Lägesbilden följer upp fördelningen av drivkrafter samt utsläppen och den genomsnittliga åldern för personbilar i trafik. Sidorna uppdateras i regel en gång om året. Transport- och kommunikationsverket Traficom ansvarar för att producera informationen. Tills vidare har informationen på denna webbplats publicerats endast på finska.
Manner-Suomessa on liikennekäytössä kaikkiaan noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Määrä on pysynyt melko vakiona viime vuosina, mutta jatkanut tasaista kasvuaan. Liikennekäytössä olevien autojen määrässä on vuodenaikavaihtelua määrän ollessa suurempi kesäaikaan.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus liikennekäytössä olevista henkilöautoista
Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tarkoitetaan täyssähköautoja, ladattavia hybridejä ja kaasuautoja sekä etanoli- ja vetyautoja. Kesäkuun 2023 lopussa vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus liikennekäytössä olevista henkilöautoista oli hieman yli 7 %, mitä voidaan jo pitää merkittävänä.
Ladattavien hybridien määrä lähti merkittävään kasvuun vuonna 2019. Kasvuvauhti oli suurimmillaan vuonna 2021, jolloin niiden määrä kasvoi yli 30 000 autolla vuoden aikana. Kasvuvauhti on hidastunut hieman sen jälkeen ja oli 27 000 autoa vuonna 2022. Täyssähköautojen määrän kasvuvauhti kiihtyy vakaasti ja on nyt samalla tasolla ladattavien hybridien kanssa. Kaasu- ja etanoliautojen määrän kasvu on ollut hidasta liikenteen sähköistymiseen nähden, eikä mikään viittaa kasvun merkittävään kiihtymiseen tällä hetkellä.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien suosiota ohjaavat monet kansalliset ja kansainväliset tekijät. Kansallisella verolainsäädännöllä on vaikutettu ladattavien hybridien ja sähköautojen hintaan merkittävästi suhteessa bensiini- ja dieselautoihin. Tämä on edistänyt liikenteen sähköistymistä voimakkaasti etenkin kalliimmissa hintaluokissa. EU-tason sääntelyllä (Extern länk) on vaikutettu siihen, miten eri käyttövoimien päästöt lasketaan ja kuinka paljon uusien autojen päästöjen tulee laskea valmistajakohtaisella keskiarvolla mitattuna. Kaasulla ja etanolilla saavutettava päästövähennys on hyvin vähäinen kyseisellä mittaustavalla, minkä vuoksi autovalmistajien kiinnostus näihin käyttövoimiin on vähentynyt. Painopiste on siirtynyt sähköautojen tarjonnan parantamiseen.
Liikenteen päästövähennykset syntyvät fossiilisten polttoaineiden käytön vähentymisestä, mistä syystä bensiini- ja dieselautojen vähenemisnopeus on vähintään yhtä merkittävä mittari kestävän liikenteen kehitykselle sähköautojen lisääntymisnopeuden kanssa. Vuonna 2020 liikennekäytössä olevien bensiini- ja dieselautojen määrä alkoi vähentyä, kun monissa kodeissa otettiin esimerkiksi toinen auto pois liikennekäytöstä tai talouden kesäautoja ei otettu liikenteeseen. Käyttövoimamurroksesta johtuva polttomoottoriautokannan pieneminen alkoi näkyä vuonna 2021. Vuosina 2022-2023 laskuvauhti on asettunut noin 60 000 autoon vuodessa. Vauhdin tulee kuitenkin kasvaa tästä vielä merkittävästi, jotta liikenteen päästövähennystavoitteet toteutuvat.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakautuminen maakunnittain
Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kaikista liikennekäytössä olevista henkilöautoista kesäkuun 2023 lopussa
Liikennekäytössä olevien sähköhenkilöautojen osuus maakunnittain kesäkuun 2023 lopussa
Liikennekäytössä olevien ladattavien hybridihenkilöautojen osuus maakunnittain kesäkuun 2023 lopussa
Liikennekäytössä olevien kaasuhenkilöautojen osuus maakunnittain kesäkuun 2023 lopussa
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt
Tieliikenteen päästöistä noin puolet syntyy henkilöautoista. Hiilidioksidipäästön määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Polttoaineen kulutukseen vaikuttavat muun muassa ajoneuvon paino, aerodynaamiset ominaisuudet ja renkaiden ominaisuudet sekä moottorin hyötysuhde. Myös ajotavalla on merkitystä ja taloudellinen, polttoaineitta säästävä ajotapa vähentää samalla ajoneuvon CO2-päästöjä. Lisäksi tieliikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi suosimalla vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviä autoja. Suomessa henkilöautojen CO2-päästöjä on pyritty vähentämään mm. auto- ja ajoneuvoverotuksen kautta. Autovero ja ajoneuvoveron perusvero on porrastettu auton ominaispäästöjen (CO2 g/km) mukaisesti.
Uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen seurannassa on siirrytty vanhasta NEDC (New European Driving Cycle) -menetelmästä uuteen WLTP (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure) -menetelmään, sillä se kuvaa aiempaa paremmin autojen todellisia päästöjä. Mittaustavan muutos ei vaikuta jo olemassa olevaan autokantaan. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt on esitetty tällä sivulla NEDC-mittaustavan mukaisesti, jotta pidemmän aikavälin päästötietoja voidaan esittää. Vuodesta 2020 on myös tehty laskentatavan muutos, joka ottaa paremmin huomioon ladattavien hybridien hiilidioksidipäästöt. Lisää mittaustavan muutoksesta löydät täältä (Extern länk).
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräisten päästöjen lasku kiihtyi merkittävästi vuonna 2021. Tätä selittää hyvin sähköautojen määrän kasvunopeus ja polttomoottoriautojen määrän vähenemisnopeus, mitkä on kuvattu sivulla aiemmin olevassa kuvassa. Kun molemmat ovat kiihtyneet, on kokonaisvaikutus ollut merkittävä.
Suurimmat keskimääräiset hiilidioksidipäästöt liikennekäytössä olevilla henkilöautoilla oli vuoden 2022 lopussa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Vastaavasti pienimmät keskipäästöt olivat Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Alla olevaa kuvaa on hyvä verrata aiempiin kuviin vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuksista maakunnittain, sillä keskimääräiset hiilidioksidipäästöt korreloivat vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien henkilöautojen määrän kanssa.
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö (NEDC) maakunnittain vuoden 2022 lopussa
Henkilöautojen keski-ikä
Henkilöautokannan keski-ikä on noussut jo useiden vuosien ajan, ja oli 12,5 vuotta ilman museoautoja vuonna 2022. Keski-iän nouseminen johtuu ajoneuvokannan hitaasta uusiutumisesta, mikä osaltaan vaikeuttaa fossiilittoman liikenteen tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2022 henkilöautokannan keski-ikä kasvoi kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Alueellisesti Suomen henkilöautokanta on vanhin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa sekä nuorin Uudellamaalla.
Tarkempia tietoja keski-iän kehityksestä pääsee tarkastelemaan ajoneuvokannan tilastoista .
Alla olevaa kuvaa on hyvä verrata aiempiin kuviin vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuksista maakunnittain, sillä sekä myös keski-ikä korreloi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien henkilöautojen määrän kanssa.
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä maakunnittain ilman museoautoja vuonna 2022
Suomen henkilöautokanta on keski-iältään hiukan vanhempaa kuin Euroopassa keskimäärin. ACEAn (European Automobile Manufacturers' Association) julkaiseman vertailun (Extern länk) mukaan henkilöautojen keski-ikä EU:ssa oli 11,8 vuotta vuonna 2022. Vanhinta autokanta on Liettuassa, Virossa ja Romaniassa ja nuorinta Luxemburgissa ja Itävallassa. Esimerkiksi Ruotsissa henkilöautojen keski-ikä oli 10,4 vuotta, Saksassa 10,1 vuotta ja Tanskassa 8,5 vuotta, mikä on jo 4 vuotta pienempi kuin Suomessa. Virossa henkilöautojen keski-ikä oli jo 16,8 vuotta, eli 4,5 vuotta suurempi kuin Suomessa.