Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Yksityistiet

Tilannekuvassa tarkastellaan yksityisteiden tämän hetkistä tilannetta ja yhteiskunnallista merkitystä. Yksityisteitä koskevaa tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tilannekuvassa on tarkasteltu myös tulevia tarpeita ja ennusteita. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Yksityistiet lukuina

  • Yksityisteitä on noin 370 000 km, kun valtion hallinnoimia teitä on noin 80 000 km.
  • Siltoja yksityisteillä on noin 12 000 kpl.
  • Yksityisteiden varrella on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilaa, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä.
  • Käyttäjiä yksityisteillä on noin 2 miljoonaa.
  • Yksityisteiden varrella asuu noin puoli miljoonaa suomalaista.
  • Yksityisteiltä lähtee noin 4 000 puurekkaa päivässä.
Kuvassa kolme Suomen karttaa, joissa esitetty eri väreillä valtatiet, kantatiet, seututiet, yhdystiet ja yksityistiet.

Yksityistien hallinnointi

Yksityistien rakentamisesta ja kunnossapidosta huolehtivat tieosakkaat yhdessä. Hallintoa ja tienpitoa varten voidaan perustaa tieosakkaista muodostuva tiekunta. Tiekunta voidaan perustaa yksityistietoimituksessa tai tieosakkaat voivat perustaa sen itse kokouksessaan. Tiekunnan perustamisen edellytyksenä on, että kohteena olevaan tiehen kohdistuu pysyvä tieoikeus. Tienpidon ja hallinnon asiat käsitellään säännöllisesti pidettävissä tiekunnan kokouksissa ja kokouksen päätökset sitovat tieosakkaita.  

Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen tieverkkoa ja liikennejärjestelmää

Yksityistieverkko palvelee yhteiskunnan kannalta keskeisiä toimintoja kuten esimerkiksi huoltovarmuutta, palo- ja pelastustoimintaa, maanpuolustusta, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä postin toimintaa. Etenkin metsä- ja elintarviketeollisuus tarvitsevat toimivan kuljetusketjun, jossa tavara liikkuu yksityisteitä ja alempaa tieverkkoa pitkin päätieverkolle, rataverkolle ja satamiin. On tärkeää varmistaa näiden ketjujen toimivuus ja katkeamattomuus. Metsäteollisuuden puusta noin 67 milj.m3/v eli yli  90 % ajetaan yksityisteiden varrelta.

Yhteiskunnan avustukset yksityisteillä

Kunnilla on itsehallintonsa mukainen vapaus päättää avustuksen määrästä ja toteutustavasta. Kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin tien tekemisen tai kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi (yksityistielaki 84 §). Viime aikoina kunnat ovat säästäneet yksityistieavustuksissa, hoitosopimuksia on sanottu irti, avustusehtoja kiristetty ja tiekuntien rahallista omavastuuta lisätty.

Valtionavustusta yksityistien tienpitoon myönnetään ensisijaisesti rakentamiseksi luettavaan yksityisteiden parantamiseen. Valtionavustusten enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on 50 % hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista. Merkittävimmissä siltakohteissa se on enintään 75 %. Vuonna 2021 valtionavustusmääräraha on noin 30 ja vuonna 2022 noin 13 miljoonaa euroa. Liikenne 12 -suunnitelmassa valtionavustusmääräraha on 25 miljoonaa euroa vuodessa vuosille 2023–2032. Lisäksi valtio korottaa yksityistieavustusten avustusprosenttia. Yksityisteiden valtionavustuskohteiden haut eivät ole sidottuja määräaikoihin, maksatus tapahtuu hankkeen etenemisen myötä.

Yksityisteiden kunto 2020–2032

Yksityistieverkko ei ole muista liikenneverkoista irrallinen. Siksi sitä tulee kehittää osana Suomen liikennejärjestelmää. Yksityisteiden tienpidon kustannukset ovat lähes 200 miljoonaa euroa vuosittain, mihin tieosakkaiden resurssit eivät yksistään riitä. Teiden kunto ei vastaa kaikkien tienkäyttäjien vaatimuksia. Osalle teistä tarvittaisiin rakenteen peruskorjausta. Suurin osa yksityisteiden silloista on tiekuntien omistuksessa. Pääosa silloista on rakennettu 60–80-luvuilla, eivätkä ne enää vastaa siltojen nykyisiä kantavuuden ja liikenneturvallisuuden vaatimuksiin. Yksityistiet ja erityisesti niiden siltojen kunto tulisi inventoida, jotta saadaan tietoa koko yksityistieverkon kunnosta ja ominaisuuksista. Lisäksi olisi tärkeää tunnistaa merkittävimmät yksityistiet ja sillat, jotta kunnostaminen voitaisiin kohdistaa juuri keskeisten toimintojen ja kuljetusketjujen toimivuuden kannalta tärkeimmille osuuksille.