Tilannekatsauksessa tarkastellaan laserhäirinnän esiintymistä ilmailussa. Tietoja päivitetään 2 kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Laserhäirinnästä
Lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä laserilla on jatkuva riskitekijä lentoliikenteessä. Lasersäteet voivat haitata näkemistä lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdön ja laskun aikana tai muutoin matalalla lennettäessä. Laserosoittimet vaikeuttavat lentäjän keskittymistä ja aiheuttavat näköhäiriöitä, kuten väliaikaista sokaistumista, näön hämärtymistä tai jopa pysyviä vaurioita verkkokalvolle.
Laserhäirintätapaukset 2024
Lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä laserilla on jatkuva riskitekijä lentoliikenteessä. Lasersäteet voivat haitata näkemistä lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdön ja laskun aikana tai muutoin matalalla lennettäessä. Laserosoittimet vaikeuttavat lentäjän keskittymistä ja aiheuttavat näköhäiriöitä, kuten väliaikaista sokaistumista, näön hämärtymistä tai jopa pysyviä vaurioita verkkokalvolle.
Vuonna 2024 raportoitiin yhteensä 58 laserhäirintää, joista 39 tapahtui Suomessa ja 19 ulkomailla. Edellisenä vuonna laserhäirintöjen kokonaismäärä oli 77 (35 Suomessa ja 42 ulkomailla), mikä oli ennätyslukema. Viime vuonna kokonaismäärä siis jäi pienemmäksi, mutta oli edelleen vuosien 2014–2023 keskiarvon (45,7) yläpuolella.
Suomessa laserhäirintöjen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta ja pitkän aikavälin keskiarvosta (28), jatkaen vuodesta 2021 alkanutta kasvusuuntausta. Lukumäärät ovat Suomessa kuitenkin pysyneet koronapandemiaa edeltävällä tasolla eivätkä ole nousseet yhtä korkeiksi kuin vuosina 2011–2015.
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialue on perinteisesti ollut yleisin laserhäirinnän kohde, ja näin oli myös viime vuonna. Noin 75 % kaikista Suomessa raportoituista häirinnöistä tapahtui tällä alueella, ja Helsingin osuus kaikista tapauksista on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Muilta lentoasemilta on raportoitu vain yksittäisiä tapauksia. Syksy on ollut tyypillisintä häirintäaikaa, ja viime vuonna yli puolet tapauksista ajoittui syys-marraskuulle. Häirintää tapahtui useimmiten ilta-aikaan, kun ilma-alus oli lähestymässä laskua varten. Viime vuoden tapauksista selvittiin ilman vakavampia seurauksia, mutta erityisesti lähestymisvaiheessa laserilla osoittaminen on erittäin vaarallista.
Ulkomailta raportoitujen häirintöjen määrä (19) oli pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Edellisenä vuonna ulkomailla tapahtuneiden häirintöjen määrä oli kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Viime vuonna ei havaittu selkeää "hot spot" -aluetta, kun taas edellisvuonna häirintää esiintyi erityisesti Lontoon lähistöllä.
Laserhäirintä on rikos. Lasersäteen kohdistaminen ilma-aluksen miehistöön on rangaistavaa jo sinänsä, vaikka siitä ei seuraisi konkreettista vaaraa tai vahinkoa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille. Lentoyhtiöt tekevät häirintätapauksista lähtökohtaisesti rikosilmoituksen, ja myös Traficom voi tehdä tutkintapyynnön poliisille.
Vuonna 2018 annettiin ensimmäinen tuomio laserhäirinnästä, kun Lapin käräjäoikeus tuomitsi henkilökohtaisen sakon miehelle, joka häiritsi lääkärihelikopteria tehokkaalla laserilla. Oikeus katsoi, että teko täytti törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkit ja aiheutti merkittävää vaaraa lentoturvallisuudelle. Poliisin esitutkinnassa on parhaillaan vuoden 2022 syyskuussa Hyvinkäällä tapahtunut yleisilmailukoneen häirintätapaus.
FinnHEMS, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Suomen lentäjäliitto, Säteilyturvakeskus STUK sekä Traficom käynnistivät maaliskuussa 2021 kampanjan "Laser ei ole lelu" (Ulkoinen linkki), jolla kiinnitetään huomiota laserhäirinnän vakaviin seurauksiin lentoliikenteelle.
Traficom julkaisi syyskuussa 2019 turvallisuustiedotteen laserhäirinnästä (Ulkoinen linkki) jossa muistutettiin laserhäirinnän vaaroista ja toisaalta annettiin myös lentäjille ohjeita laserhäirintätilannetta varten. Tiedotteessa myös kerrottiin ensimmäisestä laserhäirinnästä annetusta oikeuden langettavasta tuomiosta.
Laserilla osoittaminen rangaistavaa
Käsikäyttöiset laserosoittimet ovat edullisia ja helposti saatavilla, joten monet pitävät niitä leluina. 1 milliwatin laser on Suomessa suurin sallittu teho yksittäisessä laserosoittimessa. AV-laitteistokokonaisuuksissa voi olla maksimissaan 5 milliwatin laserosoitin. Mikäli tällaisessa osoittimessa on vihreä säde, se voi häiritä lentäjiä vielä kolmen kilometrin etäisyydeltä. Teholtaan 125 mW:n laserilla häirintä voi ulottua jopa yli 18 kilometrin päähän. Silmä reagoi selvästi herkemmin vihreään valoon kuin punaiseen tai siniseen.
Laserosoittimien käyttö ilma-aluksen ohjaamomiehistöä kohtaan on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille seuraisi.
Mikäli esimerkiksi säteellä todella osutaan ohjaamomiehistön silmiin lennon kriittisessä vaiheessa eli nousun tai laskeutumisen aikana siten, että ohjaaja häikäistyy ja jopa menettää osittain näkökykynsä, on vaaratilanne tällöin todellinen ja vakava. Tällöin voi kyseessä olla ”vaaran aiheuttaminen” -nimikkeellä varustettu rikos tai tietyissä tilanteissa ”liikennetuhotyö” tai ”yleisvaaran tuottamus”.
Jos laserosoittimen käytöllä aiheutetaan todellista vahinkoa, tilanne arvioidaan luonnollisesti täysin toisin. Tällöin sovellettavaksi tulevat mm. kaikki ne rikoslain säädökset, joilla turvataan ihmisten henkeä ja terveyttä, kuten ruumiinvamman tuottamusta ja kuolemantuottamusta koskevat säännökset. Vahingon aiheuttaja joutuisi luonnollisesti vastuuseen myös huomattavista taloudellisista vahingoista.