Junaliikenteen esteettömyys

Esteettömät yhteydet, junavuorot ja kalusto

Liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömänä junakalustona pidetään vaunua tai junayksikköä, jossa on pyörätuolipaikallinen vaunu. Vaunuun nousussa apuna voi olla irtonainen pyörätuoliluiska, liikuteltava porras, pyörätuolinostin tai siirtopyörätuoli. Valtaosa junavaunuista, jossa ei ole pyörätuolipaikkaa, on kuitenkin matalalattiaisia, mikä helpottaa esimerkiksi rollaattorin kanssa liikkuvia matkustajia.  

Pääosassa junaliikennettä ja kaikilla kaukojunareiteillä on tarjolla liikkumisesteisille soveltuvia esteettömiä vuoroja. Junakaluston ja vuorotarjonnan lisäksi asemien ja liikennepaikkojen infrastruktuuri vaikuttaa esteettömän matkustamisen mahdollisuuksiin. Nykytilanteessa 68 %:ssa henkilöliikenteen liikennepaikoista laiturit ovat korotettuja (esteettömiä) ja muutamien asemien osalta korotus on jo tiedossa. Kaikki uudet ja parannettavat matkustajalaiturit tulee toteuttaa korkeana laiturina, mikä mahdollistaa siirtymisen samassa tasossa esteettömästi laiturilta junaan. Korkean laiturin nimelliskorkeus on 550 mm.  

Esteellisiä laitureita on vielä runsaasti muun muassa poikittaisen liikenteen radoilla Keski-Suomessa sekä yleisemmin Pohjois- ja Itä-Suomen rataverkolla. Laitureiden lisäksi asema-alueiden kulkureittien esteettömyyden parantamisessa (reitit, hissit, opastus) on vielä runsaasti tehtävää ympäri Suomen.

Kaukoliikenne

Kaukoliikenteen junakalustosta 99,8 % on esteetöntä 16.8.2024 alkaneessa liikenteessä. Junavuoron esteettömyyteen vaikuttaa kuitenkin myös laiturikorkeus.

VR:n kaukoliikenteen liikenteessä esteellisiä vuoroja on seuraavilla yhteysväleillä:  

• Iisalmi-Ylivieska -yhteysväli liikennöidään joulukuusta 2024 alkaen esteellisellä kalustolla.
• Kaukoliikenteen junien ravintolavaunuista ainoastaan Pendolinon ravintolavaunun pyörätuolipaikalle on esteetön pääsy viereisestä pyörätuolipaikallisesta palveluvaunusta. IC-junien kaksikerroksiset ravintolavaunut ovat pyörätuolilla kulkevien näkökulmasta esteellisiä, mutta tuotteita voi tilata pyörätuolipaikalle.  
   

VR:n operoima taajamajunaliikenne 

VR:n taajamajunaliikenne, eli arkikielessä lähiliikenne, suuntautuu Helsingistä Riihimäelle, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Nokialle, Lahteen, Kouvolaan, Kotkaan ja Hankoon. Joihinkin yhteysväleihin sisältyy vaihto. VR:n lähijunaliikenteen vuoroista 64,6 % oli esteettömiä vuonna 2023. Matkahaussa esteettömät vuorot saa näkyviin lisäämällä hakuehtoihin pyörätuolin.

VR:n lähijunaliikenteen kalustosta Sm4-kalusto on esteetöntä. Yhteysväleistä Karjaa-Hanko liikennöidään kokonaan esteettömällä kalustolla. 

Seuraavilla VR:n lähiliikenteen yhteysväleillä tarjotaan useampia esteettömiä vuoroja ja paluumahdollisuus saman vuorokauden aikana:  

• Tampere–Helsinki, Hämeenlinna–Helsinki ja Lahti–Helsinki; 
• Lahti–Kouvola-yhteysvälin väliasemia palvelevassa liikenteessä valtaosa vuoroista liikennöidään esteellisellä lähiliikenteen kalustolla (Sm2-kalusto) ja yksittäisiä vuoroja esteettömällä kalustolla (Sm4-kalusto). Lahden ja Kouvolan välillä voi matkustaa myös esteettömillä kaukojunilla, mutta ne eivät pysähdy väliasemilla.

Alla esitetyillä yhteysväleillä liikennöi vähintään yksi esteetön lähijunaliikenteen yhdensuuntainen vuoro vuorokaudessa: 

• Nokia–Tampere, Toijala–Tampere, Nokia–Toijala, Riihimäki–Lahti  

Esteellisiä vuoroja ovat Sm2-junilla liikennöitävät vuorot (osa G-, R-, Z- ja M-junista) ja yhteysväleistä Kouvola-Kotkan-satama, joka liikennöidään pelkästään esteellisellä kalustolla. VR:n mukaan Sm2-kalusto poistuu käytöstä tulevaisuudessa, mutta lähivuodet se on vielä käytössä.

VR:n operoima HSL-lähijunaliikenne

VR:n operoima HSL-lähijunaliikenne on 100-prosenttisesti esteetöntä (käytössä Flirt- eli Sm5-kalusto). Myös laituri-infra tukee pääosin esteetöntä liikkumista. Lähiliikenteen asemista Keran ja Kauniaisten asemilla ei ole korotettuja, esteettömiä laitureita. Nämäkin laiturit korjataan vuonna 2020 alkaneen Espoon kaupunkiratahankkeen yhteydessä.

Yöjunat

Yöjunia kulkee Helsingistä Rovaniemelle, Kolariin ja Kemijärvelle sekä Turusta Rovaniemelle. Yöjunaliikenteessä kulkee vuorokaudessa aina myös vuoro, jossa on esteettömiä makuuhyttejä. Sesonkiaikana liikennöidään lisäksi yksittäisiä yöjunavuoroja kokoonpanolla, joka koostuu pelkästään esteellisestä kalustosta (siniset vaunut). Pääasiallisesti yöjunissa ei ole esteetöntä istumapaikkaa pyörätuolimatkustajalle, ainoastaan esteettömiä makuuhyttejä.

Rautatieasemien infran esteettömyys

Rautatieasemien infrastruktuurin esteettömyyden kehittämisen vastuutahoja on useita. Laiturialueista ja niiden staattisesta opastuksesta (laiturinumerot, opastekyltit, aikataulukaapit) vastaa Väylävirasto. Dynaamisesta matkustajainformaatiosta eli aikataulunäytöistä ja kuulutuksista vastaa Fintraffic Raide Oy. Asemarakennusten ja niiden välittömän ympäristön (kulkureitit) esteettömyyden kehittämisessä merkittävä rooli on kiinteistön omistajilla, joita ovat asemasta riippuen muun muassa kunnat, VR, yksityiset toimijat ja Senaatin asema-alueet Oy.

Rautatieasemilla esteettömyyden parantamistarpeita on paljon. Rautatieasemien laitureiden korkeuden rinnalla asema-alueen kulkureitit (sis. alikulut, hissit yms.) ja asemakiinteistö vaikuttavat infran esteettömyyteen. Yksittäinen parannus ei takaa esteettömyyttä, vaan on tarkasteltava asema-aluetta kokonaisuutena. Rautateiden henkilöliikenteen liikennepaikkoja koskevaa velvoittavaa lainsäädäntöä on runsaasti ja sitä kehitetään jatkuvasti. 

Väylävirasto kehittää asemien laiturialueiden esteettömyyttä tyypillisesti osana laajempia ratapihan parannushankkeita. Valtaosalla kaukoliikenteen suuremmista asemista on 550 mm korkeat laiturit (esteettömät). Kaikista laitureista 68 % on korkeita.

Esteettömyyden näkökulmasta ongelmallisia matalia asemalaitureita on seuraavilla suuremmilla 1-luokan asemilla:

• Kokkola
• Oulu 
• Seinäjoki 
• Rovaniemi 
• Lappeenranta.

Käynnissä olevat suunnitelmat ja parantamishankkeet

Joensuussa, Kuopiossa ja Pieksämäellä on laitureiden korotukset meneillään (merkattu esteettömäksi). Espoon kaupunkiratahankkeen yhteydessä laiturit korotetaan Keran ja Kauniaisen asemilla ja nykynormien mukaisiksi uusitaan myös Kilo, Koivuhovi, Tuomarila ja Kauklahti. Imatran aseman laituri on toteutettu korkeana esteettömyyteen liittyvät vaatimukset huomioiden käynnissä olevan Luima-hankkeen yhteydessä (Luumäki-Imatra perusparannus). Kupittaa-Turku hankkeessa uusitaan Turun ratapihan henkilölaiturit 2024 aikana. Oulun ja Seinäjoen asemanseuduilla on kehittämissuunnitelmat käynnissä. Kouvola-Kotka/Hamina hankkeessa on jo parannettu Myllykosken ja Inkeroisten seisakkeet/asemat ja kesällä 2024 parannetaan Kymin, Tavastilan ja Paimenportin seisakkeet. Ratasuunnitelmat ovat työn alla Siuntiossa ja Naantalissa. Inkoossa selvitys tarvittavista korjauksista käynnissä.

Esteettömän matkustamisen helpottaminen

Poikkeustilanteissa liikkumisesteisen henkilön keskeytynyt matka korvataan useimmiten taksilla, sillä busseissa ei ole pyörätuolipaikkoja tai muita esteettömiä palveluita, esimerkiksi esteetöntä wc:tä.  

Näkövammaisten liikkumista junissa helpottaa informaatio- ja kuulutusjärjestelmä, joka antaa tietoa junan kulusta ja pysähdyspaikoista. Intercity- ja Pendolino-junissa sekä yöjunien esteettömien hyttien vaunuissa paikkamerkinnät on tehty pistekirjoituksin. Uusimmassa kalustossa kulkemista helpottavat kahvat penkkien reunoissa, taktiiliset merkinnät ovissa sekä kontrastivärit.  

Kuulovammaisten liikkumista junissa helpottavat matkan etenemistä kuvaavat sähköiset infomonitorit, joita on HSL-lähiliikenne-, Sm4-, taajama-, Pendolino- ja InterCity-junissa. Induktio- eli T-silmukka on Intercity- ja Pendolino -junien palveluvaunussa.

Vammaisten ja liikkumisrajoitteisten henkilöiden oikeudet junamatkalla 

Henkilöillä joiden liikuntakyky on rajoittunut esimerkiksi iän tai vamman vuoksi, on oikeus saada maksutta apua rautatieasemilla ja matkan aikana junassa. Avustamispalvelua voivat saada esimerkiksi iäkkäät matkustajat, pyörätuolia käyttävät henkilöt tai henkilöt, joilla on näkö- tai kuulovamma. Apua saavat myös vammaiset henkilöt sekä esimerkiksi autismin kirjon henkilöt tai henkilöt, joilla on muistisairaus.

Vammaisten ja liikkumisrajoitteisten henkilöiden oikeudet junaliikenteessä perustuvat EU:n asetukseen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista (EU) 782/2021. Lisätietoja matkustajaoikeuksista löytyy Traficomin verkkosivuilta (Ulkoinen linkki). 

Avustamispalvelua tarjoavat asemat luettelona

Avustaminen junamatkalla

Junamatkalla on mahdollista saada avustusta junaan noustessa, junasta poistuessa sekä junamatkan aikana junassa. Suomessa avustamista saa 37 kaukoliikenteen juna-asemalla, joilla avustamisesta vastaa VR. Maksuton avustuspalvelu on saatavilla juna-aikataulujen mukaisesti ympäri vuorokauden. Lähi- ja taajamajunissa avustamista saa 33 asemalla (VR- tai HSL-lähijuna). 

Avun tarpeesta tulee ilmoittaa ennakkoon viimeistään 24 tuntia ennen matkaa. Matkustajan tulee saapua avustamispisteelle viimeistään 20 minuuttia ennen junan lähtöä. Aseman avustamispiste on merkitty opasteella. Avustamispisteiden tarkkaan sijaintiin voi tutustua etukäteen Väyläviraston ja HSL:n sivuilla olevista asemien lähialuekartoista. 

Z- ja R-junien 23 asemalle voi tilata myös ramppipalvelun, joka on tarkoitettu niille pyörätuolilla liikkuville henkilöille, jotka haluavat apua junaan nousussa tai junasta poistumisessa. Kaikissa Z- ja R-junissa ei ole konduktööriä, joten ramppipalvelua antaa joko konduktööri tai junan kuljettaja. Ramppipalvelun voi tilata aikaisintaan 36 tuntia ja viimeistään 2 tuntia ennen matkaa. 

Saattaja 

VR:n kauko- ja lähiliikenteessä saattaja matkustaa maksutta. Pyörätuolilla liikkuva ei tarvitse erillistä todistusta saattajalippuun. Muulloin oikeus maksuttomaan saattajaan on vahvistettava lipuntarkastuksen yhteydessä esimerkiksi EU:n vammaiskortilla. 

HSL:n lähijunaliikenteesssä on käytössä EU-vammaiskortti, HSL:n lähijunaliikenteessä pyörätuolilla liikkuva ei tarvitse lippua ja saattaja matkustaa ilmaiseksi, mikäli avustettavalla on EU-vammaiskortti.

Apuvälineiden kuljettaminen

Junissa voi kuljettaa maksutta liikkumisen apuvälineitä, kuten perinteisen ja sähkökäyttöisen pyörätuolin, rollaattorin ja sähkömopon. Sähkömopo ei kuitenkaan mahdu Pendolinoon eikä Allegroon. 

Avustava koira kuljetetaan junissa maksutta eikä sille tarvitse ostaa erillistä matkustuspaikkaa. VR:n liikenteessä avustavasta koirasta ei tarvitse ilmoittaa ennakkoon. Lisätietoa VR:n sivuilta https://www.vr.fi/palvelut-junassa/esteeton-junamatkustaminen (Ulkoinen linkki)

Esteettömän junamatkan suunnittelu ja osto sekä matkanaikainen tiedotus 

Esteettömän junamatkan suunnittelun näkökulmasta kattavin asiakaspalvelukanava on VR:n ilmainen esteettömän matkustamisen palvelupuhelin, josta saa tietoa esteettömästä matkustamisesta ja jonka kautta muun muassa varataan avustamispalvelu asemille. Kuulovammaisia asiakkaita varten VR:llä on käytössä lisäksi viittomakielinen Chabla-applikaatio, jonka avulla voi soittaa ilmaiseksi asiakaspalveluun. 

Liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömän junamatkan suunnitteluun saa etukäteen tietoa junakaluston ja vuorojen esteettömyydestä sekä asemien laiturikorkeudesta VR:n verkkosivujen ja asiakaspalvelupisteiden kautta sekä puhelimitse. Aikatauluhausta on mahdollista hakea junavuorot, joissa pyörätuolilla matkustaminen on mahdollista, ja ostaa lippu, mutta asematiedot on tarkistettava erikseen.  

Rautatieasemien esteettömyystiedot eivät löydy vielä kattavasti digitaalisessa muodossa. Vuoden 2024 alussa voimaan tulleella lainmuutoksella Traficom on vastuutettu ylläpitämään rautatieasemien esteettömyystietoja. Esteettömyystiedot sisältävät sekä fyysistä esteettömyyttä (esim. kynnyksetön pääsy junaan) että palvelujen saavutettavuutta (esim. avustuspalvelujen saatavuus ja esteetön lipunmyynti) koskevia tietoja. Tarkoituksena on tuoda tiedot kuluttajien hyödynnettäviksi reittioppaiden kautta. Traficom hankkii rautatieasemien esteettömyystietopalvelun Fintrafficilta ja tavoitteena on laajentaa järjestelmää myöhemmässä vaiheessa muiden liikennemuotojen esteettömyystiedoilla. 

Asemien lähialuekartat löytyvät Väyläviraston sivuilta ja HSL-alueella HSL:n verkkosivuilta. Kartat on linkitetty myös VR:n sivuille. Lähialuekartoista voi tarkistaa etukäteen muun muassa avustamisen kohtaamispaikan ja invapysäköintipaikat.  

Asemien lähialuekartoissa olevat tieto-osiot on tehty ruudunlukuohjelmilla luettaviksi ja itse karttakuvista on saatavilla lyhyt kuvailuteksti. Kartoissa ei kuvailla kuvassa esiintyviä reittejä tai esimerkiksi kartassa esiintyvien palvelujen sijainteja. Tarkempi sanakartta on tehty ainoastaan Pasilan asemasta.

VR:n verkkosivusto vr.fi ja VR Matkalla -sovellus on arvioitu saavutettavuuden näkökulmasta ja molemmat täyttävät kriittiset saavutettavuusvaatimukset. Verkkosivuston ja sovelluksen saavutettavuusselosteessa on tunnistettu kehittämiskohteiksi esimerkiksi vaunukartan lukeminen ruudunlukuohjelmalla (ei täytä WCAG-kriteerejä). VR:n mukaan interaktiivisten elementtien käsittelyä ruudunlukijoille sopivalla tavalla kehitetään ja ruudunlukijoille tarkoitettujen avustintekstien kieliversiointia parannetaan.

VR:n lippuautomaatit ja näytöt on pyritty suunnittelemaan heikkonäköiset ja liikkumisesteiset huomioiden. Automaatit eivät kuitenkaan ole vielä täysin esteettömiä kaikille erityisryhmille (mm. sokeat). 

Sähköisten lipunmyynti- ja asiakaspalvelukanavien lisäksi VR:n asiakaspalvelua on kahdella asemalla, Helsingissä ja Tampereella, joissa liput voi ostaa korttimaksulla. Lippuja voi ostaa myös R-kioskilta, joita sijaitsee joillain asemilla. 

Poikkeus- ja häiriötiedottamisen kanavia junassa ovat kuulutukset, ja erityisryhmien näkökulmasta konduktöörien apu on merkittävää matkan aikaisessa tiedottamisessa. Myös VR Matkalla -sovelluksesta saa tietoa matkan etenemisestä. 

Esteettömän junamatkustamisen keskeiset kehittämistarpeet 

Kalusto ja esteettömät yhteydet

• Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on käynnistänyt hankkeen Asemanhaltijan lakisääteisten tehtävien ja vastuiden järjestäminen Suomessa. LVM:n arviomuistio on lausunnolla syksyllä 2024. 
• Junaliikenteen yhteysväleistä pääosalla on tarjolla liikkumisesteisten näkökulmasta soveltuvia esteettömiä vuoroja. Kouvola–Kotkan-satama välillä ja Iisalmi-Ylivieska yhteysvälillä on vain esteellistä kalustoa. Lahti–Riihimäki- ja Lahti–Kouvola-yhteysvälin väliasemia palvelevassa liikenteessä valtaosa vuoroista on esteellisiä. 
• Asema-alueiden infran esteettömyyden kokonaisvaltainen kehittäminen (laiturialueet, kulkureitit, hissit, opastus).
• Pyörätuolipaikkojen ja niille johtavien käytävien käyttö muuhun tarkoitukseen hankaloittaa liikkumisesteisen liikkumista ajoittain, etenkin ruuhkaisissa junissa. Osa pyörätuoliasiakkaista on myös toivonut, että kalustossa olisi pyörätuolin kiinnitysmahdollisuus. 
• Vaunujen infomonitoreiden ja vaunujen numerotaulujen kontrastien parantaminen heikkonäköisten kannalta näkyvämmiksi ja infomonitoreiden ja kuulutusten toimivuuden varmistaminen. Osa kosketuspainikkeilla toimivista wc:n painikkeista esteellisiä näkövammaisille.  
• Osa vammaisjärjestöistä on toivonut, että avustamispisteitä olisi myös sisätiloissa. Lisäksi kohtaamispisteiden sijainnista ja saattoliikenteen järjestelyistä voisi jakaa entistä paremmin ennakkotietoa.  
   

Esteettömän matkan suunnittelu, osto ja tiedottaminen 

• Digitaalisten asiakaspalvelujen käyttäminen koetaan eri tavalla eri erityisryhmien näkökulmasta. Ikääntyneiden ja kognitiivisia haasteita omaavien matkustajien näkökulmasta lipunoston ja asiakaspalvelun siirtyminen digitaaliseksi koetaan valtaosin heikennyksenä palvelutasoon. Liikkumisesteisten näkökulmasta lipun ostaminen sähköisistä kanavista onnistuu, mutta henkilökohtainen avun saaminen myös junamatkan aikana on tärkeää. Näkövammaisten kannalta palvelujen saavutettavuudessa on vielä vaihtelua. Lippuautomaatit ovat sokeiden näkökulmasta esteellisiä, mutta VR Matkalla -sovellukseen ollaan tyytyväisiä.  
• Tiedottaminen moniaistisesti, muun muassa 
  • moniaistisuuden huomioiminen asemien ja laiturialueiden informaatiossa (mm. pysähtymissektorit eli A-, B-, C- ja D-alueet laitureilla) 
  • kuulutusten kuuluvuuden ja selkokielisyyden parantaminen (mm. asemien akustiikka)  
  • matkan aikana poikkeustilanteiden tiedottaminen tekstimuotoisena infomonitoreissa.  
• Erityisryhmien matkustamisen etuihin junaliikenteessä ollaan pääosin tyytyväisiä (alennukset ja saattajaoikeudet).  
• Junaliikenteen kehittämisessä yhteistyö vammais- ja vanhusjärjestöjen kanssa on aktiivista. Kokemusasiantuntijoita ja koulutettuja esteettömyyskartoittajia tulisi käyttää aina uusia palveluita suunnitellessa. 
• Junakaluston esteettömyydestä on tarjolla tietoa VR:n aikatauluhaun kautta (verkkosivut ja VR Matkalla -sovellus). 
• Asema-alueen ja palveluiden esteettömyydestä kaivataan kattavammin sekä kuvailevaa tietoa että digitaalisessa muodossa olevaa esteettömyystietoa, jota voidaan saada muun muassa reittioppaiden kautta. Etenkin laiturialueiden hissien toimivuudesta on toivottu tarjottavan reaaliaikaista tietoa digitaalisessa muodossa. Asemien staattisten esteettömyystietojen (mm. laiturikorkeudet, esteettömät kulkureitit yms.) kerääminen ja tietojärjestelmän rakentaminen on aloitettu vuonna 2024.