Tilannekuvassa seurataan junaliikenteen turvallisuutta. Tietoja päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Vuonna 2023 junaliikenteessä tapahtui 21 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli neljä henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti. Merkittävien onnettomuuksien lukumäärä oli edellisvuotta suurempi ja pitemmän aikavälin tarkastelussa suurempi kuin edeltävän kymmenen vuoden keskiarvo. Edellisten vuosien tapaan matkustajaturvallisuus säilyi erinomaisella tasolla.
Onnettomuudet junaliikenteessä
VR-Yhtymä Oyj:n mukaan vuonna 2023 junaliikenteessä tapahtui 66 esteisiin törmäystä sekä yhdeksän liikkuvan kaluston tulipaloa. Kuvasta nähdään, että kalustoyksiköiden törmäykset esteisiin ovat lisääntyneet selkeästi vuodesta 2021 lähtien. Tämä selittynee osaltaan sillä, että veturinkuljettajia on viime vuosina pyydetty aktiivisesti raportoimaan junan törmäyksistä lumivalleihin. Muutos tähän kasvavaan trendiin tapahtui vuoden 2023 huhtikuussa, jolloin VR-Yhtymä Oyj:ssä sovittiin, että tasoristeyksissä tapahtuvat lumivalleihin törmäykset raportoidaan jatkossa tasoristeystapahtumina. Tämän seurauksena vuonna 2023 kalustoyksiköiden törmäyksiä esteisiin raportoitiin tapahtuvan edellisiä vuosia vähemmän.
Vuonna 2023 junaliikenteessä tapahtui yhdeksän liikkuvan kaluston tulipaloa, joista kaksi luokiteltiin merkittäviksi onnettomuuksiksi. Liikkuvan kaluston tulipalojen vuosittainen lukumäärä on viime vuosina pysynyt hyvin samalla tasolla. Vuotta 2023 edeltävinä viitenä vuotena tapahtui keskimäärin kymmenen liikkuvan kaluston tulipaloa vuosittain. Liikkuvan kaluston tulipalot saavat tyypillisesti alkunsa veturin moottoritilasta, vaunujen jarrulaitteista tai matkustajavaunujen lämmityslaitteista.
Vuonna 2023 junaliikenteessä tapahtui kolme kalustoyksiköiden välistä törmäystä ja kaksi suistumista. Kolme näistä tapauksista luokiteltiin merkittäviksi rautatieonnettomuuksiksi niistä seuranneiden kustannusten takia (yli 150 000 €). Ensimmäinen näistä oli 20.9.2023 Tampereella tapahtunut tavarajunien törmäys, joka on Onnettomuustutkintakeskuksen tutkittavana. Kyseisessä onnettomuudessa tavarajunan viimeinen vaunu törmäsi peräytettäessä toisen tavarajunan vaunuihin, jonka seurauksen useita vaunuja suistui kiskoilta. Toinen onnettomuuksista tapahtui 30.11.2023 Tampereella. Siinä tavarajunan veturi ja ensimmäisen vaunun teli suistuivat kiskoilta. Tämäkin tapahtuma on Onnettomuustutkintakeskuksen tutkittavana. (Kyseinen tapaus ei ole mukana yllä olevassa kuvassa esitetyissä lukumäärissä, koska tapahtumaan osallinen toimija oli Fenniarail Oy). Kolmas onnettomuuksista tapahtui 8.12.2023 Imatralla, siinä tavarajuna suistui kiskoilta vaunun alle jääneen pysäytyskengän takia.
Edellä mainittujen lisäksi tapahtui kaksi kalustoyksiköiden välistä törmäystä. Molemmat törmäykset tapahtuivat tilanteessa, jossa juna valui taaksepäin ja osui takana olevan junan keulaan.
Vaaratilanteet junaliikenteessä
Junaliikenteessä tapahtuvat onnettomuudet ovat melko harvinaisia, ja siten satunnaisvaihtelulla on suuri rooli niiden vuosittaisissa lukumäärissä. Tämän takia onnettomuuksien lukumäärän vuosittainen kehitys ei lyhyellä aikavälillä ole paras turvallisuustason kehityksen mittari. Vaaratilanteita tapahtuu onnettomuuksia enemmän, ja siten niiden lukumäärää ja vakavuutta seuraamalla on mahdollista saada onnettomuuksia tarkempi kuva turvallisuuden kehityssuunnasta. On tärkeää kuitenkin huomioida, että muutos raportoitujen vaaratilanteiden vuosittaisessa lukumäärässä voi kertoa junaliikenteen turvallisuustilanteen muutoksen lisäksi myös esimerkiksi poikkeamien raportointikulttuurin muutoksesta.
Vuonna 2023 Suomen rautateillä tapahtui 76 EU:n yhteisten turvallisuusindikaattoreiden mukaista vaaratilannetta (Ulkoinen linkki). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli hyvin samalla tasolla edellisen vuoden kanssa (79 kpl vuonna 2022).
Vuonna 2023 junaliikenteessä tapahtui 21 luvatonta Seis-opasteen ohitusta. Lukumäärä oli jonkin verran edellisvuotta suurempi, mutta sitä aiempia vuosia alemmalla tasolla. Vuosina 2018–2022 Seis-opasteen ohituksia tapahtui keskimäärin 33 vuosittain, ja sitä ennen (vuosina 2014‒2017) vastaava luku oli 51. Junaliikenteessä tapahtuneiden Seis-opasteiden ohitusten lukumäärä on siis vähentynyt selvästi viime vuosina. Tähän vähenemään myötävaikuttaneet tekijät eivät ole tiedossa. Seis-opasteen ohitukset tapahtuvat tyypillisesti alhaisilla nopeuksilla, ja junan kulunvalvontalaite (JKV) pysäyttää kaluston heti ohituksen jälkeen. Seis-opasteen ohitukseen liittyvät riskit korostuvat, kun liikutaan ilman JKV:ta.
Vuonna 2023 Väyläviraston tietoon tuli 38 kiskon katkeamaa sekä 16 raiteen nurjahdusta. Kiskon katkeamien lukumäärä väheni edellisestä vuodesta kymmenellä, ja raiteen nurjahdusten osalta oltiin edellisen vuoden kanssa hyvin samalla tasolla. Tässä yhteydessä tulee huomioida, että raiteen nurjahdusten eli niin sanottujen hellekäyrien ja muiden raidegeometriavirheiden raportoinnissa on tunnistettu suurta vuosittaista vaihtelua ‒ tapausten luokittelussa on mahdollisesti virheitä, eikä ole varmuutta, onko kaikkia tapauksia raportoitu turvallisuuspoikkeamana. Siten geometriavirheiden vuosittaisiin lukumääriin ja lukumäärissä tapahtuneisiin muutoksiin tulee suhtautua varauksella.
Väylävirastolla oli vuoden 2023 aikana käynnissä useita toimia kiskon katkeamien vähentämiseksi. Aiempien vuosien tapaan Väylävirasto mm. järjesti hitsauspäivät hitsausten laadun kehittämiseksi ja kunnossapito valvoi tehostetusti hitsauksiin liittyviä asioita. Väylävirasto myös edellytti kiskohitsauksia tekeviltä urakoitsijoilta sertifioitua ISO 3834-2 mukaista hitsauksen laatujärjestelmää. Käynnissä oli myös kaksi kehitystyötä:
- Vuoden 2021 alussa aloitettu systemaattinen kiskon katkeamien kerääminen ja tutkiminen, jossa murtopintoja tutkimalla kerättiin tietoa kiskon katkeamien syistä ja tarvittavista korjaavista toimenpiteistä.
- Vuonna 2022 aloitettu kehitystyö, jossa ultraäänitarkastuslaitteita kehitettiin tuottamaan luotettavaa tietoa kiskojen kunnosta sekä urakoitsijoiden että Väyläviraston käyttöön.
Edellä mainittujen toimien lisäksi Väylävirasto pyrki estämään hellekäyrien syntymistä palveluntuottajien ja urakoitsijoiden kehitetyllä ohjeistuksella.