 kuvaavan tilanteen muodostamiseksi. Vastaavasti vuoden 2040 ennustetilanne on muodostettu valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia kertoimia käyttäen.
Raskaan liikenteen määrä ja ennuste
Raskaan liikenteen tuonnin kuljetukset keskittyvät yhä enenevissä määrin Helsinki–Turku–Tampere-akselille ja vientikuljetuksetkin päätiestölle. Myös satama- ja terminaaliyhteyksien palvelutaso on tärkeää. Raskaan liikenteen kasvu kohdistuu erityisesti Etelä-Suomen pääteille.
Joulukuussa 2022 julkaistu uusi tieliikenteen raskaiden ajoneuvojen suorite-ennuste sisältää kuorma- ja linja-autojen suorite-ennusteet. Raskaiden ajoneuvojen suorite kasvaa ennustejaksolla vuoteen 2040 asti, minkä jälkeen suoritteet vähenevät. Raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite on suurimmillaan 13,4 % nykyistä suoritetta suurempi vuoden 2040 tilanteessa.
Linja-autoliikenteen ei ennusteessa oleteta varsinaisesti kasvavan, vaan noin 30 % kasvu suoritteissa johtuu palautumisesta koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen ja pysyvän tämän jälkeen samalla tasolla. Henkilöliikenteen kokonaisennusteessa linja-autoliikenteen henkilökilometrien on ennustettu pienenevän 3 % vuoteen 2030 mennessä ja 6,5 % vuoteen 2040 mennessä. Ajoneuvosuoritteet riippuvat kuitenkin matkustajamäärien kehityksen lisäksi mm. yhteiskunnan tukitoimista.
Ennusten alkuvuosina kasvu on nopeampaa johtuen etenkin linja-autoliikenteen oletetusta palautumisesta koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Raskaiden ajoneuvojen suorite-ennuste jää selvästi vuoden 2018 ennustetta alemmalle tasolle. Ennusteiden erot johtuvat kuorma-autoliikenteen ennusteen taustana käytetyn talousennusteen aiempaa maltillisemmasta kasvusta.
Strategisen tilannekuvan raskaan liikenteen määrää kuvaavat kartat perustuvat Tierekisterin tietoihin vuodelta 2021, joihin on sovellettu vuoden 2023 alussa julkaistun valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia yhteysväli- ja maakuntakohtaisia kertoimia vuotta 2022 kuvaavan tilanteen muodostamiseksi. Vastaavasti vuoden 2040 ennustetilanne on muodostettu valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia kertoimia käyttäen.
