Tilannekuvassa on tarkasteltu lentoasemien kysyntää, kapasiteettitilannetta ja TEN-T-kriteerien täyttymistä. Lentoasemien tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Helsinki-Vantaan lentoasema on valtakunnan tärkein lentoasema ja kansainvälisen saavutettavuuden tärkein solmukohta.
- Matkailun ansiosta Lapin lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti ja jo ylittäneet koronapandemiaa edeltävät matkustajamäärät. Matkailun sesonkiluontoisuuden takia Lapin lentoasemien matkustajamäärissä on voimakkaat kausivaihtelut. Oulun lentoaseman matkustajamäärät ovat vielä selvästi jäljessä koronapandemiaa edeltävistä luvuista.
- Turun, Vaasan, Tampereen ja Kuopion lentoasemat ovat aluekeskuksissa, joissa kysyntään vaikuttaa taloudellinen kehitys sekä kilpailu muiden liikennemuotojen kanssa.
- Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehdyillä investoinneilla mahdollistetaan kasvu 30 miljoonaan matkustajaan vuodessa. Oulun lentoaseman kapasiteetti riittää ennustetulla kasvuvauhdilla lukuisiksi vuosiksi eteenpäin. Finavian Lapin lentoasemien kehitysohjelman valmistumisen jälkeen matkustajamäärät ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin painottuen vahvasti talvikaudelle. Keskikokoisten lentoasemien kapasiteetti on tarpeisiin nähden riittävä.
- Suomen lentoasemien yhteenlasketut matkustajamäärät ovat edelleen noin 25 % jäljessä koronapandemiaa edeltävistä matkustajamääristä. Venäjän ylilentokiellolla on merkittävät vaikutukset matkustajamääriin ja Suomen lentoliikenneyhteyksien kilpailukykyyn.
- Suurin osa TEN-T-asetuksen vaatimuksista täyttyy Suomen lentoasemilla.
Lentoasemaverkosto, kysynnän piirteet ja kapasiteettitilanne
Suomessa on 24 lentoasemaa, joista 20 on Finavia Oyj:n omistuksessa. Enontekiön, Lappeenrannan ja Seinäjoen lentoasemat ovat eri osakeyhtiöiden omistamia ja Mikkelin lentoasema Mikkelin kaupungin omistama. Mikkeliin, Enontekiölle ja Seinäjoelle ei ole säännöllistä reittiliikennettä. Osa lentoasemista on yhteiskäytössä sotilasliikenteen kanssa. Finavian lentoasemista Utti ja Halli ovat pääosin sotilas- ja harrastekäytössä.
Harraste- ja koulutuskäytössä olevia lentoasemia pienempiä lentopaikkoja, joilla on Traficomin myöntämä pitolupa, on tällä hetkellä 58. Helikopterilentopaikkoja on 17 ja kevytlentopaikkoja 5 (ilmoituksenvaraisia). Lentopaikat ovat jakautuneet tasaisesti eri puolille Suomea.
Helsinki-Vantaan lentoasema
Helsinki-Vantaan lentoasema on valtakunnan tärkein lentoasema ja kansainvälisen saavutettavuuden tärkein solmukohta. Se on Finavian investointien pääkohde.
Kasvavat lentoasemat (Oulu, Rovaniemi, Kittilä, Ivalo ja Kuusamo)
Oulun kasvuun on pitkällä aikavälillä vaikuttanut muun muassa pitkä etäisyys Helsinkiin ja alueen elinvoimainen talouskehitys. Oulun matkustajaliikenne kasvoi vuonna 2024 noin 5 % edellisestä vuodesta. Oulun matkustajamäärät ovat vielä kaukana pandemiaa edeltävistä luvuista. Parantunut junayhteys Oulun ja Helsingin välillä on lentoliikenteelle merkittävä kilpailija.
Lapissa matkailun merkitys on suuri ja matkustajamäärät ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti suurimmilla lentoasemilla. Lapin lentoasemilla kausiluonteinen vilkas sesonki edellyttää infralta riittävää välityskykyä sesonkiaikana. Finavia on investoinut Lapin lentoasemiin mittavasti vuosina 2018–2020.
Lapin lentoasemien lentoliikenne palautui koronapandemian aiheuttamasta romahduksesta nopeasti. Matkustajamäärät jatkavat talvikaudella 2024–2025 kasvuaan. Lapin lentoasemille on saatu houkuteltua uutta säännöllistä liikennettä Länsi- ja Keski-Euroopasta. Näin ollen Helsingin kautta tapahtuvan kauttakulun suhteellinen osuus liikenteestä on pienenemässä hieman.
Ennallaan pysyvän kysynnän lentoasemat (Turku, Vaasa, Tampere ja Kuopio)
Nämä lentoasemat ovat tyypillisesti aluekeskuksia, joissa kysyntään vaikuttaa taloudellinen kehitys, koska liike-elämän osuus matkustamisesta on suuri. Lentomatkustamisen kasvua kuitenkin jarruttaa muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn jatkuva parantuminen, etenkin lyhyillä etäisyyksillä.
Näillä lentoasemilla matkustajamäärät jäivät pandemian myötä alhaiselle tasolle mutta liikenne alkaa vähitellen kasvaa jälleen uusien reittien myötä. Palautumiseen ovat vaikuttaneet verrattain hyvät mahdollisuudet käyttää vaihtoehtoisia kulkutapoja Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla (juna, bussi ja oma auto) sekä matkustajamäärien supistuminen sen verran pieniksi, ettei lentäminen ole ollut taloudellista. Kyseisten aluekeskuksien tulevaisuuden lentokysyntään vaikuttaa merkittävästi se, millaiseksi liikematkustuksen taso muotoutuu etäkokousten yleistyttyä. Ohuiden matkustajavirtojen reiteillä uutena riskinä on voimakas kustannusinflaatio etenkin, jos se pitkittyy.
Pienimmät lentoasemat (muut)
Matkustajamääriltään pienimpien lentoasemien alueiden talouden, asukasmäärän ja väestön ikääntymisen negatiivinen kehitys heikentää lentoliikenteen kysyntää. Taantuvilla alueilla pienimpien lentoasemien matkustajamäärät eivät välttämättä kasva edes hyvän taloustilanteen siivittäminä.
Lentoasemien kapasiteetin tilannekuva
| Helsinki-Vantaa | Nyt tehdyillä investoinneilla mahdollistetaan kasvu 30 miljoonaan matkustajaan vuodessa. |
| Oulun ja Lapin lentoasemat | Oulun lentoaseman kapasiteetti riittää ennustetulla kasvuvauhdilla lukuisiksi vuosiksi eteenpäin. Finavian Lapin lentoasemien kehitysohjelma valmistui vuonna 2020. Investointien jälkeen Lapin lentoasemakapasiteetti kasvoi huomattavasti. Tämän jälkeen matkustajamäärät ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin painottuen vahvasti talvikaudelle. |
| Keskikokoiset lentoasemat | Keskikokoisten lentoasemien kapasiteetti on tarpeisiin nähden riittävä. Tampereen lentoasemaan investoitiin viime vuosina, kun kysyntä kasvoi. Kysynnän taustalla oli mm. lentokoulutuksen lisääntyminen kentällä. |
Lisähuomioita kapasiteettitilanteeseen:
- Lentoasemien kehittämistarpeisiin voi vaikuttaa merkittävästi yksittäisen paikkakunnan teollisuuden rakenteen muuttuminen (uudet investoinnit/lakkautukset).
- Sairaanhoitokuljetusten tarpeet keskittyvät pääasiassa helikopteritoimintoihin, vain vähäisesti lentokoneliikenteeseen.
Lentoliikenteen matkustajamääristä on lisätietoa tilannekuvassa "Joukkoliikenteen kysyntä ".
Koronan ja sodan vaikutus lentoasemilla
Suomen lentoasemien matkustajamäärät ovat laskeneet pandemian myötä merkittävästi. Vuonna 2024 lentoasemien yhteenlaskettu matkustajamäärä oli edelleen 25 % vähemmän kuin vuonna 2019.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat näkyneet vuosina 2023 ja 2024 etenkin Finnairin toiminnassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Finnairin Aasian strategian ydin on ollut lentää Pohjois-Euroopan ja Aasian välisiä lentoja Helsinki-Vantaan kautta lyhintä reittiä Venäjän ilmatilaa käyttäen. Nyt Finnairin kilpailuetu on kaventunut ja muutamia tarjottavia Aasian lentoja joudutaan lentämään pidempiä reittejä joko Venäjän pohjois- tai eteläpuolitse. Se lisää lentojen matka-aikaa, ja polttoaineenkulutusta ja vähentää siten lentojen kannattavuutta. Eteläisemmät reitit Euroopasta Aasiaan saavat kilpailuetua, samoin Lähi-idässä sijaitsevat lentoliikenteen solmukohdat.
TEN-T-verkon vaatimukset ja niiden toteutuminen lentoasemilla
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 on määritetty TEN-T-liikenneverkkoon kuuluvat lentoasemat sekä niihin liittyvät vaatimukset. Suomesta TEN-T-ydinverkon lentoasemiin kuuluvat Helsingin ja Turun lentoasemat. Lisäksi 18 lentoasemaa kuuluu TEN-T-kattavaan verkkoon.
TEN-T-verkon lentoasemille asetetut vaatimukset:
Jotta lentoasema voisi olla osa kattavaa verkkoa, sen on täytettävä ainakin yksi seuraavista edellytyksistä:
- rahtiliikenteen lentoasemilla vuotuinen kokonaisrahtimäärä on vähintään 0,2 prosenttia unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta kokonaisrahtimäärästä;
- matkustajaliikenteen lentoasemilla vuotuinen kokonaismatkustajamäärä on vähintään 0,1 prosenttia unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta kokonaismatkustajamäärästä, paitsi jos kyseinen lentoasema sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kattavan verkon lentoasemasta tai yli 200 kilometrin etäisyydellä, jos sen sijaintialueella on suurnopeusrata.
Vuotuinen kokonaismatkustajamäärä ja vuotuinen kokonaisrahtimäärä perustuvat viimeisimpään saatavilla olevaan, Eurostatin julkaisemiin tilastoihin perustuvaan kolmen vuoden keskiarvoon.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että
- Euroopan laajuisen liikenneverkon lentoasemat, joiden vuotuinen kokonaismatkustajamäärä on yli 12 miljoonaa matkustajaa, on 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä liitetty kaukoliikennepalvelut mahdollistavaan Euroopan laajuiseen rautatieverkkoon ja mahdollisuuksien mukaan suurnopeusrataverkkoon, paitsi jos erityiset maantieteelliset tai merkittävät fyysiset rajoitteet estävät tällaiset yhteydet;
- Euroopan laajuisen liikenneverkon lentoasemat, joiden vuotuinen kokonaismatkustajamäärä on yli neljä miljoonaa, mutta alle 12 miljoonaa matkustajaa, on 31 päivään joulukuuta 2050 mennessä liitetty Euroopan laajuiseen rautatieverkkoon tai, jos lentoasema sijaitsee Euroopan laajuisen rautatieverkon kaupunkisolmukohdassa tai sen läheisyydessä, kyseiseen kaupunkisolmukohtaan, hyödyntämällä rautatie-, metro-, kevytraide-, raitiovaunu-, kaapelivaunu- tai poikkeuksellisesti muita päästöttömiä julkisen liikenteen ratkaisuja, paitsi jos erityiset maantieteelliset tai merkittävät fyysiset rajoitteet estävät tällaiset yhteydet;
- kaikilla Euroopan laajuisen liikenneverkon lentoasemilla on vähintään yksi terminaali, joka on syrjimättömästi avoin kaikille liikenteenharjoittajille ja käyttäjille ja jossa sovelletaan läpinäkyviä ja syrjimättömiä maksuja;
- lentoliikenneinfrastruktuuriin sovelletaan siviili-ilmailun turvaamista siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta koskevia yhteisiä perusvaatimuksia, jotka unioni on hyväksynyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 mukaisesti;
- ilmaliikenteen hallinnan infrastruktuuri mahdollistaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen asetusten (EY) N:o 549/2004, (EY) N:o 550/2004, (EY) N:o 551/2004 ja (EU) 2018/1139 mukaisesti lentotoiminnassa Euroopan ilmailujärjestelmän, täytäntöönpanosääntöjen ja unionin eritelmien suorituskyvyn ja kestävyyden parantamiseksi;
- vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri otetaan käyttöön lentoasemilla asetuksen (EU) 2023/1804 mukaisesti; ja
- ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon kuuluvat lentoasemat, joiden vuotuinen kokonaismatkustajamäärä on yhteensä yli neljä miljoonaa matkustajaa, tarjoavat infrastruktuurin, joka mahdollistaa esikäsitellyn ilman toimittamisen pysäköityihin ilma-aluksiin kaupallisessa liikenteessä käytettävillä ilma-alusten matkustajasiltapaikoilla 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä ydinverkon lentoasemien osalta ja 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä kattavan verkon lentoasemien osalta.
Vaatimusten täyttyminen TEN-T-verkon lentoasemilla Suomessa
- Tämän tilannekuvan päivityksen aikaan (11/2024) viimeisimmät saatavilla olevat Eurostatin kolmen vuoden tilastot koskivat vuosia 2021–2023. Niiden perusteella TEN-T-verkon lentoasemista vain Helsinki-Vantaan lentoasema täyttää rahti- ja/tai matkustajamääriä koskevat vaatimukset (28 000 tonnia tai 721 000 matkustajaa). Sen sijaan etäisyysvaatimuksen (yli 100 km lähimmästä kattavan verkon lentoasemasta) täyttävät kaikki lentoasemat.
- Helsinki-Vantaan lentoasema on ainut lentoasema Suomessa, jossa on yli 12 miljoonaa matkustajaa vuodessa ja se täyttää rautatieinfraa sekä -palveluja koskevat vaatimukset.
- Suomessa ei ole lentoasemia, joiden vuosittaiset matkustajamäärät olisivat neljän ja 12 miljoonan välillä, jota vaatimus rautatieinfrastruktuurista koskisi.
- Vaatimus avoimesta ja syrjimättömästä terminaalista toteutuu kaikilla lentoasemilla.
- Lentoliikenneinfrastruktuuria koskevat turvallisuuteen ja eurooppalaiseen ilmatilaan liittyvät vaatimukset toteutuvat.
- Vaihtoehtoisia käyttövoimia koskeva vaatimus (EU) 2023/1804 edellyttää, että TEN-T -verkon lentoasemien matkustajasiltapaikoilla on oltava sähkönsyöttö vuoden 2024 loppuun mennessä ja ulkoseisontapaikoilla vuoden 2029 loppuun mennessä.
- Matkustajasiltoja on käytössä ainoastaan Helsinki-Vantaan, Oulun ja Rovaniemen lentoasemilla. Niissä kaikissa matkustajasiltapaikoilla on integroidut vaatimukset täyttävät maavirtajärjestelmät.
- Ulkoseisontapaikkoja on kaikilla TEN-T-verkon lentoasemilla. Kiinteän maasähkönsyötön sijaan sähkö tarjotaan kaikilla lentoasemilla liikuteltavista maavirtalaitteista. Näiden avulla sähkö tuotetaan dieselaggregaatilla tai ne kytketään kaapelilla lentoaseman sähköverkkoon. Ainakin osalla Finavian lentoasemista agregaateissa käytetään fossiilitonta uusiutuvaa polttoaineita. Finavian lentoasemilla ei nykytilassa riitä ulkoista sähkönsyöttöä kaikille paikallaan oleville ilma-aluksille kaikkina aikoina (mm. ruuhkahuippujen ja kovien pakkasten aikaan).
- Finaviaan kuulumattomista lentoasemista Lappeenrannan lentoasemalla on käytössä uusiutuvalla polttoaineella käytettävä liikuteltava maavirtalaite sekä voimavirtakaappeja sähkönsyöttöön pienlentokoneille. Enontekiön lentoasemalla on käytössä kaksi dieselkäyttöistä generaattoria sähkön syöttöön.
- Jakeluinfra-asetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat vapauttaa sellaiset TEN-T-verkon lentoasemat velvoitteesta syöttää sähköä paikallaan oleviin ilma-aluksiin ulkopaikoilla, joiden kolmen viime vuoden keskiarvona on alle 10 000 kaupallista lento-operaatiota vuodessa. Tällä hetkellä ainoastaan Helsinki-Vantaan lentoasema ylittää lento-operaatioiden rajan.
- Vaatimus esikäsitellyn ilman tarjonnasta matkustajasiltapaikoilla koskee Suomessa vain Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Siellä ilma-aluksille on tarjolla lämmitettyä ilmaa, mutta ei viilennettyä ilmaa.
- Komissio hyväksyy jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa täytäntöönpanosäännöksiä, joilla myönnetään vapautuksia tiettyjen vaatimusten vähimmäisvaatimuksista erityisten maantieteellisten tai merkittävien fyysisten rajoitteiden, sosioekonomisen kustannus-hyötyanalyysin kielteisen tuloksen taikka ympäristölle tai biodiversiteetille aiheutuvien merkittävien kielteisten vaikutusten perusteella tai koska alueella ei ole rautatiejärjestelmää.
Sähköiseen lentämiseen valmistautuminen Suomen lentoasemilla
Euroopan komission 14.7.2021 julkaisemassa laajassa 55-valmiuspaketissa (Euroopan Komissio, 2021) ehdotetaan merkittäviä ilmastotoimia myös lentoliikenteeseen. Yhtenä toimenpiteenä on esitetty vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin direktiivin muuttamista asetukseksi ja mm. tavoitteiden asettamista siten, että sähköä olisi tarjolla pysäköidyille ilma-aluksille kaikilla keskeisillä lentoasemilla.
Tulevaisuudessa sähkö on vaihtoehto myös lentämisen käyttövoimana, erityisesti lyhyillä lennoilla. Lentoasemien rooli sähköisen lentämisen kehittämisessä on sähköisen latauksen tarjoaminen, riittävän sähköinfran kapasiteetin varmistaminen (sähköliittymät, kaapelointi, energiavarastot) sekä sähköisen lentoliikenteen ominaisuuksiin ja akkusähkötulipaloihin kouluttaminen ja varautuminen.
Sähkölentokoneet ovat vielä kehittämisvaiheessa, minkä vuoksi latausinfrastruktuuri puuttuu kaikilta Suomen lentoasemilta. Finavia on arvioinut, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla tämänhetkinen sähköverkon kapasiteetti mahdollistaisi kolmen sähkölentokoneen lataamisen samanaikaisesti. Sähköisen lentoliikenteen pilottien edistämiseksi eduskunta myönsi vuonna 2023 Kokkola-Pietarsaaren lentokentän sähköisen lentoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen 300 000 €.
Sähköinen lentäminen vaatisi useilla lentoasemilla investointeja sekä sähköverkkoon että latausinfrastruktuuriin. Sähköajoneuvojen yleistyminen sekä lentokenttäkaluston sähköistyminen vaikuttavat nekin lentoaseman sähköverkon kapasiteettivaatimuksiin. Maahuolinnan laitteille ja sähkölentokoneille ei voida kuitenkaan hyödyntää samaa latausinfrastruktuuria, sillä latausteho- ja turvavaatimukset ovat erilaiset. Suomessa sähkön saatavuudessa ei ole ongelmia ja Finavian mukaan myöskään sen lentoasemien sähköinfrastruktuuri ei ole pullonkaula kehittymiselle. Mikäli sähkölentokoneilla haluttaisiin operoida kaupallisia lentoja valvomattomille lentopaikoille, tulisivat ne samalla myös EU-asetusten ja niistä aiheutuvien vaatimusten piiriin (toiminta, turvallisuus, lennonvarmistus). Tämä puolestaan aiheuttaisi merkittäviä investointitarpeita.
Sähköinfrastruktuurin investointitarpeita tarkastellaan säännöllisesti Finavian lentoasemilla. Isommilla lentoasemilla, kuten Helsinki-Vantaalla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa, Kuopiossa ja Rovaniemellä, puhutaan megawattien lataustehokyvykkyydestä. Pienemmillä lentoasemilla puhutaan sen sijaan puolen megawatin lataustehosta. Sähköverkko on monella Suomen lentoasemalla elinkaarensa päässä, joten ratkaisuja pohditaan aktiivisesti.
Optimististen arvioiden mukaan sähköiset lentokoneet tulevat markkinoille vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tällä aikavälillä on saatavilla arviolta 9–19-paikkaisia akkusähkökoneita.