Laserhäirintä

Laserhäirintätapaukset 2023

Vuonna 2023 raportoitiin yhteensä 76 laserhäirintää, joista 35 Suomesta ja 41 ulkomailta. Kokonaismäärä oli selvästi yli vuosien 2013-2022 keskiarvon (44,3). 
Ulkomailla tapahtuneiden häirintöjen määrä oli kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Myös Suomessa häirintöjä oli keskiarvoa 27,7 enemmän. 
Häirintöjen määrät lähtivät kasvuun v. 2021 ja kasvu jatkui myös viime vuonna.

Suomessa häirinnöistä n. 70% tapahtui Helsinki-Vantaalla, joka on aiemminkin ollut yleisin alue. Muut häirinnät sijoittuivat tasaisesti muille lentoasemille, Turun ja Jyväskylän ollessa seuraavina. 

Syksy on ollut tyypillisesti aktiivisin häirintäaika ja näin oli myös viime vuonna. Suurin osa häirinnöistä tapahtui syys-lokakuussa, kun lähestymässä ollutta kaupallisen ilmakuljetuksen ilma-alusta osoiteltiin laserilla. Kaikista Suomen tapauksista selvittiin ilman vakavampia seurauksia. Tapauksista tehdään lähtökohtaisesti aina rikosilmoitus yleensä lentoyhtiön toimesta. Myös Traficom tekee tutkintapyyntöjä poliisille.

Ulkomailla häirintöjen määrä kasvoi merkittävästi ja oli kaksinkertainen sekä edelliseen vuoteen että keskiarvoon verrattuna. 
Suurin osa tapahtui Lontoon lähistöllä. Lontoo näkyi suurimpana alueena myös edellisenä vuonna, mutta nyt määrät selvästi kasvoivat. Laserilla tehtyjen häirintöjen lisäksi Lontoon alueella havaittiin viime vuonna myös runsaasti dronella tapahtunutta häirintää. Muut tapaukset sijoittuivat melko tasaisesti ympäri Euroopan aluetta. 

Laserhäirintä on rikos. Lasersäteen kohdistaminen ilma-aluksen miehistöön on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka siitä ei seuraisi mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille.

Vuonna 2018 annettiin ensimmäinen tuomio laserhäirinnästä, kun Lapin käräjäoikeus tuomitsi lääkärihelikopteria tehokkaalla laservalolla häirinneen mieshenkilön sakkoihin. Oikeus katsoi antamassaan tuomiossa, että mies syyllistyi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja aiheutti häirinnällään vaaraa lentoturvallisuudelle. Parhaillaan on poliisin esitutkinnassa esimerkiksi vuoden 2022 syyskuussa Hyvinkäällä tapahtunut yleisilmailukoneen häirintä. 

FinnHEMS, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Suomen lentäjäliitto, Säteilyturvakeskus STUK sekä Traficom käynnistivät maaliskuussa 2021 kampanjan "Laser ei ole lelu"  (Ulkoinen linkki), jolla kiinnitetään huomiota laserhäirinnän vakaviin seurauksiin lentoliikenteelle. 

Traficom julkaisi syyskuussa 2019 turvallisuustiedotteen laserhäirinnästä (Ulkoinen linkki) jossa muistutettiin laserhäirinnän vaaroista ja toisaalta annettiin myös lentäjille ohjeita laserhäirintätilannetta varten. Tiedotteessa myös kerrottiin ensimmäisestä laserhäirinnästä annetusta oikeuden langettavasta tuomiosta.

Laserilla osoittaminen rangaistavaa

Käsikäyttöiset laserosoittimet ovat edullisia ja helposti saatavilla, joten monet pitävät niitä leluina. 1 milliwatin laser on Suomessa suurin sallittu teho yksittäisessä laserosoittimessa. AV-laitteistokokonaisuuksissa voi olla maksimissaan 5 milliwatin laserosoitin. Mikäli tällaisessa osoittimessa on vihreä säde, se voi häiritä lentäjiä vielä kolmen kilometrin etäisyydeltä. Teholtaan 125 mW:n laserilla häirintä voi ulottua jopa yli 18 kilometrin päähän. Silmä reagoi selvästi herkemmin vihreään valoon kuin punaiseen tai siniseen.

Laserosoittimien käyttö ilma-aluksen ohjaamomiehistöä kohtaan on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille seuraisi.

Mikäli esimerkiksi säteellä todella osutaan ohjaamomiehistön silmiin lennon kriittisessä vaiheessa eli nousun tai laskeutumisen aikana siten, että ohjaaja häikäistyy ja jopa menettää osittain näkökykynsä, on vaaratilanne tällöin todellinen ja vakava. Tällöin voi kyseessä olla ”vaaran aiheuttaminen” -nimikkeellä varustettu rikos tai tietyissä tilanteissa ”liikennetuhotyö” tai ”yleisvaaran tuottamus”.

Jos laserosoittimen käytöllä aiheutetaan todellista vahinkoa, tilanne arvioidaan luonnollisesti täysin toisin. Tällöin sovellettavaksi tulevat mm. kaikki ne rikoslain säädökset, joilla turvataan ihmisten henkeä ja terveyttä, kuten ruumiinvamman tuottamusta ja kuolemantuottamusta koskevat säännökset. Vahingon aiheuttaja joutuisi luonnollisesti vastuuseen myös huomattavista taloudellisista vahingoista.