Lentoasemat

Lentoasemaverkosto, kysynnän piirteet ja kapasiteettitilanne

Suomessa on 24 lentoasemaa, joista 20 on Finavian omistuksessa ja Lappeenranta ja Enontekiö kunnan omistuksessa. Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemat ovat myös Finavian ulkopuolisia lentoasemia eikä niillä ole säännöllistä reittiliikennettä. Suomen erityispiirre on, että osa kentistä on yhteiskäytössä sotilasliikenteen kanssa. Finavian lentoasemista Utti ja Halli ovat ainoastaan sotilas- ja harrastekäytössä.

Kun huomioidaan myös harraste- ja koulutuskäytössä olevat Suomessa sijaitsevat lentopaikat, kasvaa kenttien lukumäärä yhteensä noin 100. Lentopaikkoja, joilla on Traficomin myöntämä pitolupa, on tällä hetkellä 58. Helikopterilentopaikkoja on 17 kappaletta ja kevytlentopaikkoja 5 (ilmoituksenvaraisia). Kentät ovat jakautuneet varsin tasaisesti eri puolille Suomea.

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema on valtakunnan tärkein lentoasema ja kansainvälisen saavutettavuuden tärkein solmukohta. Se on Finavian investointien pääkohde.

Kasvavat lentoasemat (Oulu, Rovaniemi, Kittilä, Ivalo ja Kuusamo)

Oulun lentoliikenne on kasvanut pitkässä juoksussa. Kasvuun on vaikuttanut muun muassa pitkä etäisyys Helsinkiin ja alueen elinvoimainen talouskehitys. Finavian arvion mukaan Oulun matkustajamäärä palautunee kohtuullisen nopeasti ja palannee maltilliselle kasvu-uralle. Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Oulun lentoliikenteen matkustajamäärät palautuivat jo keväällä 2022 kahteen kolmasosaan pandemiaa edeltävistä luvuista ja ovat syksyllä 2022 70 % tasolla.

Lapissa matkailun merkitys on suuri ja matkustajamäärät ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti suurimmilla lentoasemilla. Lapin lentoasemilla kausiluonteinen vilkas sesonki edellyttää infralta riittävää välityskykyä sesonkiaikana. Finavia on investoinut Lapin lentoasemiin mittavasti vuosina 2018-2020.

Lapin lentoasemien lentoliikenne palautui koronapandemian aiheuttamasta romahduksesta nopeasti. Matkustajamäärät olivat talvikaudella 2021-2022 jo noin 80 % kahden vuoden takaiseen verrattuna. Aasian tiukat koronarajoitukset ovat vähentäneet Aasiasta Helsingin kautta Lappiin tulevien matkustajien määrää ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva Venäjän ylilentokielto tulee pitkittämään tätä kehitystä. Finavian arvion mukaan Lapin lentoliikenne palannee kuitenkin kasvu-uralleen vahvan Euroopan kysynnän ajamana  ja varaustilanteen perusteella matkustajamäärät ovat elpymässä koronaa edeltävälle tasolle talvikaudella 2022-2023. 

Ennallaan pysyvän kysynnän lentoasemat (Turku, Vaasa, Tampere ja Kuopio)

Nämä lentoasemat ovat tyypillisesti aluekeskuksia, joissa kysyntään vaikuttaa taloudellinen kehitys, koska liike-elämän osuus matkustamisesta on suuri. Lentomatkustamisen kasvua kuitenkin jarruttaa muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn jatkuva parantuminen, etenkin lyhyillä etäisyyksillä.

Näillä lentoasemilla matkustajamäärät jäivät pandemian myötä alhaiselle tasolle ja vuoden 2021 matkustajamäärät olivatkin vain noin 10 % pandemiaa edeltävän ajan lukuihin verrattuna. Palautumiseen on vaikuttanut verrattain hyvät mahdollisuudet käyttää vaihtoehtoisia kulkutapoja Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla (juna, bussi ja oma auto) sekä matkustajamäärien supistuminen sen verran pieniksi, ettei lentäminen ole ollut taloudellista. Liikematkustuksen alkaessa normalisoitumaan syksyllä 2022 Turun ja Vaasan matkustajamäärät palautuivat noin 30-40 % tasolle vuoteen 2019 verrattuna, Kuopio noin 60 %:in ja Tampere ennalleen vuoden 2019 tasolle uuden kansainvälisen reittitarjonnan myötä. Kyseisten aluekeskuksien tulevaisuuden lentokysyntään vaikuttaa merkittävästi millaiseksi liikematkustuksen taso muotoutuu etäkokousten yleistyttyä. Ohuiden matkustajavirtojen reiteillä uutena riskinä on voimakas kustannusinflaatio etenkin sen pitkittyessä.

Pienimmät lentoasemat (muut)

Matkustajamääriltään pienimmät lentoasemat. Näiden alueiden talouden, asukasmäärän ja väestön ikääntymisen negatiivinen kehitys heikentää lentoliikenteen kysyntää. Taantuvilla alueilla pienimpien lentoasemien matkustajamäärät eivät välttämättä kasva edes hyvän taloustilanteen siivittäminä.

Koronan ja sodan vaikutus lentoasemilla

Suomen siviililentoasemien matkustajamäärät ovat laskeneet pandemian myötä merkittävästi. Vuonna 2021 lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli edelleen 79 % vähemmän kuin vuonna 2019.

Ukrainan sodan vaikutukset ovat näkyneet keväällä 2022 etenkin Finnairin toiminnassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Finnairin Aasian strategian ydin on ollut lentää Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Aasian välisiä lentoja Helsinki-Vantaan kautta lyhintä reittiä Venäjän ilmatilaa käyttäen. Nyt Finnairin kilpailuetu on kaventunut ja muutamia tarjottavia Aasian lentoja joudutaan lentämään pidempiä reittejä joko Venäjän pohjois- tai eteläpuolitse. Se lisää lentojen matka-aikaa, ja polttoaineenkulutusta vähentäen lentojen kannattavuutta. Eteläisemmät reitit Euroopasta Aasiaan saavat kilpailuetua, samoin Lähi-idässä sijaitsevat lentoliikenteen solmukohdat. 

• Helsinki-Vantaalla matkustajamäärä palautui keväällä 2022 noin 50 % tasolle vuoteen 2019 verrattuna ja edelleen noin 65 % tasolle kesällä 2022. Finavian mukaan osa Aasian lennoista ei ole palautunut lainkaan ja Venäjän ylilentokielto pitkittää Helsinki-Vantaan kautta kulkevan vaihtoliikenteen palautumista. Suorat lennot Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin palautuvat hyvää vauhtia loma- ja liikematkojen kysynnän kasvettua. Vuonna 2021 Helsinki-Vantaan matkustajamäärät olivat vielä 80 % pienemmät kuin vuonna 2019.
• Maakuntakentillä matkustajamäärät olivat vuonna 2020 noin 37 % ja vuonna 2021 noin 27 % vuoden 2019 matkustajamäärästä. Keväällä 2022 palautumisen taso oli noin 50 % ja syksyllä 2022 noin 60 %. 
• Valtio on toistaiseksi järjestänyt viiden lentoaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille reittiliikennettä vuodesta 2021 alkaen markkinaehtoisen liikenteen lakattua pandemian myötä: Joensuu, Kajaani, Kemi-Tornio, Jyväskylä ja Kokkola-Pietarsaari. Lentoliikenteen hankintaan osoitettiin ensimmäinen 13 M euron määräraha ajanjaksolle 05/2021-12/2021, toinen 8 M euron määräraha 01/2022-08/22 ja kolmas 17 M euron määräraha syksystä 2022 kesälle 2023. Näiden lisäksi valtio hankkii lentoliikennettä yhdessä kaupungin kanssa Savonlinna -Helsinki yhteysvälille, jolle on alkamassa uusi kilpailutus kevään 2023 aikana. Porin kaupunki hankkii lentoliikennettä Pori-Helsinki yhteysvälille.
• Vuoden 2022 syksyllä kaikki 22 säännöllisen reittiliikenteen siviililentoasemaa ovat auki. Finavian lentoasemat ovat olleen auki jo vuodesta 2021 alkaen, mutta Lappeenranta ja Enontekiö olivat osan vuodesta 2021 kiinni. Vuonna 2020 lentoasemia oli vaihtelevasti kiinni ja toimintoja oli rajoitetusti käytössä (13 Finavian asemaa + Lappeenranta). Helsinki-Vantaalla oli yksi kolmesta kiitotiestä suljettuna vuonna 2020.

Finavia on hyödyntänyt korona-ajan alhaisia liikenne- ja matkustajamääriä ja jatkanut sekä osin aikaistanut laajennus- ja korjaushankkeitaan.

• Helsinki-Vantaan asematasojen peruskorjaus saatiin valmiiksi vuoden 2020 loppuun. Terminaali 2:n laajennukset ja muutostyöt ovat edenneet ennakoitua nopeammin ja uudistuneet lähtöselvitys- ja turvatarkastustilat otettiin käyttöön keväällä 2022. Nykyiset lähtö- ja tuloaulat uusitaan ja liitetään osaksi Schengen-porttialuetta. 10-vuotinen kehitysohjelma valmistuu kesällä 2023. 
• Lapin lentoasemien kehitysohjelma valmistui 2020.
• Keväällä 2021 Finavia uusi Maarianhaminan lentoaseman kiitotien päällysteen ja uusii kesällä 2022 Savonlinna kiitotien päällysteen.
• Finavia saavutti ilmasto-ohjelmansa mukaisen hiilineutraaliuden kaikilla lentoasemillaan vuonna 2019.

TEN-T-verkon vaatimukset ja niiden toteutuminen lentoasemilla

Euroopan laajuinen liikenneverkko eli TEN-T-verkko koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta (core network) ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta (comprehensive network). TEN-T ydinverkko keskittyy tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Ydinverkon toteuttamista edistää käytäviin perustuva lähestymistapa. TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat.

TEN-T suuntaviiva-asetuksen 2013 keskeiset vaatimukset lentoasemille

• Kaikilla verkon lentoasemilla tulee olla vähintään yksi terminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin perustein. 
• Ydinverkolla tulee olla vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita saatavilla.

Lisäksi TEN-T verkon lentoaseman tulee täyttää vähintään toinen ao. vaatimuksista:

• Matkustajamäärä on vähintään 0,1 % unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta matkustaja-määrästä, paitsi jos kyseinen lentoasema sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kattavan verkon lentoasemasta.*
• Rahtiliikenteen lentoasemien lastimäärä on vähintään 0,2 % unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta kokonaislastista.*

* Tilastona käytetään Eurostatin tilastojen viimeisintä saatavilla olevaa kolmen vuoden keskiarvoa (EU27, vuodet 2018–2020).

EU Komissiossa on käynnissä TEN-T-suuntaviiva-asetuksen uudistaminen. Uudistuksella haetaan mm. nykyistä parempaa yhteyttä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal). Ehdotus uudeksi TEN-T-asetukseksi julkaistiin joulukuussa 2021. Lopullinen asetus astuu voimaan todennäköisesti vuoden 2023 aikana.

Vaatimusten täyttyminen:

• Syrjimättömyysvaatimus toteutuu kaikilla lentoasemilla ja uusiutuvaa polttoainetta (biodiesel ja sähkö) on saatavilla lentoaseman toimijoille. 
• Lisäksi vaatimukset siviili-ilmailun turvaamiseksi laittomilta teoilta sekä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanosta on täytetty.
• Vaatimukset matkustajamääristä (väh. 772 000 matkustajaa) tai rahtimääristä (27 000 tonnia) täyttyy  Helsinki–Vantaan ja Oulun lentoasemilla
• TEN-T-verkon lentoasemat sijaitsevat yli 100 km etäisyydellä (tieyhteys) lähimmästä kattavan verkon lentoasemasta. 

Sähköiseen lentämiseen valmistautuminen Suomen lentoasemilla

Euroopan komission 14.7.2021 julkaisemassa laajassa 55-valmiuspaketissa (Euroopan Komissio, 2021) ehdotetaan merkittäviä ilmastotoimia myös lentoliikenteeseen. Yhtenä toimenpiteenä on esitetty vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin direktiivin muuttamista asetukseksi ja mm. tavoitteiden asettamista siten, että sähköä olisi tarjolla pysäköidyille ilma-aluksille kaikilla keskeisillä lentoasemilla.

Tulevaisuudessa sähkö on vaihtoehto myös lentämisen käyttövoimana, erityisesti lyhyillä lennoilla. Lentoasemien rooli sähköisen lentämisen kehittämisessä on sähköisen latauksen tarjoaminen, riittävän sähköinfran kapasiteetin varmistaminen (sähköliittymät, kaapelointi, energiavarastot) sekä sähköisen lentoliikenteen ominaisuuksiin ja akkusähkötulipaloihin kouluttaminen ja varautuminen. 

Sähkölentokoneet ovat vielä kehittämisvaiheessa, minkä vuoksi latausinfrastruktuuri puuttuu kaikilta Suomen lentoasemilta. Finavia on arvioinut, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla tämänhetkinen sähköverkon kapasiteetti mahdollistaisi kolmen sähkölentokoneen lataamisen samanaikaisesti. 

Sähköinen lentäminen vaatisi useilla lentoasemilla investointeja sekä sähköverkkoon että latausinfrastruktuuriin. Sähköajoneuvojen yleistyminen sekä lentokenttäkaluston sähköistyminen vaikuttavat nekin lentoaseman sähköverkon kapasiteettivaatimuksiin. Maahuolinnan laitteille ja sähkölentokoneille ei voida kuitenkaan hyödyntää samaa latausinfrastruktuuria, sillä latausteho- ja turvavaatimukset ovat erilaiset. Suomessa sähkön saatavuudessa ei ole ongelmia ja Finavian mukaan myöskään sen lentokenttien sähköinfrastruktuuri ei ole pullonkaula kehittymiselle. Mikäli sähkölentokoneilla haluttaisiin operoida kaupallisia lentoja valvomattomille lentopaikoille, tulisivat ne samalla myös EU-asetusten ja niistä aiheutuvien vaatimusten piiriin (toiminta, turvallisuus, lennonvarmistus), mikä puolestaan aiheuttaisi merkittäviä investointitarpeita.

Sähköinfrastruktuurin investointitarpeita tarkastellaan säännöllisesti Finavian lentokentillä. Isommilla kentillä, kuten Helsinki-Vantaalla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa, Kuopiossa ja Rovaniemellä puhutaan megawattien lataustehokyvykkyydestä, ja näitä pienemmillä lentokentillä puolen megawatin lataustehosta. Sähköverkko on monella Suomen lentoasemalla elinkaarensa päässä, joten ratkaisuja pohditaan aktiivisesti. 

Optimististen arvioiden mukaan sähköiset lentokoneet tulevat markkinoille vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tällä aikavälillä on saatavilla arviolta 9–19 paikkaisia akkusähkökoneita.