Personbilar som genomgått första registrering som nya och som importerats begagnade – drivkrafter och utsläpp

Suomessa on ostettu vuosittain viimeisen kymmenen vuoden ajan noin 100 000-120 000 uutta henkilöautoa. Vuonna 2022 henkilöautojen ensirekisteröintimäärä Suomessa oli kuitenkin matalin koko 2000-luvulla - noin 81 700 kappaletta. Seuraavaksi vähiten henkilöautoja rekisteröitiin vuosina 2020 ja 2009. Alhaista ensirekisteröintien määrää selittää esimerkiksi maailmanlaajuisen koronaviruspandemian aiheuttamat yhteiskunnalliset muutokset sekä uusien autojen tuotantoa jarruttava komponenttipula. Käytettynä maahan on tuotu viiden viimeisen vuoden aikana 40 000 - 45 000 henkilöautoa vuosittain, joten myös käytettynä maahantuoduilla autoilla on varsin suuri merkitys autokantaamme.

Vuoden 2023 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana uusien autojen ensirekisteröinnit kasvoivat 8,3 %. Toyota jatkaa edellisten vuosien tapaan selkeänä markkinaykkösenä 17 % markkinaosuudella määrän ollessa lähes identtinen edelliseen vuoteen. Sijoilla 2 ja 3 tulevat komponenttipulasta ja hitaista toimituksista 2022 kärsineet VW ja Skoda, joiden ensirekisteröinnit kasvoivat alkuvuonna yli 30 %. Automallien kohdalla kovin nousija on 5 % markkinaosuudelle mallitilaston sijalle 2 noussut Tesla Model Y. Tämä menestys nosti Teslan merkkitilaston sijalle 7. Mallitilaston kärjessä jatkaa pääasiassa bensiinimoottoreilla kulkeva Toyota Corolla ja kolmantena tulee ladattavien hybridien kestosuosikki Volvo XC 60. TOP 3 automallit edustivat siis kolmea suosituinta käyttövoimaa.

Liikenteen sähköistyminen etenee keskikokoisten SUV-mallien voimin, kun mallitilaston sijoilla 5 ja 6 tulevat Skoda Enyaq ja VW ID.4. Liikenteen päästökehityksen kannalta on hyvä, että sähköistyminen on vahvaa hieman keskiarvoa kalliimmissa ja suuremmissa autoissa, joilla tyypillisesti ajetaan paljon. Liikenteen sähköistyminen on siis selvästi nopeampaa kuin myyntitilastojen suorat kappalemäärät osoittavat. Isossa kuvassa huono uutinen on hieman edullisempien ja pienempien sähköautojen pienet toimitusmäärät.

Uusien autojen käyttövoimien osalta bensiini oli alkuvuoden selkeä ykkönen 42 % osuudella. Sähkö ainoana käyttövoimana (32,6 %) on noussut selkeästi ladattavien hybridien (18,8 %) ohi. Dieselautojen osuus oli 6 %, joista neljännes oli matkailuautoja. Käytettynä maahantuoduissa autoissa jakauma on paljon tasaisempi eri käyttövoimien osalta. Käytettynä maahantuotuja dieselautoja tuli autokantaan enemmän kuin uusia dieselautoja, ja ladattavat hybridit olivat suosituin käyttövoima 36 % osuudellaan.

Ensirekisteröityjen ja käytettynä maahantuotujen henkilöautojen käyttövoimajakauma

Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tarkoitetaan täyssähköautoja, ladattavia hybridejä ja kaasuautoja sekä etanoli- ja vetyautoja. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien osuus kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä on Suomessa kasvanut reilusti viime vuosina. Tammi-kesäkuussa 2023 ensirekisteröidyistä henkilöautoista hieman yli puolet toimi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla. Myös suurin osa käytettynä maahantuoduista henkilöautoista on nykyisin vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia autoja. Kaasuautojen ja ladattavien hybridien osuus käytettynä maahantuoduista autoista on suurempi kuin Suomessa ensirekisteröidyillä henkilöautoilla. Sen sijaan täyssähköautojen osuus tuoduista henkilöautoista on pienempi kuin Suomessa ensirekisteröidyillä henkilöautoilla. Suurin osa käytettynä maahantuoduista henkilöautoista tuodaan yksityiseen käyttöön. Suosituimmat tuontimaat ovat Ruotsi ja Saksa. Tarkempia tilastoja käytettynä maahantuoduista ajoneuvoista pääsee tarkastelemaan täältä (Extern länk).

Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt

Henkilöautojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen kehittyminen Suomessa on esitetty kuukausittain uuden WLTP-päästömittaustavan mukaisesti täällä (Extern länk). WLTP-mittaustavan mukainen ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on laskenut viime vuosina, ja se oli 88,8 g/km vuonna 2022.

Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen seurannassa on siirrytty vanhasta NEDC (New European Driving Cycle) -menetelmästä uuteen WLTP (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) -menetelmään, sillä se kuvaa aiempaa paremmin henkilöautojen todellisia päästöjä. Mittaustavan muutos ei vaikuta jo olemassa olevaan autokantaan. Ensimmäiset henkilöautot, joilla on uuden mittaustavan mukaiset päästöarvot, tulivat liikenteeseen loppuvuodesta 2017.

Siirtymäaikana uusille henkilöautoille ilmoitettiin rekisteriin sekä vanhan että uuden mittaustavan mukaiset CO2-päästöt. Uudella menetelmällä saadaan tarkemmat laskelmat auton polttoaineen kulutuksesta ja päästöistä, jolloin testitulokset vastaavat entistä paremmin liikenteessä toteutuvia päästöjä. NEDC ja WLTP ovat testimenetelminä luonteeltaan ja sisällöltään erilaisia, minkä vuoksi näillä mitattuja päästöarvoja ei voi suoraan verrata keskenään. Valtaosassa autoja uusi mittaustapa johtaa totuttua suurempiin valmistajan ilmoittamiin CO2-arvoihin, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että päästöt olisivat todellisessa liikenteessä lisääntyneet. Päästömittaustavan muutoksesta ja päästömittaustapojen eroista löytyy tarkempaa tietoa täältä (Extern länk). 

Euroopan ympäristökeskus EEA:n tietojen mukaan (Extern länk) EU-maiden (ml. Islanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta) keskiarvo uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöille oli vuonna 2019 noin 122,3 g/km. Vuonna 2020 keskimääräiset päästöt olivat 107,5 g/km, mikä tarkoittaa 12 prosentin laskua yhdessä vuodessa.