Tilannekuvassa on tarkasteltu liikkumisen yhdistämis- ja matkaketjupalveluita eli MaaS-palveluita Suomessa. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Yhdistämispalvelulla tarkoitetaan matkaketjujen ja muiden palvelukokonaisuuksien muodostamista yhdistelemällä eri palveluntarjoajien liikkumispalveluita.
- Yhdistämispalveluiden liiketoiminta- ja ansaintamallit ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta niitä tukevat monet megatrendit ja markkinoiden kasvupotentiaali on huomattava.
- Yhdistämispalveluiden yleistyminen voi muun muassa parantaa liikkumisen sujuvuutta ja tehokkuutta, tehdä julkisesta liikenteestä houkuttelevampaa, vähentää yksityisautoilua ja sen ympäristövaikutuksia sekä parantaa saavutettavuutta eri väestöryhmillä.
Yleiskuvaus yhdistämispalveluista
Mobility as a Service (MaaS) eli liikkumisen palveluistuminen on tapa ajatella liikkumiskeinoja ja -välineitä yhtenä palveluna, jota kutsutaan myös liikkumisen yhdistämispalveluksi. Liikennepalvelulaissa yhdistämispalvelulla tarkoitetaan matkaketjujen ja muiden palvelukokonaisuuksien muodostamista yhdistelemällä eri palveluntarjoajien liikkumispalveluita. Palvelu tarjoaa vaihtoehdon sujuvaan ja resurssitehokkaaseen liikkumiseen ilman yksityisautoilua.
Yhdistämispalvelut eroavat välityspalveluista, joissa kuljetuksia pelkästään välitetään eikä yhdistetä. Yhdistämispalvelut yhdistelevät perinteisempiä julkisen liikenteen palveluja kuten takseja ja joukkoliikennettä sekä uudempia liikkumispalveluja kuten yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja ja kaupunkipyöriä sekä yhteiskäyttöautoja .
Yhdistämispalvelut toteutetaan digitaalisesti ja useimmiten mobiilisovelluksina. Palvelu voi sisältää reittisuunnittelun, lipunmyynnin tai näiden yhdistelmän. Palvelun veloitus voi perustua esimerkiksi yksittäiseen matkaketjuun tai kausiveloitukseen.
Yhdistämispalveluiden kehitys
Yhdistämispalveluiden liiketoiminta- ja ansaintamallit ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, jossa markkinoille pyrkii uusia toimijoita ja vakiintuneet yritykset kehittävät uusia palveluita ja teknologioita pysyäkseen kilpailukykyisinä. Markkinoiden kasvupotentiaali on huomattava sekä Suomessa että globaalisti.
Palveluiden hinnoittelu, kannattavuus, käyttäjäystävällisyys ja kuluttajien maksuhalukkuus ovat keskeisiä teemoja yhdistämispalveluiden tulevaisuuden kannalta. Toimijoiden on löydettävä kestäviä tapoja tuottaa lisäarvoa asiakkailleen ja samalla pysyä kannattavina. Tässä keskeistä on digitalisaation ja teknologisen kehityksen hyödyntäminen sekä uusien palvelujen kytkeytyminen joukkoliikenteeseen. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi optimoimaan reittisuunnittelua ja integroimaan palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Yhdistämispalveluiden odotetaan vastaavaan kysyntään ympäristöystävällisistä ja tehokkaista liikkumisratkaisuista, ja tuovan arkiliikkumiseen kaupungeissa sujuvuutta ja helppoutta. Kaupungistuminen, digitalisaatio ja kestävän kehityksen tavoitteet ajavat markkinoiden kasvua. Myös väestötiheys ja kaupunkisuunnittelu vaikuttavat merkittävästi liikkumispalvelujen kysyntään.
Suomessa MaaS Global Oy:n Whim-palvelu käynnistyi marraskuussa 2017 Helsingin alueella, ja sitä voidaan pitää maailman ensimmäisenä MaaS-palveluna, jossa palveluntarjoaja välittää ja yhdistää muiden tuottamia liikkumispalveluita. Whim on toiminut Suomessa Helsingin lisäksi Turussa sekä ulkomailla muun muassa Belgiassa, Itävallassa, Sveitsissä sekä Japanissa. Yritys ilmoitti kuitenkin hakeutuvansa konkurssiin maaliskuussa 2024, jonka jälkeen alankomaalainen MaaS-alustayritys umob ilmoitti ostavansa MaaS Globalin teknologian ja integroivansa sen osaksi omaa palveluaan.
Välitys- ja yhdistämispalveluntarjoajan on tehtävä toiminnastaan ilmoitus Liikenne- ja viestintävirastolle. Palveluiden määrä on noussut noin kolmestakymmenestä reiluun kuuteenkymmeneen vuosien 2018-2024 aikana. Palveluista suurin osa on taksivälityspalveluita. Yhdistämispalveluiksi luokiteltavia toimijoita on Suomessa muutama.
Esimerkkejä reittisuunnittelun ja liikkumispalvelun tarjoamisen yhdistämisestä ovat muun muassa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen HSL-sovellus, Tampereen joukkoliikenteen Nysse Mobiili, Matkahuollon Reitit & Liput -sovellus, Perille.fi ja VR:n Matkalla-sovellus.
Perinteiset kuljetuspalvelujen tarjoajat pyrkivät puolestaan täydentämään omaa palvelutarjontaansa myymällä kolmansien toimijoiden lippuja. Esim. VR:n, Matkahuollon ja Onnibussin sovelluksista voi ostaa kertalippuja usean kaupungin joukkoliikenteeseen.
Vaikutukset liikennejärjestelmään
Liikkumisen yhdistämispalvelujen markkina on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa sekä tarjonnan että kysynnän osalta. Vakiintuneet toimintamallit haastavien palvelujen kehityksessä on tyypillistä, että kehitys voi junnata paikallaan pitkänkin aikaa tai loikata lyhyessä ajassa eteenpäin aivan uusille tasoille. Yhdistämispalveluiden kehitys ja laajeneminen on ollut odotettua hitaampaa, mutta niitä tukevat monet megatrendit ja markkinoiden potentiaali on merkittävä.
Yhdistämispalveluiden mahdollinen yleistyminen voi vaikuttaa merkittävästi myös liikennejärjestelmään. Tämä voi parantaa liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta, tehdä julkisen liikenteen käytöstä houkuttelevampaa, vähentää yksityisautoilua ja sen ympäristövaikutuksia, edistää liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta ja datan hyödyntämistä, lisätä liikenteen saavutettavuutta ja liikkumisen tasa-arvoa sekä kiihdyttää teknologisten innovaatioiden ja digitalisaation etenemistä.
Toisaalta haasteina voivat olla muun muassa matka-aikojen pidentyminen, sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden kasvu tai joukkoliikenteen aseman heikentyminen.
Kansallinen ja kansainvälinen sääntely
Liikennemarkkinoita säännellään Suomessa lailla liikenteen palveluista (320/2017), jonka avulla muun muassa edistetään liikenteen digitalisaatiota sekä tiedon avaamista ja hyödyntämisestä sekä uusien liikkumispalvelujen syntymistä.
EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalvelujen tarjoamisesta annettu delegoitu asetus (N:o 2017/1926) velvoittaa avaamaan liikkumispalveluja koskevia olennaisia tietoja ja velvoittaa jokaisen jäsenvaltion perustamaan kansallinen yhteyspisteen (NAP), jonka kautta liikkumispalveluja koskevia tietoja on kootusti saatavilla.
EU:n MDMS-aloite (aloite multimodaalisista digitaalisista liikkumispalveluista) pyrkii luomaan yhtenäisen sääntelykehyksen ja tasapuolisen toimintaympäristön MaaS-markkinoiden ja -palvelujen kehitykselle. Tällä pyritään varmistamaan palveluiden laajamittainen käyttöönotto ja lisäämään multimodaalisten matkaketjujen käytön helppoutta ja houkuttelevuutta asiakkaan näkökulmasta