Vesikuljetusten kuljetusmäärät
Tilannekuvassa tarkastellaan vesikuljetusten kuljetusmääriä ja -suoritteita. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Vesikuljetusten määrät ovat Tilastokeskuksen mukaan vaihdelleet viime vuosina 95–112 miljoonan tonnin välillä. Tästä selvästi suurin osuus (90–95 %) on ulkomaankuljetuksia. Kuljetussuorite on vaihdellut 170–270 miljardin tonnikilometrin välillä. Tästä ulkomaankuljetusten osuus on lähes 100 %.
Merikuljetusten määrän kehitys on pitkällä aikajänteellä seurannut melko hyvin bruttokansantuotteen kehitystä. Viime vuosikymmenen aikana Suomen talous ei ole merkittävästi kasvanut, minkä takia myös merikuljetusten määrä on pysynyt melko vakaana. Vuoden 2015 notkahdus johtuu pääosin Nesteen Porvoon jalostamon huoltoseisokista ja siitä aiheutuneista polttoaineiden viennin ja raakaöljyn tuonnin vähenemisestä. Transitoliikenteen määrään vaikuttavat taas muutokset Venäjän taloudessa, liikenne- ja ulkopolitiikassa sekä maan omassa satamainfrastruktuurissa. Transitoliikenne perustuu usein yksittäisiin kuljetussopimuksiin, minkä vuoksi kuljetusmäärät ovat vaihdelleet osin melko paljon ja siten muutokset ovat tapahtuneet nopeasti. Venäjän hyökkäyssodan takia transitoliikenne on vähentynyt merkittävästi, eikä näköpiirissä ole, että se olisi palautumassa ainakaan lähitulevaisuudessa.
EU kielsi Venäjän lipun alle rekisteröidyiltä aluksilta pääsyn EU-satamiin huhtikuussa 2022. Suorat vaikutukset Suomen vesiliikenteeseen olivat melko rajalliset, koska venäläisten alusten osuus suomalaisten satamien aluskäynneistä sekä Suomen ja Venäjän välisistä kuljetuksista on pieni. Toisaalta muut pakotteet ja yritysten toiminta vähensivät merkittävästi Venäjän liikennettä Suomessa ja muutti myös satamien kautta tapahtuvia kuljetuksia erityisesti transitoliikenteen ja raaka-ainekuljetusten osalta. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan merikuljetusten määrät kasvoivat noin prosentin vuosien 2021 ja 2022 välillä. Kasvua oli tuonnissa, kun taas viennissä kuljetusmäärät laskivat. Vuonna 2023 M01-M11 kuljetusmäärät ovat laskeneet noin 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ulkomaankuljetusten kuljetussuorite kasvoi vuonna 2022 noin 20 prosenttia vuodesta 2021. Vuonna 2023 M01-M11 kuljetussuoritteet ovat laskeneet noin 10 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Aiemmin Venäjän lähisatamista tuodut tuotteet mm. öljyteollisuudessa on hankittu Venäjän hyökkäyssodan jälkeen kauempaa mm. Norjasta. Yksittäisten satamien kuljetusmääriin ovat vaikuttaneet useat asiat mm. muutokset metsäteollisuuden kuljetuksissa ja talouden taantuma.
Pääosin koronapandemiasta johtuen globaalit merilogistiikkavirrat kokivat muutoksia ja etenkin konttikuljetuksissa oli isoja haasteita. Konttikuljetusten hinta ja saatavuus ovat kuitenkin palautuneet lähemmäs pandemiaa edeltävää aikaa, mutta Suezin kanavan turvallisuushaasteet sekä Panaman kanavan kuivumisesta johtuvat rajoitukset aiheuttavat epävarmuutta. Suomen konttiliikenteessä Venäjän liikenteen loppuminen aiheutti epävarmuutta, mutta tällä hetkellä tilanne on melko hyvä.
Valtakunnallisissa liikenne-ennusteissa (Traficom 2022) on tehty ennuste merikuljetusten kasvusta vuoteen 2060. Liikenne-ennusteet ovat perusennusteita, jotka kuvaavat sitä, mihin kehitys johtaa nykyisillä toimenpiteillä. Niissä ei ole huomioitu sellaisia poliittisia ohjauskeinoja, väyläinvestointeja tai muita toimenpiteitä, joista ei ole tehty päätöksiä. Ennusteen mukaan merikuljetusten kokonaisvienti kasvaa noin 9 prosenttia vuoden 2021 45,6 miljoonasta tonnista ja kokonaistuonti noin 19 prosenttia vuoden 2021 51,8 miljoonasta tonnista. Viennissä kasvu on tonnimääräisesti suurinta kappaletavaran, kemianteollisuuden tuotteiden sekä sellun ja paperimassan kuljetuksissa, kun taas öljyjalosteiden kuljetuksissa tapahtuu voimakas pudotus ennustejakson alussa. Tuonnissa kasvu on tonnimääräisesti suurinta kappaletavaran, malmien ja rikasteiden sekä kivihiilen, energiapuun ja LNG:n tavararyhmissä, kun taas raakaöljyn tuonnissa tapahtuu voimakas pudotus
Liikenne-ennusteiden lähtökohdissa on merkittäviä epävarmuustekijöitä toimintaympäristössä tapahtuneiden suurten muutosten takia.
Saimaan kanavan kautta tapahtuvien kuljetusten määrä on viime vuosikymmenen aikana vaihdellut 1,0–1,8 miljoonan tonnin välillä. Tästä noin 50–65 % on suuntautunut kanavaa ylöspäin. Kuljetusmäärien laskun taustalla on erityisesti metsäteollisuuden toimitusketjujen muutokset. Määrällisesti eniten on vähentynyt raakapuun tuonti Venäjältä. Suhteellisesti eniten on laskenut sahatavaran viennin määrä, joka on siirtynyt yhä enemmän merisatamiin. Myös metsäteollisuuden rakennemuutos ja siinä etenkin paperin viennin lasku on vaikuttanut myös Saimaan kanavan kuljetusmääriin. Sellun ja myös sahatavaran vienti on samaan aikaan ennen vuoden 2023 talouden hiljentymistä kasvanut, mutta kasvu on suuntautunut pääosin Aasiaan, minkä takia Saimaan kanavaa ei ole niissä voinut hyödyntää.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia Saimaan kanavan matkustaja- sekä tavaraliikenne on käytännössä pysähtynyt. Kanavan kuljetukset ohjautuvat tällä hetkellä muille reiteille ja kuljetusmuodoille, etenkin HaminaKotkan ja osin myös Kokkolan satamiin. Matkustaja- ja tavaraliikenteen palautumisesta ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa. On todennäköistä, että ainakin osa muille kuljetusreiteille siirtyneistä kuljetuksista ei enää Saimaan kanavalle palaa.
Satamien kuljetusmäärät
Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta kuljetusmäärissä on tapahtunut muutoksia myös satamien osalta. Kokonaisuutena muutokset satamien ulkomaankuljetusten määrissä vuosien 2021 ja 2022 välillä ovat melko pieniä, mutta yksittäisten satamien osalta määrät vaihtelevat. Vuoden 2023 aikana kuljetusmäärien laskuun ovat vaikuttaneet mm. talouden taantuma ja etenkin metsäteollisuuden haasteet. Merkittävimpiä muutoksia kuljetusmääriin aiheuttavat uudet paljon kuljetuksia tuottavat teollisuus- ja muut investoinnit tai nykyisten vastaavien laitosten sulkemiset. Tällaisia ovat esimerkiksi Metsä Groupin Kemin biotuotantolaitoksen rakentaminen, Inkoon sataman kelluvan LNG-terminaalin rakentaminen tai Stora Enson Veitsiluodon tuotantolaitoksen sulkeminen.
Suomen 10 suurinta satamaa vastaavat yli 80 %:sta kaikkien satamien ulkomaankuljetusten määrästä. Tonnimäärältään suurin satama on Porvoon Kilpilahden satama, joka on Neste Oyj:n teollisuussatama. Suomen suurimmat yleissatamat ovat HaminaKotkan satama sekä Helsingin satama. Näiden kolmen sataman osuus Suomen satamien tonnimääräisistä kuljetuksista on lähes 50 %. Kaikkiaan 25 sataman viime vuosien keskimääräiset kuljetusmäärät ovat ylittäneet 0,2 miljoonaa tonnia. Niiden osuus Suomen ulkomaan kuljetuksista on varsin kattava, joissain tavaralajeissa jopa 100 %. HaminaKotkan, Helsingin ja Rauman satamat vastaavat yhteensä noin 90%:sta Suomen merillä kuljetetusta konttiliikenteestä (TEU). Transitoliikenne on keskittynyt Kokkolan, HaminaKotkan, Hangon, Porin ja Helsingin satamiin.
Kotimaan vesiliikenteeseen lasketaan alusliikenne, jonka lähtö- ja määräpaikka on Suomessa, sekä raakapuun uitto. Kuljetusmääriltään suurimmat satamat olivat Kilpilahden, Naantalin ja HaminaKotkan satamat. Kilpilahden sataman tuonti ja vienti olivat yhteensä 3,08 miljoonaa tonnia, eli noin 26 prosenttia kotimaan kuljetusten kokonaismäärästä. Kotimaan kuljetuksista 52 prosenttia oli tavaralajiltaan öljytuotteita sekä 22 prosenttia lannoitteita, viljaa, raakamineraaleja ja sementtiä. Myös raakapuuta ja metallituotteita oli merkittävä osa kuljetuksista, noin 10 % kutakin. Myös raakapuun osuus on noussut merkittäväksi ja sen osuus oli noin 14 prosenttia.
