Tilannekuvassa tarkastellaan Suomen kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuutta sekä liittymä- ja käyttömääriä. Kiinteitä yhteyksiä koskevaa tilannekuvaa päivitetään pääosin vuosittain. Tilannekuvan tiedot kerätään pääosin teleyrityksiltä. Kuluttajatutkimukset ovat Traficomin tilaamia nettipaneelitutkimuksia. Tilannekuvan tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
YHTEENVETO
Vuoden 2025 syyskuun lopussa valokuidulla rakennettu laajakaistaverkko kattoi 80 % Suomen kotitalouksista, mikä vastaa lähes 2,3 miljoonaa kotitaloutta. Saatavuus kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna 12 prosenttiyksiköllä. Valokuituyhteydet ovat parhaiten saatavilla Ahvenanmaalla (94 %), Pohjois-Pohjanmaalla (92 %) ja Uudellamaalla (88 %).
Yhden gigan latausnopeus oli syyskuun 2025 lopussa saatavilla 80 % Suomen kotitalouksista. Saatavuus kasvoi vuoden aikana 4 prosenttiyksikköä. Gigan laajakaista oli saatavilla 54 kunnassa yli 89 %:lle kotitalouksista, kun taas kattavuus jäi 39 kunnassa alle 30 % kotitalouksista. Giganopeuksia ei ollut lainkaan saatavilla 6 kunnassa.
Yleisesti kaupunkimaisilla alueilla nopean kiinteän verkon saatavuustilanne on hyvä. Sisemmillä ja ulommilla kaupunkialueilla vähintään 100 megan yhteys oli syyskuussa 2025 saatavilla kummassakin yli 90 % kotitalouksista ja vastaavasti valokuituyhteys oli saatavilla lähes 90 % kotitalouksista.
Noin 25 % suomalaisista asuu maaseutumaisilla alueilla, joissa nopeat kiinteät laajakaistayhteydet perustuvat lähes kokonaan valokuitutekniikkaan. Maaseudun paikalliskeskuksissa kiinteiden laajakaistayhteyksien tilanne on hyvä: 100 megan saatavuus oli 87 % kotitalouksista ja valokuitu 86 %. Kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asututulla maaseudulla tilanne on selvästi heikompi. Näillä alueilla noin puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteä yhteyttä.
Latausnopeudeltaan 100 Mbit/s kiinteän laajakaistaverkon saatavuus syyskuussa 2025
Valokuidulla toteutetun yhteyden saatavuus
Valokuituliittymiä
Kiinteän verkon tiedonsiirtomäärä asukasta kohden kuukaudessa
Nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus
Saatavuudella tarkoitetaan yhteyksiä, jotka ovat joko käytössä tai kytkettävissä käyttöön ilman lisärakentamista (esim. valmiiksi asennettu ja päätetty talokaapeli). Saatavuuteen luetaan myös verkot, jotka on rakennettu asiakkaan sijainnin läheisyyteen (esim. tontin reunalle) tai yhteydet, joissa liittymä on mahdollista ottaa käyttöön vastaavassa ajassa ja hinnalla.
Kiinteän laajakaistayhteyden toimivuuteen eivät yleensä vaikuta sääolosuhteet, maastoesteet tai verkon ruuhkautuminen. Vähintään 100 megabitin latausnopeuteen yltävä yhteys toteutetaan useimmiten valokuidun tai kaapelimodeemiyhteyden avulla.
Kiinteiden yhteyksien saatavuus syyskuun 2025 lopussa
Nopea maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 megainen kiinteä laajakaistaverkko oli syyskuun 2025 lopussa saatavilla 85 %:lla Suomen kotitalouksista, tämä on 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2024.
Euroopan unionin Digitaalinen vuosikymmen -politiikkaohjelman mukaan vuonna 2030 kaikkiin kotitalouksiin tulisi olla saatavilla 1 gigabitin latausnopeuteen päivitettävissä oleva laajakaistayhteys. Käytännössä tämä tarkoittaa valokuidulla tai kaapelimodeemitekniikalla toteutettua kiinteää laajakaistayhteyttä. Kaapelimodeemiyhteyksissä ei saavuteta niin sanottuja symmetrisiä yhteyksiä eli näissä yhteyksissä käyttäjältä verkkoon päin kulkeva lähetysnopeus jää merkittävästikin heikommaksi kuin saavutettava latausnopeus.
Valokuituyhteyksien saatavuus
Valokuitutekniikka tarjoaa suuren kaistanleveyden ansiosta nopean, luotettavan ja häiriöttömän verkkoyhteyden, mikä mahdollistaa mm. suurten datamäärien tehokkaan siirron ja pienen viiveen. Traficomin määritelmien mukaan valokuituyhteyksiin lasketaan mukaan yhteydet, joissa kuitu ulottuu kokonaan loppukäyttäjän kotiin tai vähintään talojakamoon asti.
Valokuituverkkoa oli syyskuun 2025 lopussa saatavilla 80 %:lla Suomen kotitalouksista. Saatavuus kasvoi 12 prosenttiyksikköä vuotta aiempaan tilanteeseen nähden. Monilla alueilla kaapelimodeemiverkkoa on korvattu valokuitutekniikalla, joka ulottuu nyt yhä useammin aina tontin rajalle tai talojakamoon asti.
Teleyritysten investointien kasvu näkyy erityisesti valokuituverkon laajentumisena. Tämä on nähtävissä koko Suomessa mutta etenkin suhteellisen suurissa asutuskeskittymissä missä saatavuutta ei ole vielä aiemmin ollut.
Valokuituverkkoa omistavia tai ylläpitäviä yrityksiä oli vuoden 2025 syyskuun lopussa Suomessa n. 130 kappaletta.
Traficom on laskenut ennusteet kotitalouksien valokuitusaatavuuden kehityksestä vuosille 2026–2028. Ennusteet perustuvat vain aiempaan kehitykseen sekä oletukseen siitä, että kehitys hidastuu saatavuuden saavuttaessa tietyt etapit, kuten esimerkiksi Ruotsin valokuitukehityksessä on tapahtunut. Ennusteet eivät ota huomioon mahdollisia tulevia politiikkatoimia, markkinamuutoksia tai esimerkiksi teknologista kehitystä.
Nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus maakunnittain
Suurilta osin maakuntien nopeat yhteydet ovat toteutettu valokuidun avulla. Muutamissa maakunnissa on hyödynnetty myös kaapelimodeemiyhteyksiä. Maakuntien välillä on kiinteän laajakaistan saatavuudessa suuria eroja. Korkeimmat valokuitusaatavuudet ovat: Ahvenanmaalla 94 %, Pohjois-Pohjanmaalla 92 % ja Uudellamaalla 88 %. Vähiten valokuitusaatavuutta on: Lapissa 57 %, Keski-Pohjanmaalla 62 % ja Pohjois-Karjalassa 65 %.
Nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus Suomen ympäristökeskuksen alueluokituksen mukaan
Suomen ympäristökeskus on jakanut Suomen seitsemään kuntarajoista riippumattomaan alueluokkaan. Luokitus perustuu muun muassa valtakunnallisiin väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoihin sekä tieverkko- ja maankäyttöaineistoihin. Luokitus on kaikkien käytettävissä avoimena datana.
Yleisesti kaupunkimaisilla alueilla nopean kiinteän verkon saatavuustilanne on hyvä. Nopea, vähintään 100 megan latausnopeus oli saatavilla 92 % kotitalouksista, ja valokuituyhteys 86 % kotitalouksista. Sisemmillä ja ulommilla kaupunkialueilla valokuituyhteys oli saatavilla lähes 90 % kotitalouksista. Kaupungin kehysalueilla tilanne on selvästi heikompi muihin kaupunkimaisiin alueisiin verrattuna. Siellä 100 megan saatavuus oli 71 % kotitalouksista ja valokuituyhteys 68 %.
Noin 25 % suomalaisista asuu maaseutumaisilla alueilla, joissa nopeat kiinteät laajakaistayhteydet perustuvat lähes kokonaan valokuitutekniikkaan. 100 megan yhteys oli saatavilla 64 % kotitalouksista ja valokuitu 62 % kotitalouksista. Maaseudun paikalliskeskuksissa tilanne on hyvä: valokuidun saatavuus oli 86 % kotitalouksista. Kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asututulla maaseudulla tilanne on selvästi heikompi. Näillä alueilla n. puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteä yhteyttä.
Traficom on laskenut ennusteet kotitalouksien nopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien ja valokuitusaatavuuden kehityksestä vuosille 2026–2028 myös SYKEn alueluokituksen mukaisesti. Ennusteet perustuvat vain aiempaan kehitykseen sekä oletukseen siitä, että kehitys hidastuu saatavuuden saavuttaessa tietyt etapit, kuten esimerkiksi Ruotsin valokuitukehityksessä on tapahtunut. Ennusteet eivät ota huomioon mahdollisia tulevia politiikkatoimia, markkinamuutoksia tai esimerkiksi teknologista kehitystä.
Suomen kiinteän laajakaistaverkon saatavuus kansainvälisessä vertailussa
Kansainvälisesti vertaillen Suomen kiinteät laajakaistaverkot ovat kehittyneet hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Islannissa valokuituverkko saavuttaa jo yli 90 % kotitalouksista. Norjassakin saatavuus on lähes 90 %. Tanskassa on Suomen tapaan paljon kaapelimodeemiyhteyksiä, jotka osittain selittävät Tanskan alempaa valokuitusaatavuutta, mutta nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus on Tanskassa kaapelimodeemiyhteyksien ansiosta samalla tasolla kuin Ruotsissa.
*Latvian saatavuustietoja ei ole saatavilla aiemmilta vuosilta.
Valokuidulla toteutetut laajakaistaliittymät
Käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä kesäkuun 2025 lopussa 84 % oli toteutettu valokuitutekniikalla. Valokuituliittymiä oli käytössä yli 1,7 miljoonaa. Valokuituliittymät jaetaan FTTH-liittymiin, joissa valokuitu tulee asuinhuoneistoon asti sekä FTTB-liittymiin, joissa valokuitu yltää talojakamoon ja yhteys jatkuu rakennuksen sisäverkossa muulla tekniikalla. Vuoden 2024 lopun tilastoissa FTTB-liittymiksi aloitettiin laskemaan myös ne laajakaistaliittymät, joissa valokuitu yltää talojakamoon ja sisäverkko on toteutettu kaapeli-tv-verkolla eli kaapelimodeemilla.
Kesäkuun 2025 lopussa kotitalouksilla käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä 54 % oli maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s. Alle 10 Mbit/s -nopeuksisia liittymiä oli kotitalouksien liittymistä alle 1 %. Yritysten käytössä olevista liittymistä 70 % on vähintään 100 Mbit/s -latausnopeudella. Yrityskäytössä olevista liittymistä 3 % oli alle 10 Mbit/s -latausnopeudella.
Valokuitu kuluttajien käytössä
Traficom kartoittaa valokuituyhteyksien tarjontaa ja tarjonnan aukkoja myös säännöllisillä kuluttajatutkimuksilla. Vuonna 2024 kuluttajatutkimus toteutettiin niin suurella otoksella, että tulokset ovat edustavia myös maakuntatasolla.
Kuluttajatutkimuksessa omakoti-, pari- ja rivitalossa asuvilta kysytään, onko heille tarjottu mahdollisuutta hankkia valokuituyhteys. Tämän lisäksi tiedustellaan, hankkiko kotitalous valokuituyhteyden tai, jos ei ole hankkinut tai jos sitä ei ole tarjottu, kysytään, olisiko kotitalous kiinnostunut valokuituyhteydestä.
Valokuituyhteydestä kiinnostuneilta vastaajilta kysytään lisäksi, kuinka paljon he olisivat valmiit maksamaan yhteyden saamisesta.
Kiinteän laajakaistaverkon tiedonsiirtomäärä
Kaikesta Suomen viestintäverkoissa kulkevasta tiedonsiirrosta 60 % kulki keväällä 2025 kiinteissä verkoissa. Sekä asukaskohtainen että liittymäkohtainen tiedonsiirtomäärä on kiinteissä verkoissa suurempaa kuin matkaviestinverkoissa.
Molemmissa verkoissa tiedonsiirtokäyttö ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti käyttäjien kesken ja esimerkiksi kiinteässä verkossa jotkin yrityskäyttäjät voivat käyttää merkittävästi enemmän tiedonsiirtoa kuin kotitalouskäyttäjät.
Kiinteän verkon puhelinliittymät ja niiden käyttö
Kiinteän verkon puhelinliittymien määrä on laskenut merkittävästi matkapuhelinliittymien yleistyessä. Useimmat teleyritykset Suomessa eivät enää myy lainkaan kiinteän verkon puhelinliittymiä tai myyvät ainoastaan laajakaistaverkon yli toimivia VoIP-liittymiä. Kotitalouksien käytössä perinteiset lankapuhelinliittymät eli PSTN/ISDN-liittymät ovat lähes kadonneet tai korvautuneet esimerkiksi kotipuhelimella, joka toimii SIM-kortilla matkapuhelinverkossa, mutta jossa on käytössä kiinteän verkon numero. Yrityksillä kiinteän verkon puhelinliittymiä on enemmän käytössä.
Kiinteän verkon puhelinliittymien käyttömäärät painottuvat merkittävästi yritysliittymiin.
Kiinteän verkon liikevaihto ja investoinnit
Teleyritysten kiinteän verkon aineellisten investointien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 29 %. Vuonna 2024 kiinteän verkon aineellisten investointien yhteismäärä oli 497 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 385 miljoonaa euroa.
Kiinteän verkon toiminnan liikevaihto laski vuonna 2024 1 % ollen 1015 miljoonaa euroa, josta 81 % muodostui vähittäistuloista.