Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Vesikuljetusten kuljetusmäärät

Tilannekuvassa tarkastellaan vesikuljetusten kuljetusmääriä ja -suoritteita. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Vesikuljetusten määrät ovat vaihdelleet viime vuosina 95–112 miljoonan tonnin välillä. Tästä selvästi suurin osuus (90–95 %) on ulkomaankuljetuksia. Kuljetussuorite on vaihdellut 170–245 miljardin tonnikilometrin välillä. Tästä ulkomaankuljetusten osuus on lähes 100 %. 

Merikuljetusten määrän kehitys on pitkällä aikajänteellä seurannut melko hyvin bruttokansantuotteen kehitystä. Viime vuosikymmenen aikana Suomen talous ei ole merkittävästi kasvanut, minkä takia myös merikuljetusten määrä on pysynyt melko vakaana. Vuoden 2015 notkahdus johtuu pääosin Nesteen Porvoon jalostamon huoltoseisokista ja siitä aiheutuneista polttoaineiden viennin ja raakaöljyn tuonnin vähenemisestä. Transitoliikenteen määrään vaikuttavat taas muutokset Venäjän taloudessa, liikenne- ja ulkopolitiikassa sekä maan omassa satamainfrastruktuurissa. Transitoliikenne perustuu usein yksittäisiin kuljetussopimuksiin, minkä vuoksi kuljetusmäärät ovat vaihdelleet osin melko paljon ja siten muutokset ovat tapahtuneet nopeasti. Venäjän hyökkäyssodan takia transitoliikenne on loppunut lähes kokonaan, eikä näköpiirissä ole, että se olisi palautumassa ainakaan lähitulevaisuudessa.

EU kielsi Venäjän lipun alle rekisteröidyiltä aluksilta pääsyn EU-satamiin huhtikuussa 2022. Suorat vaikutukset Suomen vesiliikenteeseen ovat melko rajalliset, koska venäläisten alusten osuus suomalaisten satamien aluskäynneistä sekä Suomen ja Venäjän välisistä kuljetuksista on pieni. Toisaalta muut pakotteet ja yritysten toiminta ovat vähentäneet merkittävästi Venäjän liikennettä Suomessa, mikä on muuttanut tai muuttamassa myös satamien kautta tapahtuvia kuljetuksia erityisesti transitoliikenteen ja raaka-ainekuljetusten osalta. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaankuljetusten määrät ovat jopa nousseet muutaman prosentin huhti-elokuussa vuosien 2021 ja 2022 välillä. Yksittäisten satamien kuljetusmääriin ovat vaikuttaneet useat asiat mm. muutokset metsäteollisuuden kuljetuksissa. Pakotteet ovat astuneet voimaan hiljalleen ja logistiikkaketjujen muutokset vievät aikaa. Kuljetusketjuissa tapahtuvia mahdollisia muutoksia rajoittavat niin satamien kuin takamaayhteyksien välityskyky ja palvelutaso.

Pääosin koronapandemiasta johtuen globaalit merilogistiikkavirrat ovat kokeneet muutoksia ja etenkin konttikuljetuksen ovat kokeneet isoja haasteita. Venäjän konttiliikenteen väheneminen, joka on osaltaan palvellut myös Suomen konttiliikennettä, lisää haasteita Suomen konttiliikenteessä. 

Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen odotetaan kasvavan perusennusteessa melko maltillisesti noin 8 % vuosina 2017–2050. Kasvua odotetaan tapahtuvan tonnimääräisesti etenkin kemianteollisuuden, kappaletavaran ja sahatavaran viennissä. Vastaavasti laskua odotetaan tapahtuvan paperin ja kartongin, kaivannaisteollisuuden sekä metalliteollisuuden viennissä. Kuten rautatiekuljetusten ennusteissa, perusennusteessa ei huomioida kaikkia potentiaalisia teollisuuden investointeja, jotka toteutuessaan voivat synnyttää merkittävää uutta kuljetuspotentiaalia merikuljetuksille ja yksittäisille satamille.

Em. ennusteet perustuvat vuonna 2018 valmistuneisiin Liikenneviraston valtakunnallisiin ennusteisiin. Toimintaympäristön merkittävien muutosten takia niissä on merkittäviä puutteita. Ennusteiden päivitystyö on käynnissä ja niiden tulokset valmistuvat vuoden 2022 lopussa. 

Kaaviossa gerikuljetusten toteutuneet ja ennustetut kokonaistonnit Valtakunnallisessa liikenne-ennusteessa. Merikuljetuksissa kokonaistonnit hieman kasvavat vuoteen 2030, jonka jälkeen ne hieman laskevat vuoteen 2050 mennessä.
Kuva: Merikuljetusten toteutuneet ja ennustetut kokonaistonnit Valtakunnallisessa liikenne-ennusteessa.

Saimaan kanavan kautta tapahtuvien kuljetusten määrä on viime vuosikymmenen aikana vaihdellut 1,0–1,8 miljoonan tonnin välillä. Tästä noin 50–65 % on suuntautunut kanavaa ylöspäin. Kuljetusmäärien laskun taustalla on erityisesti metsäteollisuuden toimitusketjujen muutokset. Määrällisesti eniten on vähentynyt raakapuun tuonti Venäjältä. Suhteellisesti eniten on laskenut sahatavaran viennin määrä, joka on siirtynyt yhä enemmän merisatamiin. Myös metsäteollisuuden rakennemuutos ja siinä etenkin paperin viennin lasku on vaikuttanut myös Saimaan kanavan kuljetusmääriin. Sellun ja myös sahatavaran vienti on samaan aikaan kasvanut, mutta kasvu on suuntautunut pääosin Aasiaan, minkä takia Saimaan kanavaa ei ole niissä voinut hyödyntää.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen ja kanavan vedenpinnan nostoon tarkoitettu kehittämishanke on pysäytetty ja kanavan matkustaja- sekä tavaraliikenne on käytännössä pysähtynyt. Kanavan kuljetukset ohjautuvat tällä hetkellä muille reiteille ja kuljetusmuodoille, etenkin HaminaKotkan ja osin myös Kokkolan satamiin. Matkustaja- ja tavaraliikenteen palautumisesta ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa. On todennäköistä, että ainakin osa muille kuljetusreiteille siirtyneistä kuljetuksista ei enää Saimaan kanavalle palaa.

Satamien kuljetusmäärät

Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta kuljetusmäärissä on tapahtunut muutoksia myös satamien osalta. Kokonaisuutena muutokset satamien ulkomaankuljetusten määrissä touko-heinäkuussa vuosien 2021 ja 2022 välillä ovat melko pieniä, mutta yksittäisten satamien osalta määrät vaihtelevat. Useat Venäjältä tuodut raaka-aineet ym. tuotteet mm. transitoliikenteessä on asetettu pakotteiden piiriin, mutta niiden voimaan astuminen ja logistiikkavirtojen muuttaminen on vienyt aikaa. Yksittäisten satamien kuljetusmäärissä tapahtuu normaalitilanteissakin vaihtelua. Merkittävimpiä muutoksia kuljetusmääriin aiheuttavat uudet paljon kuljetuksia tuottavat teollisuus- ja muut investoinnit tai nykyisten vastaavien laitosten sulkemiset. Tällaisia ovat esimerkiksi Metsä Groupin Kemin biotuotantolaitoksen rakentaminen, Inkoon sataman kelluvan LNG-terminaalin rakentaminen tai Stora Enson Veitsiluodon tuotantolaitoksen sulkeminen. 

Suomen 10 suurinta satamaa vastaavat yli 80 %:sta kaikkien satamien ulkomaankuljetusten määrästä. Tonnimäärältään suurin satama on Porvoon Kilpilahden satama, joka on Neste Oyj:n teollisuussatama. Suomen suurimmat yleissatamat ovat HaminaKotkan satama sekä Helsingin satama. Näiden kolmen sataman osuus Suomen satamien tonnimääräisistä kuljetuksista on lähes 50 %. Kaikkiaan 25 sataman viime vuosien keskimääräiset kuljetusmäärät ovat ylittäneet 0,2 miljoonaa tonnia. Niiden osuus Suomen ulkomaan kuljetuksista on varsin kattava, joissain tavaralajeissa jopa 100 %. HaminaKotkan, Helsingin ja Rauman satamat vastaavat yhteensä noin 90%:sta Suomen merillä kuljetetusta konttiliikenteestä (TEU). Transitoliikenne on keskittynyt Kokkolan, HaminaKotkan, Hangon, Porin ja Helsingin satamiin.

Kuljetusmääriltään Suomen 25 suurimman sataman ulkomaan meriliikenteen kuljetusmäärien (miljoonaa tonnia) vuosien 2018–2021 keskiarvo ja niiden osuudet (%) kaikkien satamien kuljetusmääristä tavaralajeittain. 25 suurinta satamaa osuus kaikkien satamien kuljetusmääristä on kattava, joissain tavaralajeissa jopa sata prosenttia.
Kuva. Ulkomaan meriliikenteen kuljetusmäärät. Lähde Tilastokeskus 2022.
Suomen satamien ulkomaan meriliikenteen vuosien 2018–2021 kuljetusten (miljoonaa tonnia) keskiarvo ja eri tavaralajien osuudet. Suurimmat yleissatamat ovat HaminaKotkan ja Helsingin satamat, joiden kautta kuljetetaan useita eri tavaralajeja. Tonnimääräisesti suurin satama on Kilpilahden satama, joka keskittyy etenkin raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetuksiin.
Kuva: Suomen satamien ulkomaan meriliikenteen vuosien 2018–2021 kuljetusten (miljoonaa tonnia) keskiarvo ja eri tavaralajien osuudet (Tilastokeskus).

Kotimaan vesiliikenteeseen lasketaan alusliikenne, jonka lähtö- ja määräpaikka on Suomessa, sekä raakapuun uitto. Kuljetusmääriltään suurimmat satamat olivat Kilpilahden, Naantalin ja HaminaKotkan satamat. Kilpilahden sataman tuonti ja vienti olivat yhteensä 3,13 miljoonaa tonnia, eli noin 20 prosenttia kotimaan kuljetusten kokonaismäärästä. Kotimaan kuljetuksista 43 % oli tavaralajiltaan öljytuotteita sekä 28 % lannoitteita, viljaa, raakamineraaleja ja sementtiä. Myös raakapuuta ja metallituotteita oli merkittävä osa kuljetuksista, noin 10 % kutakin.

Taulukossa on esitetty Suomen satamien kotimaan vesiliikenteen kuljetusmäärät ja osuudet
Kuva. Kotimaan vesiliikenteen kuljetukset tavaralajeittain. Lähde Tilastokeskus 2022.
Kuvassa esitetty Suomen satamien kotimaan vesiliikenteen vuosien 2019–2021 kuljetusten keskiarvo (miljoonaa tonnia) ja eri tavaralajien osuudet (Tilastokeskus).
Kuva: Suomen satamien kotimaan vesiliikenteen vuosien 2019–2021 kuljetusten keskiarvo (miljoonaa tonnia) ja eri tavaralajien osuudet (Tilastokeskus).