Siirry hakuun

Vesikuljetusten kuljetusmäärät

Tilannekuvassa tarkastellaan vesikuljetusten kuljetusmääriä ja -suoritteita. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Vesikuljetusten määrät ovat vaihdelleet viime vuosina 95–112 miljoonan tonnin välillä. Tästä selvästi suurin osuus (90–95 %) on ulkomaankuljetuksia. Kuljetussuorite on vaihdellut 170–235 miljardin tonnikilometrin välillä. Tästä ulkomaankuljetusten osuus on lähes 100 %. 

Merikuljetusten määrän kehitys on pitkällä aikajänteellä seurannut melko hyvin bruttokansantuotteen kehitystä. Viime vuosikymmenen aikana Suomen talous ei ole merkittävästi kasvanut, minkä takia myös merikuljetusten määrä on pysynyt melko vakaana. Vuoden 2015 notkahdus johtuu pääosin Nesteen Porvoon jalostamon huoltoseisokista ja siitä aiheutuneista polttoaineiden viennin ja raakaöljyn tuonnin vähenemisestä. Transitoliikenteen määrään vaikuttavat taas muutokset Venäjän taloudessa, liikenne- ja ulkopolitiikassa sekä maan omassa satamainfrastruktuurissa. Transitoliikenne perustuu usein yksittäisiin kuljetussopimuksiin, minkä vuoksi kuljetusmäärät ovat vaihdelleet osin melko paljon ja siten muutokset ovat tapahtuneet nopeasti.

Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen odotetaan kasvavan perusennusteessa melko maltillisesti noin 8 % vuosina 2017–2050. Kasvua odotetaan tapahtuvan tonnimääräisesti etenkin kemianteollisuuden, kappaletavaran ja sahatavaran viennissä. Vastaavasti laskua odotetaan tapahtuvan paperin ja kartongin, kaivannaisteollisuuden sekä metalliteollisuuden viennissä. Kuten rautatiekuljetusten ennusteissa, perusennusteessa ei huomioida kaikkia potentiaalisia teollisuuden investointeja, jotka toteutuessaan voivat synnyttää merkittävää uutta kuljetuspotentiaalia merikuljetuksille ja yksittäisille satamille.

Kaaviossa gerikuljetusten toteutuneet ja ennustetut kokonaistonnit Valtakunnallisessa liikenne-ennusteessa. Merikuljetuksissa kokonaistonnit hieman kasvavat vuoteen 2030, jonka jälkeen ne hieman laskevat vuoteen 2050 mennessä.
Kuva: Merikuljetusten toteutuneet ja ennustetut kokonaistonnit Valtakunnallisessa liikenne-ennusteessa.

Saimaan kanavan kautta tapahtuvien kuljetusten määrä on viime vuosikymmenen aikana vaihdellut 1,0–1,8 miljoonan tonnin välillä. Tästä noin 50–65 % on suuntautunut kanavaa ylöspäin. Kuljetusmäärien laskun taustalla on erityisesti metsäteollisuuden toimitusketjujen muutokset. Määrällisesti eniten on vähentynyt raakapuun tuonti Venäjältä. Suhteellisesti eniten on laskenut sahatavaran viennin määrä, joka on siirtynyt yhä enemmän merisatamiin. Myös metsäteollisuuden rakennemuutos ja siinä etenkin paperin viennin lasku on vaikuttanut myös Saimaan kanavan kuljetusmääriin. Sellun ja myös sahatavaran vienti on samaan aikaan kasvanut, mutta kasvu on suuntautunut pääosin Aasiaan, minkä takia Saimaan kanavaa ei ole niissä voinut hyödyntää.

Hallitus on myöntänyt rahoituksen Saimaan kanavan sulkujen pidentämiselle ja kanavan vedenpinnan nostolle. Toimenpiteet parantavat Saimaan vesitiekuljetusten kilpailukykyä ja tuovat kuljetusasiakkaiden kuljetuskustannuksiin säästöjä.

Satamien kuljetusmäärät

Suomen 10 suurinta satamaa vastaavat yli 80 %:sta kaikkien satamien ulkomaankuljetusten määrästä. Tonnimäärältään suurin satama on Porvoon Kilpilahden satama, joka on Neste Oyj:n teollisuussatama. Suomen suurimmat yleissatamat ovat HaminaKotkan satama ja Helsingin satama. Niiden osuus Suomen satamien tonnimääräisistä kuljetuksista on noin 50 %. Kaikkiaan 25 sataman viime vuosien keskimääräiset kuljetusmäärät ovat ylittäneet 0,2 miljoonaa tonnia. Niiden osuus Suomen ulkomaan kuljetuksista on varsin kattava, joissain tavaralajeissa jopa 100 %. HaminaKotkan, Helsingin ja Rauman satamat vastaavat yhteensä noin 90%:sta Suomen merillä kuljetetusta konttiliikenteestä (TEU). Transitoliikenne on keskittynyt Kokkolan, HaminaKotkan, Hangon, Porin ja Helsingin satamiin. Sisävesien merkittävimmät 10 tavaraliikenteen satamaa sijaitsevat Saimaan järvialueella.

Kuljetusmääriltään Suomen 25 suurimman sataman ulkomaan meriliikenteen kuljetusmäärien (miljoonaa tonnia) vuosien 2018–2020 keskiarvo ja niiden osuudet (%) kaikkien satamien kuljetusmääristä tavaralajeittain. 25 suurinta satamaa osuus kaikkien satamien kuljetusmääristä on kattava, joissain tavaralajeissa jopa sata prosenttia.
Kuva: Kuljetusmääriltään Suomen 25 suurimman sataman ulkomaan meriliikenteen kuljetusmäärien (miljoonaa tonnia) vuosien 2018–2020 keskiarvo ja niiden osuudet (%) kaikkien satamien kuljetusmääristä tavaralajeittain (Tilastokeskus).
Suomen satamien ulkomaan meriliikenteen vuosien 2018–2020 kuljetusten (miljoonaa tonnia) keskiarvo ja eri tavaralajien osuudet. Suurimmat yleissatamat ovat HaminaKotkan ja Helsingin satamat, joiden kautta kuljetetaan useita eri tavaralajeja. Tonnimääräisesti suurin satama on Kilpilahden satama, joka keskittyy etenkin raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetuksiin.
Kuva: Suomen satamien ulkomaan meriliikenteen vuosien 2018–2020 kuljetusten (miljoonaa tonnia) keskiarvo ja eri tavaralajien osuudet (Tilastokeskus).