Yksityistiet
Tilannekuvassa tarkastellaan yksityisteiden tämän hetkistä tilannetta ja yhteiskunnallista merkitystä. Yksityisteitä koskevaa tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tilannekuvassa on tarkasteltu myös tulevia tarpeita ja ennusteita. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Yksityistiet lukuina
- Yksityisteitä on noin 370 000 km, kun valtion hallinnoimia teitä on noin 80 000 km.
- Siltoja yksityisteillä on noin 12 000 kpl.
- Yksityisteiden varrella on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilaa, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä.
- Käyttäjiä yksityisteillä on noin 2 miljoonaa.
- Yksityisteiden varrella asuu noin puoli miljoonaa suomalaista.
- Yksityisteiltä lähtee noin 4 000 puurekkaa päivässä.
Yksityistien hallinnointi
Yksityistien rakentamisesta ja kunnossapidosta huolehtivat tieosakkaat yhdessä. Hallintoa ja tienpitoa varten voidaan perustaa tieosakkaista muodostuva tiekunta. Tiekunta voidaan perustaa yksityistietoimituksessa tai tieosakkaat voivat perustaa sen itse kokouksessaan. Tiekunnan perustamisen edellytyksenä on, että kohteena olevaan tiehen kohdistuu pysyvä tieoikeus. Tienpidon ja hallinnon asiat käsitellään säännöllisesti pidettävissä tiekunnan kokouksissa ja kokouksen päätökset sitovat tieosakkaita.
Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen tieverkkoa ja liikennejärjestelmää
Yksityistieverkko palvelee yhteiskunnan kannalta keskeisiä toimintoja kuten esimerkiksi huoltovarmuutta, palo- ja pelastustoimintaa, maanpuolustusta, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä postin toimintaa. Etenkin metsä- ja elintarviketeollisuus tarvitsevat toimivan kuljetusketjun, jossa tavara liikkuu yksityisteitä ja alempaa tieverkkoa pitkin päätieverkolle, rataverkolle ja satamiin. On tärkeää varmistaa näiden ketjujen toimivuus ja katkeamattomuus. Metsäteollisuuden puusta noin 67 milj.m3/v eli yli 90 % ajetaan yksityisteiden varrelta.
Yhteiskunnan avustukset yksityisteillä
Valtionavustusta yksityistien tienpitoon myönnetään ensisijaisesti rakentamiseksi luettavaan yksityisteiden parantamiseen. Valtionavustusten enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on tällä hetkellä 70 % hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista. Merkittävimmissä siltakohteissa se on 85 %. Vuonna 2022 valtionavustusmääräraha oli noin 40 miljoonaa euroa, joista 10 miljoonaa euroa oli huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi. vuonna 2023 on valtionavustusmääräraha on 23 miljoonaa euroa, joista 10 miljoonaa euroa on huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi. Yksityisteiden valtionavustuskohteiden haut eivät ole sidottuja määräaikoihin, maksatus tapahtuu hankkeen etenemisen myötä.
Valtion lisäksi kunnilla on itsehallintonsa mukainen vapaus päättää mahdollisen avustuksen määrästä ja toteutustavasta. Kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin tien tekemisen tai kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi (yksityistielaki 84 §).
Yksityisteiden kunto 2020–2032
Yksityistieverkko ei ole muista liikenneverkoista irrallinen. Siksi sitä tulee kehittää osana Suomen liikennejärjestelmää. Teiden kunto ei kaikilta osin vastaa kaikkien tienkäyttäjien vaatimuksia. Osalle teistä ja silloille tarvittaisiin rakenteen peruskorjausta. Tämän hetkisen tiedon perusteella noin puolet yksityisteiden silloista on tiekuntien omistuksessa. Osa yksityistiesilloista on huonokuntoisia ja erittäin huonokuntoisia eivätkä ne enää vastaa siltojen nykyisiä kantavuuden ja liikenneturvallisuuden vaatimuksiin. Yksityistiet ja erityisesti niiden siltojen kunto tulisi inventoida, jotta saadaan tietoa koko yksityistieverkon kunnosta ja ominaisuuksista. Lisäksi olisi tärkeää tunnistaa merkittävimmät yksityistiet ja sillat, jotta kunnostaminen voitaisiin kohdistaa juuri keskeisten toimintojen ja kuljetusketjujen toimivuuden kannalta tärkeimmille osuuksille.