Tilannekuvassa tarkastellaan Suomen kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuutta sekä liittymä- ja käyttömääriä. Kiinteitä yhteyksiä koskevaa tilannekuvaa päivitetään pääosin vuosittain. Tilannekuvan tiedot kerätään pääosin teleyrityksiltä. Kuluttajatutkimukset ovat Traficomin tilaamia nettipaneelitutkimuksia. Tilannekuvan tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
YHTEENVETO
Vuoden 2024 syyskuun lopussa valokuidulla rakennettu laajakaistaverkko kattoi 68 % Suomen kotitalouksista, mikä vastaa lähes 2 miljoonaa kotitaloutta. Saatavuus kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna 7 prosenttiyksiköllä. Valokuituyhteydet ovat parhaiten saatavilla Ahvenanmaalla (98 %), Pohjanmaalla (81 %), Pohjois-Pohjanmaalla (81 %) ja Pirkanmaalla (78 %).
Yhden gigan latausnopeus oli syyskuun 2024 lopussa saatavilla 75 % Suomen kotitalouksista. Saatavuus kasvoi vuoden aikana 4 prosenttiyksikköä. Gigan laajakaista oli saatavilla 46 kunnassa yli 89 %:lle kotitalouksista, kun taas kattavuus jäi 44 kunnassa alle 30 % kotitalouksista. Giganopeuksia ei ollut lainkaan saatavilla 13 kunnassa.
Yleisesti kaupunkimaisilla alueilla nopean kiinteän verkon saatavuustilanne on hyvä. Sisemmillä ja ulommilla kaupunkialueilla vähintään 100 megan yhteys oli syyskuussa 2024 saatavilla kummassakin yli 90 % kotitalouksista. Valokuituyhteys oli saatavilla yli 70 % kotitalouksista.
Noin 25 % suomalaisista asuu maaseutumaisilla alueilla, joissa nopeat kiinteät laajakaistayhteydet perustuvat lähes kokonaan valokuitutekniikkaan. Maaseudun paikalliskeskuksissa kiinteiden laajakaistayhteyksien tilanne on hyvä: 100 megan saatavuus oli 81 % kotitalouksista ja valokuitu 78 %. Kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asututulla maaseudulla tilanne on selvästi heikompi. Näillä alueilla yli puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteä yhteyttä.
Latausnopeudeltaan 100 Mbit/s kiinteän laajakaistaverkon saatavuus syyskuussa 2024
Valokuidulla toteutetun yhteyden saatavuus
Valokuituliittymiä
Kiinteän verkon tiedonsiirtomäärä asukasta kohden kuukaudessa
Nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus
Saatavuudella tarkoitetaan yhteyksiä, jotka ovat joko käytössä tai kytkettävissä käyttöön ilman lisärakentamista (esim. valmiiksi asennettu ja päätetty talokaapeli). Saatavuuteen luetaan myös verkot, jotka on rakennettu asiakkaan sijainnin läheisyyteen (esim. tontin reunalle) tai yhteydet, joissa liittymä on mahdollista ottaa käyttöön vastaavassa ajassa ja hinnalla.
Kiinteän laajakaistayhteyden toimivuuteen eivät yleensä vaikuta sääolosuhteet, maastoesteet tai verkon ruuhkautuminen. Vähintään 100 megabitin latausnopeuteen yltävä yhteys toteutetaan useimmiten valokuidun tai kaapelimodeemiyhteyden avulla.
Kiinteiden yhteyksien saatavuus syyskuun 2024 lopussa
Nopea maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 megainen kiinteä laajakaistaverkko oli syyskuun 2024 lopussa saatavilla 81 %:lla Suomen kotitalouksista, tämä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023.
Euroopan unionin Digitaalinen vuosikymmen -politiikkaohjelman mukaan vuonna 2030 kaikkiin kotitalouksiin tulisi olla saatavilla 1 gigabitin latausnopeuteen päivitettävissä oleva laajakaistayhteys. Käytännössä tämä tarkoittaa valokuidulla tai kaapelimodeemitekniikalla toteutettua kiinteää laajakaistayhteyttä. Kaapelimodeemiyhteyksissä ei saavuteta niin sanottuja symmetrisiä yhteyksiä eli näissä yhteyksissä käyttäjältä verkkoon päin kulkeva lähetysnopeus jää merkittävästikin heikommaksi kuin saavutettava latausnopeus.
Valokuituyhteyksien saatavuus
Valokuitutekniikka tarjoaa suuren kaistanleveyden ansiosta nopean, luotettavan ja häiriöttömän verkkoyhteyden, mikä mahdollistaa mm. suurten datamäärien tehokkaan siirron ja pienen viiveen. Traficomin määritelmien mukaan valokuituyhteyksiin lasketaan mukaan yhteydet, joissa kuitu ulottuu kokonaan loppukäyttäjän kotiin tai vähintään talojakamoon asti.
Valokuituverkkoa oli syyskuun 2024 lopussa saatavilla 68 %:lla Suomen kotitalouksista. Saatavuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä vuotta aiempaan tilanteeseen nähden.
Teleyritysten investointien kasvu näkyy erityisesti valokuituverkon laajentumisena. Tämä on nähtävissä koko Suomessa mutta etenkin suhteellisen suurissa asutuskeskittymissä missä saatavuutta ei ole vielä aiemmin ollut.
Valokuituverkkoa omistavia tai ylläpitäviä yrityksiä oli vuoden 2024 syyskuun lopussa Suomessa 130 kappaletta.
Traficom on laskenut ennusteet kotitalouksien valokuitusaatavuuden kehityksestä vuosille 2025-2027. Ennusteet perustuvat vain aiempaan kehitykseen sekä oletukseen siitä, että kehitys hidastuu saatavuuden saavuttaessa tietyt etapit, kuten esimerkiksi Ruotsin valokuitukehityksessä on tapahtunut. Ennusteet eivät ota huomioon mahdollisia tulevia politiikkatoimia, markkinamuutoksia tai esimerkiksi teknologista kehitystä.
Valokuitusaatavuuden markkinaosuudet
Traficom on laskenut markkinaosuudet Suomen laajakaistamarkkinoiden kolmelle suurimmalle teleyrityksille, Finnet-liiton jäsenyrityksille sekä muille yrityksille perustuen näiden yritysten valokuituverkon kotitaloussaatavuuteen mainitun vuoden syyskuun lopussa.
Alla esitetyt markkinaosuudet on laskettu yritysten yhteenlasketusta valokuituverkon saatavuuden piirissä olevien kotitalouksien lukumäärästä. Valokuitusaatavuus on joiltakin osin päällekkäistä, joten tämä yhteenlaskettu summa on hieman suurempi kuin todellinen kotitalouslukumäärä, johon valokuituverkko on saatavilla.
Nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus maakunnittain
Suurilta osin maakuntien nopeat yhteydet ovat toteutettu valokuidun avulla. Muutamissa maakunnissa on hyödynnetty enemmälti myös kaapelimodeemiyhteyksiä. Maakuntien välillä on kiinteän laajakaistan saatavuudessa suuria eroja. Korkeimmat valokuitusaatavuudet ovat: Ahvenanmaalla 98 %, Pohjanmaalla 81 %, Pohjois-Pohjanmaalla 81 % ja Pirkanmaalla 78 %. Vähiten valokuitusaatavuutta on: Päijät-Hämeessä 30 %, Pohjois-Savossa 42 % ja Lapissa 48 %.
Nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus Suomen ympäristökeskuksen alueluokituksen mukaan
Suomen ympäristökeskus on jakanut Suomen seitsemään kuntarajoista riippumattomaan alueluokkaan. Luokitus perustuu muun muassa valtakunnallisiin väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoihin sekä tieverkko- ja maankäyttöaineistoihin. Luokitus on kaikkien käytettävissä avoimena datana.
Yleisesti kaupunkimaisilla alueilla nopean kiinteän verkon saatavuustilanne on hyvä. Nopea, vähintään 100 megan latausnopeus oli saatavilla 89 % kotitalouksista, ja valokuituyhteys 72 % kotitalouksista. Sisemmillä ja ulommilla kaupunkialueilla on toteutettu myös kaapelimodeemiyhteyksiä, minkä ansiosta 100 megan yhteys oli saatavilla kummassakin yli 90 % kotitalouksista. Valokuituyhteys oli saatavilla yli 70 % kotitalouksista. Kaupungin kehysalueilla tilanne on selvästi heikompi muihin kaupunkimaisiin alueisiin verrattuna. Siellä 100 megan saatavuus oli 62 % kotitalouksista ja valokuituyhteys 54 %.
Noin 25 % suomalaisista asuu maaseutumaisilla alueilla, joissa nopeat kiinteät laajakaistayhteydet perustuvat lähes kokonaan valokuitutekniikkaan. 100 megan yhteys oli saatavilla 59 % kotitalouksista ja valokuitu 57 % kotitalouksista. Maaseudun paikalliskeskuksissa tilanne on hyvä: 100 megan saatavuus oli 81 % kotitalouksista ja valokuitu 78 %. Kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asututulla maaseudulla tilanne on selvästi heikompi. Näillä alueilla yli puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteä yhteyttä.
Traficom on laskenut ennusteet kotitalouksien nopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien ja valokuitusaatavuuden kehityksestä vuosille 2025-2027 myös SYKEn alueluokituksen mukaisesti. Ennusteet perustuvat vain aiempaan kehitykseen sekä oletukseen siitä, että kehitys hidastuu saatavuuden saavuttaessa tietyt etapit, kuten esimerkiksi Ruotsin valokuitukehityksessä on tapahtunut. Ennusteet eivät ota huomioon mahdollisia tulevia politiikkatoimia, markkinamuutoksia tai esimerkiksi teknologista kehitystä.
Nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus rakennustyypeittäin
Valokuituyhteys oli saatavilla 56 % Suomen asuinrakennuskannan pientaloista. Vähintään 100 megabitin latausnopeus oli tarjolla 62 %:lle tästä rakennustyypistä. Yleisesti ottaen pientalojen valokuiduttaminen voi olla kalliimpaa kuin kerrostalojen, jotka sijaitsevat tiheämmin rakennetuilla alueilla. Lisäksi kerrostaloissa valokuituyhteydet hyödyttävät useampaa kotitaloutta kerralla, mikä parantaa saatavuuden kustannustehokkuutta. Kerros- ja rivitalojen tilanne onkin huomattavasti parempi nopeiden yhteyksien suhteen. Valokuituyhteys on saatavilla 71 % kerrostalorakennuksia, ja 100 megabitin latausnopeus jopa 91 %:lle.
Traficom on lisäksi laskenut nopeiden 100 Mbit/s-latausnopeuden yhteyksien ja valokuituyhteyksien kotitaloussaatavuudet erikseen taajama-alueille ja taajamien ulkopuolisille alueille.
Suomen kiinteän laajakaistaverkon saatavuus kansainvälisessä vertailussa
Kansainvälisesti vertaillen Suomen kiinteät laajakaistaverkot ovat kehittyneet hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Islannissa valokuituverkko saavuttaa jo yli 90 % kotitalouksista. Norjassakin saatavuus on lähes 90 %. Tanskassa on Suomen tapaan paljon kaapelimodeemiyhteyksiä, jotka osittain selittävät Tanskan alempaa valokuitusaatavuutta, mutta nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus on Tanskassa kaapelimodeemiyhteyksien ansiosta samalla tasolla kuin Ruotsissa.
*Latvian saatavuustietoja ei ole saatavilla aiemmilta vuosilta.
Valokuidulla toteutetut laajakaistaliittymät
Käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä kesäkuun 2024 lopussa 67 % oli toteutettu valokuitutekniikalla. Valokuituliittymiä oli käytössä yli 1,3 miljoonaa. Valokuituliittymät jaetaan FTTH-liittymiin, joissa valokuitu tulee asuinhuoneistoon asti sekä FTTB-liittymiin, joissa valokuitu yltää talojakamoon ja yhteys jatkuu rakennuksen sisäverkossa muulla tekniikalla.
Kesäkuun 2024 lopussa kotitalouksilla käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä 52 % oli maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s. Alle 10 Mbit/s -nopeuksisia liittymiä ei kotitalouksilla ole käytössä enää lainkaan. Yritysten käytössä olevista liittymistä 67 % on vähintään 100 Mbit/s -latausnopeudella. Yrityskäytössä olevista liittymistä 3 % oli alle 10 Mbit/s -latausnopeudella.
Valokuitu kuluttajien käytössä
Traficom kartoittaa valokuituyhteyksien tarjontaa ja tarjonnan aukkoja myös säännöllisillä kuluttajatutkimuksilla. Vuonna 2024 kuluttajatutkimus toteutettiin niin suurella otoksella, että tulokset ovat edustavia myös maakuntatasolla.
Kuluttajatutkimuksessa omakoti-, pari- ja rivitalossa asuvilta kysytään, onko heille tarjottu mahdollisuutta hankkia valokuituyhteys. Tämän lisäksi tiedustellaan, hankkiko kotitalous valokuituyhteyden tai, jos ei ole hankkinut tai jos sitä ei ole tarjottu, kysytään, olisiko kotitalous kiinnostunut valokuituyhteydestä.
Valokuituyhteydestä kiinnostuneilta vastaajilta kysytään lisäksi, kuinka paljon he olisivat valmiit maksamaan yhteyden saamisesta.
Kiinteän laajakaistaverkon tiedonsiirtomäärä
Kaikesta Suomen viestintäverkoissa kulkevasta tiedonsiirrosta 59 % kulki keväällä 2024 kiinteissä verkoissa. Sekä asukaskohtainen että liittymäkohtainen tiedonsiirtomäärä on kiinteissä verkoissa suurempaa kuin matkaviestinverkoissa.
Molemmissa verkoissa tiedonsiirtokäyttö ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti käyttäjien kesken ja esimerkiksi kiinteässä verkossa jotkin yrityskäyttäjät voivat käyttää merkittävästi enemmän tiedonsiirtoa kuin kotitalouskäyttäjät.
Kiinteän verkon puhelinliittymät ja niiden käyttö
Kiinteän verkon puhelinliittymien määrä on laskenut merkittävästi matkapuhelinliittymien yleistyessä. Useimmat teleyritykset Suomessa eivät enää myy lainkaan kiinteän verkon puhelinliittymiä tai myyvät ainoastaan laajakaistaverkon yli toimivia VoIP-liittymiä. Kotitalouksien käytössä perinteiset lankapuhelinliittymät eli PSTN/ISDN-liittymät ovat lähes kadonneet tai korvautuneet esimerkiksi kotipuhelimella, joka toimii SIM-kortilla matkapuhelinverkossa, mutta jossa on käytössä kiinteän verkon numero. Yrityksillä kiinteän verkon puhelinliittymiä on enemmän käytössä.
Kiinteän verkon puhelinliittymien käyttömäärät painottuvat merkittävästi yritysliittymiin.
Kiinteän verkon liikevaihto ja investoinnit
Teleyritysten kiinteän verkon aineellisten investointien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 88 %. Vuonna 2023 kiinteän verkon aineellisten investointien yhteismäärä oli 385 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 205 miljoonaa euroa.
Kiinteän verkon toiminnan liikevaihto kasvoi vuonna 2023 5 % ollen 995 miljoonaa euroa, josta 82 % muodostui vähittäistuloista.