Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin
Sivulla tarkastellaan kansalaisten tyytyväisyyttä liikenneolosuhteisiin yleensä sekä liikkumiseen omalla asuinseudulla. Tietoa päivitetään joka toinen vuosi. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Tyytyväisyyden seuranta
Kansalaisten tyytyväisyyttä liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin seurataan joka toinen vuosi tehtävillä kyselytutkimuksilla. Tutkimuksessa tiedustellaan tyytyväisyyttä liikenneolosuhteisiin yleensä sekä erikseen tyytyväisyyttä liikkumiseen omalla asuinalueella ja pitkillä matkoilla (yli 100 km). Voit tutustua tarkemmin kaikkiin aiempiin tehtyihin tutkimuksiin niiden verkkosivuilla (Ulkoinen linkki).
Tyytyväisyys liikenneolosuhteisiin yleensä
Kansalaiset ovat varsin tyytyväisiä matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen liikenteessä kokonaisuutena (arvioiden keskiarvo 3,7). Vastanneista lähes kolme neljästä on tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Tyytyväisyys on korkeampaa suurilla kaupunkiseuduilla, kun taas alle 20 000 asukkaan kunnissa ollaan hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä.
Tyytyväisyys työ- ja opiskelumatkojen olosuhteisiin omalla asuinseudulla on myös melko korkealla tasolla (arvioiden keskiarvo 3,6). Tyytyväisyys on korkea suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla, mutta pienemmillä kaupunkiseuduilla ja alle 20 000 asukkaan kunnissa tyytyväisyys on vähäisempää. Erityisen tyytyväisiä ollaan matka-ajan ennakoitavuuteen. Tyytymättömyyttä puolestaan herättävät kulkutavan valinnan mahdollisuus ja eri kulkutapojen yhteentoimivuus.
Muiden kuin työ- ja opiskelumatkojen (esim. asiointi, harrastus) olosuhteisiin omalla asuinseudulla ollaan myös melko tyytyväisiä (arvioiden keskiarvo 3,6). Muidenkin matkojen osalta tyytyväisyys on korkeinta suurimmilla kaupunkiseuduilla ja matalinta pienemmillä. Tyytyväisyys eri palvelutason osatekijöihin on vastaava kuin työ- ja opiskelumatkoilla.
Tyytyväisyys pitkien yli 100 kilometrin matkojen olosuhteisiin kokonaisuutena on korkealla tasolla (arvioiden keskiarvo 3,6). Eri alueiden välinen vaihtelu on saman suuntainen kuin asuinalueiden matkoilla, kuten myös tyytyväisyys eri palvelutason osatekijöihin.
Tyytyväisyydessä liikenneolosuhteisiin yleensä ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Tyytyväisyydessä on kuitenkin havaittavissa lievää laskusuuntaista trendiä erityisesti pienemmillä kaupunkiseuduilla ja alle 20 000 asukkaan kunnissa.
Tyytyväisyys liikkumiseen omalla asuinseudulla
Kansalaisilta kysyttiin tyytyväisyyttä liikkumisen olosuhteisiin ja palvelutasotekijöihin omalla alueella kulkutavoittain.
Jalankulun olosuhteisiin kansalaiset ovat varsin tyytyväisiä (arvioiden keskiarvo 3,8). Tyytyväisyys on korkeampaa suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla, kun taas pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa ollaan hieman vähemmän tyytyväisiä. Jalankulkureittien määrä, jatkuvuus ja yhdistävyys saavat korkeimmat tyytyväisyysarviot. Tyytymättömyyttä herättää erityisesti reittien kunnossapito talvella. Tyytyväisyydessä jalankulun olosuhteisiin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.
Tyytyväisyys pyöräliikenteen olosuhteisiin on myös melko korkea (arvioiden keskiarvo 3,5). Myös pyöräliikenteen olosuhteisiin ollaan tyytyväisimpiä suurilla kaupunkiseuduilla. Tyytyväisimpiä ollaan pyöräväylien määrään, liikkumisen sujuvuuteen ja yleiseen turvallisuuteen. Heikoimmat tyytyväisyysarvot saavat pyöräväylien kunto, opastus ja viitoitus, liikenneturvallisuus sekä pyöräväylien talvikunnossapito. Tyytyväisyydessä pyöräliikenteen olosuhteisiin ei pääasiassa ole tapahtunut muutosta viime vuosina, mutta tyytyväisyys pyöräpysäköinnin mahdollisuuksiin on lievässä laskusuunnassa.
Oman asuinseudun joukkoliikennepalveluihin ollaan melko tyytyväisiä (arvioiden keskiarvo 3,2), kuitenkin hieman tyytymättömämpiä kuin jalankulun tai pyöräliikenteen olosuhteisiin. Korkein tyytyväisyys painottuu selvästi suuriin kaupunkeihin, kun taas pienemmissä kaupungeissa ja alle 20 000 asukkaan kunnissa palveluihin ollaan selvästi tyytymättömiä. Alueelliset erot ovat joukkoliikenteessä muita kulkutapoja suuremmat. Tyytyväisimpiä ollaan kulkuyhteyksiin pysäkille, tiedon saantiin ja turvallisuuteen. Eniten tyytymättömyyttä koetaan lippujen hinnoista, linjojen ja reittien sopivuudesta, iltojen ja viikonloppujen aikatauluista sekä häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottamisesta. Tyytyväisyys joukkoliikenteen olosuhteisiin on pääosin lievässä noususuunnassa, mutta tyytyväisyys turvallisuudentunteeseen ja lippujen hintoihin ovat hieman laskeneet.
Kansalaiset ovat melko tyytyväisiä myös henkilöautolla liikkumisen olosuhteisiin omalla asuinseudullaan (arvioiden keskiarvo 3,3). Tyytyväisyys henkilöautoilun olosuhteisiin on samaa tasoa koko maassa paitsi alle 20 000 asukkaan kunnissa, joissa tyytyväisyys on selvästi muita alueita matalampaa. Tyytyväisiä ollaan liikkumisen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, kun taas katujen ja teiden kunto sekä kunnossapito talvella saavat huonoimmat tyytyväisyysarviot. Tyytyväisyydessä henkilöautoilun olosuhteisiin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.
Kysyttäessä oman asuinseudun liikkumismahdollisuuksien ja -palveluiden kehittämisestä nousevat useimmin esiin joukkoliikenne sekä kävelyn ja pyöräilyn reitit ja olosuhteet.
Tyytyväisyys liikkumiseen pitkillä matkoilla (yli 100 km)
Kansalaisten tyytyväisyys pitkien, yli 100 km mittaisten matkojen olosuhteisiin on korkealla tai melko korkealla tasolla: parhaat arviot saavat junaliikenne (keskiarvo 3,7) ja henkilöautoilu (keskiarvo 3,6). Linja-autoliikenteen tyytyväisyysarvioiden keskiarvo on 3,5 ja lentoliikenteen 3,4. Henkilöautoilussa ollaan tyytyväisiä liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja opastukseen, mutta tyytymättömiä teiden ja katujen kuntoon ja talvikunnossapitoon. Junaliikenteessä eniten tyytymättömyyttä herättää lippujen hinnoittelu, kun taas tyytyväisiä ollaan tarjottuihin yhteyksiin ja tiedon saantiin sekä turvallisuuteen. Linja-autoliikenteessä tyytyväisiä ollaan erityisesti aikataulussa pysymiseen ja turvallisuuteen. Vähiten tyytyväisiä ollaan aikatauluihin sekä paikallisyhteyksiin ja pysäköintiin asemilla. Myös lentoliikenteessä aikataulut ja paikallisyhteydet asemille sekä lippujen hinnoittelu herättävät tyytymättömyyttä. Sen sijaan tyytyväisyys turvallisuuteen ja tiedon saantiin on korkealla tasolla.
Tyytyväisyys pitkien matkojen olosuhteisiin eri liikennemuodoissa on pääosin aiempien vuosien tasolla. Henkilöautoilussa ja junaliikenteessä muutossuunnat ovat monin osin myönteisiä, esimerkiksi tyytyväisyydet teiden kuntoon ja junaliikenteen yhteyksiin ovat nousussa. Linja-autoliikenteessä muutossuunnat ovat useammin kielteisiä ja esimerkiksi tyytyväisyydet linja-autoyhteyksiin ja aikatauluihin ovat laskussa. Lentoliikenteessä tyytyväisyydet pysäköintijärjestelyihin ja turvallisuudentunteeseen ovat noususuunnassa. Kuitenkin tyytyväisyys lippujen hintoihin on laskusuunnassa niin junaliikenteessä kuin linja-auto- ja lentoliikenteessäkin.