Tavaraliikenne Suomessa
Tilannekuvassa tarkastellaan tavaraliikenteen kuljetusmääriä ja -suoritteita kokonaisuutena sekä kuljetusmuodoittain. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Tavaraliikenne on johdettua kysyntää, minkä takia kuljetusten määrä on riippuvainen lopulliseen kulutukseen menevien hyödykkeiden määrästä. Kysynnän määrän muodostavat kotitalouksien kysyntä, julkinen kysyntä, yritysten investoinnit, varastojen lisäykset ja tarjonta. Kysynnän tyydyttämiseksi yritykset tuottavat hyödykkeitä ja niihin käytetään panoksina eri toimialojen kotimaassa tai ulkomailla tuotettuja tuotteita. Tämä panoskysyntä yhdessä lopullisen kulutuksen kanssa muodostaa kansantalouden kokonaiskysynnän.
Kotimaan kuljetusten kuljetusmäärät ovat viimeisen vuosikymmenen aikana vaihdelleet Tilastokeskuksen mukaan 289–347 miljoonan tonnin ja kuljetussuorite 29–37 miljardin tonnikilometrin välillä (rautatiekuljetustilastoissa on huomioitu vain kotimaan liikenne). Kuljetusmäärät ovat hiukan laskeneet viime vuosikymmenen alusta, mutta viime vuosina kuljetusmäärät ovat vaihdelleet 300 miljoonan tonnin molemmin puolin. Kuljetussuoritteet taas ovat vastaavassa ajassa hiukan nousseet, kun ne finanssikriisin aiheuttaman laskun jälkeen ovat nousseet vuosittain vuodesta 2014 lähtien. Suoritteen kasvuun ovat vaikuttaneet monet asiat, muun muassa paljon kuljetuksia synnyttävän metsäteollisuuden positiivinen kehitys.
Kotimaan kuljetuksissa tiekuljetusten suuri osuus (noin 90 %) kuljetetuista tonneista on pysynyt melko tasaisena. Myös kuljetussuoritteessa tiekuljetuksilla on merkittävin rooli, kun raide- ja vesikuljetusten osuus on yhteensä vajaa kolmannes tonnikilometreistä. Osaltaan tiekuljetusten osuuden pientä nousua viime vuosikymmenen aikana selittävät muun muassa kuorma-autojen tieliikenteessä suurimman sallitun kokonaismassan nosto 76 tonniin vuonna 2013 sekä rautatiekuljetuspalvelujen keskittäminen vain yli 10 vaunun vaunuryhmäkuljetuksiin ja kokojunakuljetuksiin. Myös yksittäisten suurten rautatiekuljetusvirtojen pienenemisellä on ollut vaikutusta osuuksien muutokseen.
Myös lentoliikenteessä kuljetetaan rahtia, mutta kuljetettujen tonnien määrä on murto-osa muihin kuljetusmuotoihin verrattuna, vaikka sillä on merkittävä rooli arvokkaampien ja aikasensitiivisten tuotteiden kuljetuksissa. Sen takia lentoliikennettä ei ole huomioitu näissä tarkasteluissa. Lentoliikenteen rahtimäärästä on oma erillinen kuvaus.
Ulkomaan kuljetusten määrät ovat viimeisen vuosikymmenen aikana vaihdelleet Tilastokeskuksen mukaan 106–124 miljoonan tonnin ja kuljetussuorite 174–270 miljardin tonnikilometrin välillä (rautatiekuljetustilastoissa huomioitu vain kansainvälinen liikenne). Kuljetusmäärät ovat hiukan laskeneet vuodesta 2018, mutta ovat samalla tasolla kuin noin vuosikymmen sitten. Kuljetussuoritteet laskivat vuoteen 2015, jonka jälkeen ne ovat olleet noususuunnassa vuotta 2020 lukuun ottamatta. Myös ulkomaankuljetuksissa ovat vaikuttaneet mm. finanssikriisin aiheuttama lasku, paljon kuljetuksia synnyttävän metsäteollisuuden kehitys sekä koronapandemian sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset.
Ulkomaan kuljetuksissa vesikuljetusten osuus (yli 90 % vuonna 2022) kuljetetuista tonneista on selvästi muita kuljetusmuotoja suurempi johtuen muun muassa maantieteellisistä ja kuljetustaloudellisista syistä. Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta osuus on kasvanut entisestään, kun vuonna 2023 Venäjän raidekuljetusten määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Raidekuljetusten osuus laski reilusta 10 prosentista noin 7 prosenttiin vuonna 2022. Kuljetussuoritteessa vesikuljetusten osuus lähentelee 100 %:a.
Myös lentoliikenteessä kuljetetaan rahtia, mutta kuljetettujen tonnien määrä on huomattavasti muita kuljetusmuotoja pienempi, karkeasti muutaman promillen luokkaa. Sen takia lentoliikennettä ei ole huomioitu näissä tarkasteluissa, vaikka sillä on merkittävä rooli arvokkaampien ja aikasensitiivisten tuotteiden kuljetuksissa. Lentoliikenteen rahtimäärästä on oma erillinen kuvaus.
Naapurimaihin verrattaessa myös Suomessa kotimaan tiekuljetukset kattavat suurimman osan tavaraliikenteen kuljetuksista, kuljetussuoritteen ollessa viime vuosina noin 70 prosenttia kokonaismäärästä. Rautatiekuljetuksia on Suomessa sekä naapurimaissa hieman alle kolmannes (Suomen tilastot sisältävät sekä kotimaan- että ulkomaan rautatiekuljetukset), EU-tasolla alle 20 prosenttia. Vesikuljetusten osuus kotimaan kuljetussuoritteessa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on hyvin vähäinen, alle yhden prosentin luokkaa, kun taas EU-tasolla vesikuljetusten osuus on noin 6 prosenttia kuljetuksista. Lentoliikenteen osuus on niin pieni, että sitä ei näissä tarkasteluissa ole huomioitu.
