Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Lentoasemat

Tilannekuvassa on tarkasteltu lentoasemien kysyntää, kapasiteettitilannetta ja TEN-T-kriteerien täyttymistä. Lentoasemien tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa.

Lentoasemaverkosto, kysynnän piirteet ja kapasiteettitilanne

Suomessa on 24 lentoasemaa, joista 20 on Finavian omistuksessa ja Lappeenranta ja Enontekiö kunnan omistuksessa. Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemat ovat myös Finavian ulkopuolisia lentoasemia eikä niillä ole säännöllistä reittiliikennettä. Suomen erityispiirre on, että osa kentistä on yhteiskäytössä sotilasliikenteen kanssa. Finavian lentoasemista Utti ja Halli ovat ainoastaan sotilas- ja harrastekäytössä.

Kun huomioidaan myös harraste- ja koulutuskäytössä olevat Suomessa sijaitsevat lentopaikat, kasvaa kenttien lukumäärä yhteensä noin 100. Lentopaikkoja, joilla on Traficomin myöntämä pitolupa, on tällä hetkellä 59. Helikopterilentopaikkoja on 17 kappaletta ja kevytlentopaikkoja 4 (ilmoituksenvaraisia). Kentät ovat jakautuneet varsin tasaisesti eri puolille Suomea.

 

Suomen kartalla ne lentoasemat ja lentopaikat, joiden kiitotien pituus on yli 800m
Kuva: Suomen lentoasemat ja lentopaikat, joiden kiitotie on yli 800m pitkä.

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema on valtakunnan tärkein lentoasema ja kansainvälisen saavutettavuuden tärkein solmukohta. Se on Finavian investointien pääkohde.

Kasvavat lentoasemat (Oulu, Rovaniemi, Kittilä, Ivalo, Kuusamo)

Oulun lentoliikenne on kasvanut pitkässä juoksussa. Kasvuun on vaikuttanut muun muassa pitkä etäisyys Helsinkiin ja alueen elinvoimainen talouskehitys. Finavian arvion mukaan Oulun matkustajamäärä palautunee kohtuullisen nopeasti ja palannee maltilliselle kasvu-uralle. Keväällä 2022 Oulun lentoliikenteen matkustajamäärät ovat palautuneet jo kahteen kolmasosaan pandemiaa edeltävistä luvuista, Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta.

Lapissa matkailun merkitys on suuri ja matkustajamäärät ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti suurimmilla lentoasemilla. Lapin lentoasemilla kausiluonteinen vilkas sesonki edellyttää infralta riittävää välityskykyä sesonkiaikana. Finavia on investoinut Lapin lentoasemiin mittavasti vuosina 2018-2020.

Lapin lentoasemien lentoliikenne palautui koronapandemian aiheuttamasta romahduksesta nopeasti. Matkustajamäärät olivat talvikaudella 2021-2022 jo noin 80 % kahden vuoden takaiseen verrattuna. Aasian tiukat koronarajoitukset ovat vähentäneet Aasiasta Helsingin kautta Lappiin tulevien matkustajien määrää ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva Venäjän ylilentokielto tulee pitkittämään tätä kehitystä. Finavian arvion mukaan Lapin lentoliikenne palannee kuitenkin kasvu-uralleen vahvan Euroopan kysynnän ajamana. 

Ennallaan pysyvän kysynnän lentoasemat (Turku, Vaasa, Tampere, Kuopio)

Nämä lentoasemat ovat tyypillisesti aluekeskuksia, joissa kysyntään vaikuttaa taloudellinen kehitys, koska liike-elämän osuus matkustamisesta on suuri. Lentomatkustamisen kasvua kuitenkin jarruttaa muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn jatkuva parantuminen, etenkin kun etäisyydet ovat kohtalaisen lyhyitä. 

Näillä lentoasemilla matkustajamäärät jäivät pandemian myötä alhaiselle tasolle ja vuoden 2021 matkustajamäärät olivatkin vain noin 10 % pandemiaa edeltävän ajan lukuihin verrattuna. Palautumiseen on vaikuttanut verrattain hyvät mahdollisuudet käyttää vaihtoehtoisia kulkutapoja Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla (juna, bussi, oma auto) sekä matkustajamäärien supistuminen sen verran pieniksi, ettei lentäminen ole ollut taloudellista. Finavian arvion mukaan lentojen määrän pitäisi lisääntyä liikematkustamisen alkaessa normalisoitumaan syksyllä 2022. Tulevaisuuden kysyntään vaikuttaa merkittävästi, millaiseksi liikematkustuksen taso muotoutuu etäkokousten yleistyttyä. 

Pienimmät lentoasemat (muut)

Matkustajamääriltään pienimmät lentoasemat. Näiden alueiden talouden, asukasmäärän ja väestön ikääntymisen negatiivinen kehitys heikentää lentoliikenteen kysyntää. Taantuvilla alueilla pienimpien lentoasemien matkustajamäärät eivät välttämättä kasva edes hyvän taloustilanteen siivittäminä.

Lentoasemien kapasiteetin tilannekuva

Helsinki-Vantaa

Nyt tehdyillä investoinneilla mahdollistetaan kasvu 30 miljoonaan matkustajaan vuodessa.

Oulun ja Lapin lentoasemat

Oulun lentoaseman kapasiteetti riittää ennustetulla kasvuvauhdilla lukuisiksi vuosiksi eteenpäin. Finavian Lapin lentoasemien kehitysohjelma valmistui vuonna 2020. Investointien jälkeen Lapin lentoasemakapasiteetti kasvoi huomattavasti ja on riittävä ennustetulle maltilliselle kasvulle nykyisestä 1,5 milj. matkustajasta 2,0 milj. matkustajaan, olettaen liikennerakenteen pysyvän samana.

Keskikokoiset lentoasemat

Tarpeisiin nähden kapasiteetti riittävää. Tampereen kenttään investoitu viime vuosina kysynnän kasvettua, mm. lentokoulutuksen lisäännyttyä kentällä.

Lisähuomioita kapasiteettitilanteeseen:

  • Lentoasemien kehittämistarpeisiin voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen paikkakunnan teollisuuden rakenteen muuttuminen (uudet investoinnit/lakkautukset).
  • Sairaanhoitokuljetusten tarpeet keskittyvät pääasiassa helikopteritoimintoihin, vain vähäisesti lentokoneliikenteeseen.
  • Suomen erityispiirre, että osa kentistä on yhteiskäytössä sotilasliikenteen kanssa.

Koronan ja sodan vaikutus lentoasemilla

Suomen siviililentoasemien matkustajamäärät ovat laskeneet pandemian myötä merkittävästi. Vuonna 2021 lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli edelleen 79 % vähemmän kuin vuonna 2019.

Ukrainan sodan vaikutukset ovat näkyneet keväällä 2022 etenkin Finnairin toiminnassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Finnairin Aasian strategian ydin on ollut lentää Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Aasian välisiä lentoja Helsinki-Vantaan kautta lyhintä reittiä Venäjän ilmatilaa käyttäen. Nyt Finnairin kilpailuetu on kaventunut ja muutamia tarjottavia Aasian lentoja joudutaan lentämään pidempiä reittejä joko Venäjän pohjois- tai eteläpuolitse. Se lisää lentojen matka-aikaa, ja polttoaineenkulutusta vähentäen lentojen kannattavuutta. Eteläisemmät reitit Euroopasta Aasiaan saavat kilpailuetua, samoin Lähi-idässä sijaitsevat lentoliikenteen solmukohdat. 

  • Helsinki-Vantaalla kysyntä on palautumassa keväällä 2022 ja matkustajamäärä on jo noin 50 % tasolla vuoteen 2019 verrattuna. Finavian mukaan osa Aasian lennoista ei ole palautunut lainkaan ja Venäjän ylilentokielto pitkittää Helsinki-Vantaan kautta kulkevan vaihtoliikenteen palautumista. Suorat lennot Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin palautuvat hyvää vauhtia loma- ja liikematkojen kysynnän kasvettua. Vuonna 2021 Helsinki-Vantaan matkustajamäärät olivat vielä 80,5 % pienemmät kuin vuonna 2019.
  • Maakuntakentillä matkustajamäärät ovat palautuneet keväällä 2022 jo noin 50 % tasoon normaalista. Vuoteen 2019 verrattuna Finavian maakuntalentoasemien matkustajamäärä oli vuonna 2020 noin 37 % ja vuonna 2021 noin 27 %. 
  • Valtio on toistaiseksi järjestänyt viiden lentoaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille reittiliikennettä vuodesta 2021 alkaen markkinaehtoisen liikenteen lakattua pandemian myötä: Joensuu, Kajaani, Kemi-Tornio, Jyväskylä ja Kokkola-Pietarsaari. Lentoliikenteen hankintaan osoitettiin ensimmäinen 13 M euron määräraha ajanjaksolle 05/2021-12/2021, toinen 8 M euron määräraha 01/2022-08/22 ja kolmas 17 M euron määräraha syksystä 2022 kesälle 2023. Näiden lisäksi valtio hankkii lentoliikennettä yhdessä kaupungin kanssa Savonlinna -Helsinki yhteysvälille. Porin kaupunki hankkii lentoliikennettä Pori-Helsinki yhteysvälille.
  • Vuoden 2022 keväällä kaikki 22 säännöllisen reittiliikenteen siviililentoasemaa ovat auki. Finavian lentoasemat ovat olleen auki jo vuodesta 2021 alkaen, mutta Lappeenranta ja Enontekiö olivat osan vuodesta 2021 kiinni. Vuonna 2020 lentoasemia oli vaihtelevasti kiinni ja toimintoja oli rajoitetusti käytössä (13 Finavian asemaa + Lappeenranta). Helsinki-Vantaalla oli yksi kolmesta kiitotiestä suljettuna vuonna 2020.

Finavia on hyödyntänyt korona-ajan alhaisia liikenne- ja matkustajamääriä ja jatkanut sekä osin aikaistanut laajennus- ja korjaushankkeitaan.

  • Helsinki-Vantaan asematasojen peruskorjaus saatiin valmiiksi vuoden 2020 loppuun. Terminaali 2:n laajennukset ja muutostyöt ovat edenneet ennakoitua nopeammin ja uudistuneet lähtöselvitys- ja turvatarkastustilat otettiin käyttöön keväällä 2022. Nykyiset lähtö- ja tuloaulat uusitaan ja liitetään osaksi Schengen-porttialuetta. 10-vuotinen kehitysohjelma valmistuu kesällä 2023. 
  • Lapin lentoasemien kehitysohjelma valmistui 2020.
  • Keväällä 2021 Finavia uusi Maarianhaminan lentoaseman kiitotien päällysteen ja uusii kesällä 2022 Savonlinna kiitotien päällysteen.
  • Finavia saavutti ilmasto-ohjelmansa mukaisen hiilineutraaliuden kaikilla lentoasemillaan vuonna 2019.

Lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2020 ja 2021 ja muutos suhteessa edeltävään vuoteen

Helsinki

5 053 134

-76,9

4 261 530-15,7

Oulu

312 892

-70,4

300 390-4,0

Rovaniemi

268 122

-59,4

254 979-4,9

Kittilä

206 251

-43,2

182 302-11,6

Ivalo

114 922

-52,1

110 520-3,8

Turku

112 585

-75,1

51 086-54,6

Kuusamo

70 943

-37,8

74 2094,6

Vaasa

59 712

-80,4

19 231-67,8

Kuopio

57 599

-76,3

36 407-36,8

Tampere

35 950

-83,8

8 391-76,7

Mariehamn

23 962

-53,6

18 247-23,9

Joensuu

21 939

-82,7

9 090-58,6

Kajaani

17 379

-80,1

17 6001,3

Kemi-Tornio

13 661

-78,5

16 73822,5

Jyväskylä

10 590

-84,1

4 592-56,6

Kokkola-Pietarsaari

9 168

-83,7

6 357-30,7

Pori

5 314

-63,1

4 702-11,5

Enontekiö*

5 258

-81,2

19 563272,0

Savonlinna

1 202

-88,5

560-53,4

Lappeenranta*

21 916

-74

13 583-38,0

YHTEENSÄ

6 422 499

-75,4

5 410 077-15,7

*Finavian ulkopuolinen lentoasema

Kuvassa Suomen kartassa lentoliikenteen matkustajamäärät lentoasemittain vuoden 2017-2019 keskiarvolla esitettynä. Suurimmat kentät ovat Helsinki, Oulu ja Rovaniemi.
Kuva: Lentoliikenteen matkustajamäärät (keskiarvo 2017-2019)

TEN-T-verkon vaatimukset ja niiden toteutuminen lentoasemilla

Euroopan laajuinen liikenneverkko eli TEN-T-verkko koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta (core network) ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta (comprehensive network). TEN-T ydinverkko keskittyy tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Ydinverkon toteuttamista edistää käytäviin perustuva lähestymistapa. TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat.

TEN-T suuntaviiva-asetuksen 2013 keskeiset vaatimukset lentoasemille

  • Kaikilla verkon lentoasemilla tulee olla vähintään yksi terminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin perustein. 
  • Ydinverkolla tulee olla vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita saatavilla.

Lisäksi TEN-T verkon lentoaseman tulee täyttää vähintään toinen ao. vaatimuksista:

  • Matkustajamäärä on vähintään 0,1 % unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta matkustaja-määrästä, paitsi jos kyseinen lentoasema sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kattavan verkon lentoasemasta.*
  • Rahtiliikenteen lentoasemien lastimäärä on vähintään 0,2 % unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta kokonaislastista.*

* Tilastona käytetään Eurostatin tilastojen viimeisintä saatavilla olevaa kolmen vuoden keskiarvoa (EU27, vuodet 2018–2020).

EU Komissiossa on käynnissä TEN-T-suuntaviiva-asetuksen uudistaminen. Uudistuksella haetaan mm. nykyistä parempaa yhteyttä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal). Ehdotus uudeksi TEN-T-asetukseksi julkaistiin joulukuussa 2021. Lopullinen asetus astuu voimaan todennäköisesti vuoden 2023 aikana.

Vaatimusten täyttyminen:

  • Syrjimättömyysvaatimus toteutuu kaikilla lentoasemilla ja uusiutuvaa polttoainetta (biodiesel ja sähkö) on saatavilla lentoaseman toimijoille. 
  • Lisäksi vaatimukset siviili-ilmailun turvaamiseksi laittomilta teoilta sekä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanosta on täytetty.
  • Vaatimukset matkustajamääristä (väh. 772 000 matkustajaa) tai rahtimääristä (27 000 tonnia) täyttyy  Helsinki–Vantaan ja Oulun lentoasemilla
  • TEN-T-verkon lentoasemat sijaitsevat yli 100 km etäisyydellä (tieyhteys) lähimmästä kattavan verkon lentoasemasta. 
Kuvassa ydin- ja kattavan verkon lentoasemat
Kuva: Ydin- ja kattavan verkon lentoasemat

Sähköiseen lentämiseen valmistautuminen Suomen lentoasemilla

Euroopan komission 14.7.2021 julkaisemassa laajassa 55-valmiuspaketissa (Euroopan Komissio, 2021) ehdotetaan merkittäviä ilmastotoimia myös lentoliikenteeseen. Yhtenä toimenpiteenä on esitetty vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin direktiivin muuttamista asetukseksi ja mm. tavoitteiden asettamista siten, että sähköä olisi tarjolla pysäköidyille ilma-aluksille kaikilla keskeisillä lentoasemilla.

Tulevaisuudessa sähkö on vaihtoehto myös lentämisen käyttövoimana, erityisesti lyhyillä lennoilla. Lentoasemien rooli sähköisen lentämisen kehittämisessä on sähköisen latauksen tarjoaminen, riittävän sähköinfran kapasiteetin varmistaminen (sähköliittymät, kaapelointi, energiavarastot) sekä sähköisen lentoliikenteen ominaisuuksiin ja akkusähkötulipaloihin kouluttaminen ja varautuminen. 

Sähkölentokoneet ovat vielä kehittämisvaiheessa, minkä vuoksi latausinfrastruktuuri puuttuu kaikilta Suomen lentoasemilta. Finavia on arvioinut, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla tämänhetkinen sähköverkon kapasiteetti mahdollistaisi kolmen sähkölentokoneen lataamisen samanaikaisesti. 

Sähköinen lentäminen vaatisi useilla lentoasemilla investointeja sekä sähköverkkoon että latausinfrastruktuuriin. Sähköajoneuvojen yleistyminen sekä lentokenttäkaluston sähköistyminen vaikuttavat nekin lentoaseman sähköverkon kapasiteettivaatimuksiin. Maahuolinnan laitteille ja sähkölentokoneille ei voida kuitenkaan hyödyntää samaa latausinfrastruktuuria, sillä latausteho- ja turvavaatimukset ovat erilaiset. Suomessa sähkön saatavuudessa ei ole ongelmia ja Finavian mukaan myöskään sen lentokenttien sähköinfrastruktuuri ei ole pullonkaula kehittymiselle. Mikäli sähkölentokoneilla haluttaisiin operoida kaupallisia lentoja valvomattomille lentopaikoille, tulisivat ne samalla myös EU-asetusten ja niistä aiheutuvien vaatimusten piiriin (toiminta, turvallisuus, lennonvarmistus), mikä puolestaan aiheuttaisi merkittäviä investointitarpeita.

Sähköinfrastruktuurin investointitarpeita tarkastellaan säännöllisesti Finavian lentokentillä. Isommilla kentillä, kuten Helsinki-Vantaalla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa, Kuopiossa ja Rovaniemellä puhutaan megawattien lataustehokyvykkyydestä, ja näitä pienemmillä lentokentillä puolen megawatin lataustehosta. Sähköverkko on monella Suomen lentoasemalla elinkaarensa päässä, joten ratkaisuja pohditaan aktiivisesti. 

Optimististen arvioiden mukaan sähköiset lentokoneet tulevat markkinoille vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tällä aikavälillä on saatavilla arviolta 9–19 paikkaisia akkusähkökoneita.