Tilannekuvassa on tarkasteltu liikennettä maanteillä ja arvioitu niiden tulevaa kehitystä. Maanteiden liikenteen tilannekuvaa tarkastellaan lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Viime vuosina maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset liikennevirtoihin on koskettanut erityisesti Kaakkois-Suomen aluetta ja rajaliikennettä.
- Kevyiden ajoneuvojen (henkilöautot ja pakettiautot) kokonaissuorite kasvoi melko tasaisesti vuosina 1995–2019, mutta vuosina 2020–2023 kevyiden ajoneuvojen liikennesuorite on vähentynyt yhteensä noin 5 %.
- Raskaan liikenteen suoritteen trendi oli selvästi nouseva vuosina 1995–2019. Laskuvuosia ja voimakkaitakin pudotuksia on kuitenkin esiintynyt. Raskaan liikenteen liikennesuorite on vähentynyt vuosina 2020–2023 yhteensä noin 10 %.
- Liikenteen kasvu on kohdistunut ja ennusteiden mukaan jatkossakin kohdistuu etenkin kasvavien kaupunkiseutujen välisille yhteyksille ja palvelutasoluokan I pääväylille.
Toimintaympäristön muutosten vaikutus tieliikenteeseen
Suomessa tieliikenteen osuus on hallitseva. Henkilöliikenteessä tieliikenteen osuus liikennesuoritteesta on noin 90 % ja tavarakuljetuksissa noin 70 %.
Viime vuosina maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset liikennevirtoihin on koskettanut erityisesti Kaakkois-Suomen aluetta ja rajaliikennettä. Rajan ylittävän raskaan logistiikan määrät ovat pudonneet lähes minimiin sodan vaikutuksesta. Saimaan kanavan laivaliikenne on pysähtynyt. Raideliikenteen osalta VR:n sopimusliikenteet päättyivät vuoden 2022 loppuun mennessä.
Merkittävin muutos alueen logistiikassa on aikaisemmin Venäjältä tuodun puun korvaavan puun hankinta-alueet ja kuljetusreitit. Puuta tuodaan nyt paljon Suomenlahden itäosan satamiin pääasiassa HaminaKotkan satamaan ja edelleen junakuljetuksilla ja puutavara-autoilla Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden tehtaille.
Henkilöliikenteen osalta Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat pysyvät toistaiseksi suljettuina. Rajan ylittäneen henkilöliikenteen poistuminen on vähentänyt merkittävästi rajalle suuntautuvaa liikennettä ja maantieverkon kuormitusta. Kokonaisuutena liikenne- ja logistiikkavirrat ovat muuttuneet ja ainakin osa niistä jäänee pysyviksi.
Tieliikenteeseen vaikuttaa myös raaka-aineiden saannin loppuminen Venäjältä ja polttoaineiden hinnan nousu sekä mahdollinen liikenteen päästökauppa. Näillä on vaikutuksia myös maanteiden liikennesuoritteeseen, mutta kokonaisuutena vaikutusten arvioidaan olevan maltillisia ja liikenteen siirtymät jakautuvat laajemmin koko tieverkolle. Alustavien arvioiden mukaan päästökauppa siirtäisi liikennevirtoja hieman tieverkolta rataverkolle ja kaupunkiseuduilla kävelyyn ja pyöräilyyn. Liikenteen siirtymät hidastaisivat jonkin verran liikenteen kasvua, mutta se ei poistaisi todettuja tieverkon kehittämistarpeita vaan lähinnä siirtäisivät niitä kauemmas tulevaisuuteen.
Liikenne ja viestintävirasto Traficom on julkaissut uudet valtakunnalliset liikenne-ennusteet huhtikuussa 2024. Tieliikenteessä merkittävin muutos on ajoneuvokannan yhä nopeampi sähköistyminen henkilöautoliikenteessä.
Liikenne-ennusteiden lähtökohdissa on edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Toimintaympäristössä tapahtuneet suuret muutokset, kuten mm. koronapandemia, Ukrainan sota ja Venäjän talouspakotteet ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta. Lisäksi tulevaisuudessa liikenteen kehittymiseen voivat vaikuttaa mm. liikenteen sähköistyminen sekä liikenteen kustannusrakenteen ja liikkumistapojen muutokset.
Tieliikenteen toteutunut kehitys 1995–2023
Vuosina 2020–2023 koronapandemia ja maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut merkittävästi tieliikenteen suoritteiden kehitykseen. Vuonna 2023 tieliikenteen kokonaissuorite oli lähes saman verran kuin vuonna 2022. Tieliikenteen määrä lisääntyi maanteillä 0,4 %, mutta väheni kaduilla ja yksityisteillä 0,7 %.
Kevyiden ajoneuvojen (henkilöautot ja pakettiautot) kokonaissuorite kasvoi kaikki väylätyypit huomioon ottaen melko tasaisesti vuosina 1995–2019. Vuosina 2020–2023 kevyiden ajoneuvojen liikennesuorite on kuitenkin vähentynyt yhteensä noin 5 %.
Raskaan liikenteen suoritteen trendi oli selvästi nouseva vuosina 1995–2019. Laskuvuosia ja voimakkaitakin pudotuksia on kuitenkin esiintynyt. Myös raskaan liikenteen liikennesuorite on kuitenkin vähentynyt vuosina 2020–2023 yhteensä noin 10 %.
Vuonna 2023 henkilöautoilla ajettiin 38,6 miljardia kilometriä eli 0,5 % enemmän kuin vuonna 2022. Pakettiautoilla ajettiin yhteensä 5,6 miljardia kilometriä, mikä oli 0,2 % edeltävää vuotta enemmän.
Vuonna 2023 kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien liikennesuorite väheni vuoteen 2022 verrattuna. Kuorma-autojen liikennesuorite oli yhteensä 3,0 miljardia autokilometriä ja väheni 6 %. Linja-autoliikenteen liikennesuorite puolestaan kasvoi 7 % edeltävään vuoteen 2022 verrattuna.
Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä on koko tarkastelujakson ajan ollut selvästi alle 10 %. Vuonna 1995 osuus oli noin 8 %, ja viime vuosien maltillisen kehityksen myötä raskaan liikenteen osuus on pienentynyt entisestään. Koronapandemian ja maailmanpoliittisen tilanteen vaikutus vuodesta 2020 alkaen on vaikuttanut henkilö- ja pakettiautojen suoritteisiin voimakkaammin maantieverkolla ja kuorma-autoliikenteen suoritteisiin kaduilla ja yksityisteillä.
Maanteiden liikennesuorite 2023
Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli maanteitä yhteensä 77 804 kilometriä, mikä oli 44 kilometriä vähemmän kuin vuonna 2022. Väheneminen johtui siitä, että maanteitä on siirtynyt kuntien ylläpidettäviksi esimerkiksi uusien maanteiden rakentamisen seurauksena.
Vuonna 2023 maanteiden (78 000 km) liikennesuorite kasvoi 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöautojen osuus maanteiden liikennesuoritteesta oli 80 %. Henkilöautoilla ajettiin maanteillä 1,0 % ja pakettiautoilla 0,6 % enemmän kuin edeltävänä vuonna 2022.
Raskaassa liikenteessä kuorma-autoilla ajettiin maanteillä 6,5 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Linja-autojen maantieliikenteessä oli 7,0 % kasvua.
Vuonna 2023 maanteiden liikennesuoritteesta 22 % ajettiin Uudenmaan maakunnassa. Seuraavaksi eniten ajettiin Pirkanmaalla, jonka osuus oli 9 % liikennesuoritteesta. Ajetut maantiekilometrit kasvoivat eniten Uudenmaan maakunnassa, jossa kasvua oli 2 % edeltävään vuoteen verrattuna. Liikenne väheni eniten Pohjois-Karjalan maakunnassa, jossa ajetut kilometrit vähenivät yhteensä 3,5 %.
Kokonaisuutena maanteiden liikennemäärät ovat vielä noin 6 % alhaisemmat verrattuna vuoteen 2019. Sitä aikaisempina vuosina maanteiden liikennesuoritteen kasvu oli hyvin tasaista.
Liikenteen määrä ja ennuste
Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL) ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. Liikenteen määrä kertoo kokonaiskuvan tien merkityksestä, tielle kohdistuvien käyttäjätarpeiden määrästä ja tiellä oleville ongelmille altistuvien määrästä ja siten parannustarpeiden kannattavuudesta. Liikenteen kasvu on kohdistunut ja ennusteiden mukaan jatkossakin kohdistuu etenkin kasvavien kaupunkiseutujen välisille yhteyksille ja palvelutasoluokan I pääväylille.
Liikenteen koostumuksesta erityisen kiinnostava tieto on pitkämatkaisen liikenteen määrä ja suhde paikalliseen liikenteeseen. Sen perusteella voidaan päätellä, kuinka paljon suunnittelukohteessa asetetaan painoa valtakunnallisille tavoitteille ja kuinka paljon alueellisille tavoitteille.
Uusimmat valtakunnalliset liikenne-ennusteet ovat valmistuneet vuonna 2024. Hankkeessa on laadittu yhtenäiseen toimintaympäristön kuvaukseen perustuen henkilö- ja tavaraliikenteen kokonaisennusteet sekä niistä johdetut liikennemuotokohtaiset ennusteet. Laadittujen ennusteiden aikajänne ulottuu vuoteen 2060 saakka. Edellisen kerran liikenne-ennusteet on päivitetty vuonna 2022. Jatkossa liikenne-ennusteet on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein johtuen toimintaympäristön jatkuvista muutoksista sekä tarpeesta hyödyntää niitä entistä enemmän yhteiskunnallisen päätöksenteon valmistelussa.
Vuonna 2024 julkaistu uusi kevyiden ajoneuvojen ennuste sisältää henkilö- ja pakettiautojen suoritteiden ennusteen vuoteen 2060 saakka. Kevyiden ajoneuvojen suoritteet kasvavat koko ennustejakson vuoteen 2060 asti. Nopeinta kasvu on ennen vuotta 2030, jolloin keskimääräinen vuosikasvu on noin 1 %. Ennustejakson lopulla vuosina 2050–2060 keskimääräinen vuosikasvu on noin 0,5 %.
Henkilöautojen ajoneuvosuorite kasvaa vuosien 2030 ja 2050 välillä merkittävästi vuoden 2022 ennustetta voimakkaammin. Tämä johtuu pitkälti koronapandemian seurauksena alentuneesta suoritteen lähtötasosta sekä palautumista hidastavasta energian hintojen noususta. Suoritteiden kasvun taustalla on myös erityisesti sähköautojen määrän voimakas kasvu, minkä alentaa merkittävästi autoilun kustannuksia. VTT:n tuottaman arvion mukaan Suomessa on 925.000 sähköautoa vuonna 2030.
Strategisen tilannekuvan kartoilla esitetyt nykyliikennemäärät (KVL 2023) perustuvat Tievelhon mukaisiin tietoihin vuodelta 2023. Vuoden 2040 ennustetilanne on muodostettu valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia kertoimia käyttäen.
Ennusteen mukaan maanteiden I luokan pääväylien liikennemäärä on vuonna 2040 neljänneksen suurempi kuin vuonna 2023. II luokan pääväylillä liikenne lisääntyy 13 prosenttia ja muilla valtateillä 10 prosenttia. Muilla kantateillä liikenne lisääntyy 12 prosenttia.
Raskaan liikenteen määrä ja ennuste
Raskaan liikenteen tuonnin kuljetukset keskittyvät yhä enenevissä määrin Helsinki–Turku–Tampere-akselille ja vientikuljetuksetkin päätiestölle. Myös satama- ja terminaaliyhteyksien palvelutaso on tärkeää. Raskaan liikenteen kasvu kohdistuu erityisesti Etelä-Suomen pääteille.
Vuonna 2024 julkaistu tieliikenteen raskaiden ajoneuvojen ennuste sisältää kuorma- ja linja-autojen suorite-ennusteet. Raskaiden ajoneuvojen suorite kasvaa ennustejaksolla vuoteen 2040 asti, minkä jälkeen suoritteet vähenevät. Raskaiden ajoneuvojen ajoneuvosuorite on suurimmillaan 13,2 % vuoden 2022 suoritetta suurempi vuoden 2040 tilanteessa. Kuorma-autoliikenteen suorite kasvaa enimmillään noin 12,8 %. Perävaunuttomien kuorma-autojen suorite kasvaa yhdistelmäajoneuvojen suoritetta voimakkaammin. Tämä johtuu varsinkin katuverkon suoritteiden oletetusta palautumisesta koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Maantieverkolla yhdistelmäajoneuvojen suorite kasvaa perävaunuttomien kuorma-autojen suoritetta voimakkaammin.
Linja-autoliikenteen suoritteiden ei ennusteta kasvavan vaan noin 15 % kasvu suoritteissa johtuu palautumisesta koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen ja pysyvän tämän jälkeen samalla tasolla. Henkilöliikenteen kokonaisennusteessa linja-autoliikenteen henkilökilometrien on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 asti, jolloin henkilösuorite on noin 12 % nykytilannetta suurempi. Vuoden 2030 jälkeen linja-autojen henkilösuorite kääntyy laskuun ollen vuonna 2040 noin 6 % nykytilannetta suurempi.
Strategisen tilannekuvan kartoilla esitetyt nykyliikennemäärät (KVLras 2023) perustuvat Tievelhon mukaisiin tietoihin vuodelta 2023. Vuoden 2040 ennustetilanne on muodostettu valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaisia kertoimia käyttäen.
