Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Saavutettavuutta työpaikkoihin, oppilaitoksiin ja ruokakauppoihin on tarkasteltu joukkoliikenteellä ja pyörällä. Tiedot päivitetään tarvittaessa. Tiedot ovat osa saavutettavuuden tilannekuvaa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Saavutettavuus voidaan määritellä helppoudeksi, jolla henkilöt ja yritykset tavoittavat tarvitsemansa määränpäät. Helppouden määrittää se, kuinka nopeasti ja edullisesti määränpäähän pääsee. Saavutettavuus muodostuu maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutuksesta. Maankäyttö liittyy eri määränpäiden, kuten työpaikkojen ja ruokakauppojen, sijoittumiseen. Liikennejärjestelmä puolestaan kuvaa, miten haluttuihin määränpäihin päästään eri liikennemuodoilla. Saavutettavuuteen vaikuttavat lisäksi matka-aika, liikkumisen hinta, käytettävissä olevat kulkuvälineet, infrastruktuurin kunto ja yksilöiden kyvykkyydet.

Traficomissa on analysoitu valtakunnallisella tasolla saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja pyöräillen työpaikkoihin, oppilaitoksiin  ja ruokakauppoihin. Tarkasteltaviksi määränpäiksi valittiin eri väestöryhmille keskeisiä paikkoja. Esimerkiksi työpaikkojen saavutettavuus ei ole yhtä keskeistä iäkkäille tai alle 15-vuotiaille kuin työikäisille. Ruokakauppojen saavutettavuus on taas tärkeää monille eri väestöryhmille.

Saavutettavuutta on tarkasteltu sekä joukkoliikenteen että pyöräliikenteen näkökulmista. Joukkoliikenne valittiin tarkasteltavaksi kulkutavaksi, sillä se on käytettävissä lähes kaikille, myös niille, joilla ei ole autoa, lapsille ja liikkumisrajoitteisille, edellyttäen tietysti, että joukkoliikennepalvelut ovat saatavilla. Pyöräliikenne valittiin tarkasteltuun, koska sen saavutettavuutta ei olla aiemmin tarkasteltu valtakunnallisella tasolla. Suomen tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä 30 %:lla vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka työssä tarkastellaan saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja pyöräillen ja vertaillaan niiden mahdollistamaa saavutettavuutta, niitä ei tulkita toisiaan korvaavina kulkumuotoina. Esimerkiksi pyöräily ei ole mahdollista kaikille matkan pituudesta johtuen.

Työpaikkojen, koulujen ja ruokakauppojen saavutettavuus joukkoliikenteellä ja pyöräillen

Kuvissa 1, 2 ja 3 esitetään ne työpaikat, oppilaitokset ja ruokakaupat, jotka voidaan saavuttaa 30 minuutin matka-ajalla sekä joukkoliikenteellä että pyöräilemällä. Kuvissa harmaalla merkityt alueet eivät mahdollista yhdenkään mainituista määränpäistä saavuttamista 30 minuutissa.

Paras saavutettavuus kaikilla tarkastelluilla määränpäillä keskittyy pääosin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Suurimmasta osasta Suomea on mahdollista saavuttaa vähintään yksi työpaikka, oppilaitos tai ruokakauppa 30 minuutissa joukkoliikenteellä tai pyöräillen. On kuitenkin mahdollista, että joukkoliikenteen todellinen palvelutaso vuoroväleineen ei mahdollista sen käyttöä näihin määränpäihin. Saavutettavuus eri määränpäihin heikkenee, mitä hajautuneempaa yhdyskunta- ja aluerakenne on, sillä palvelut sijaitsevat yleisesti ottaen taajamissa. Hajautuneempi rakenne vaikeuttaa saavutettavuutta etenkin joukkoliikenteellä, jonka palvelutaso säilyy paremmin alueilla, joilla on enemmän käyttäjiä. 

Suomen kartalla esitetty saavutettavien työpaikkojen lukumäärä joukkoliikenteellä ja pyöräillen 30 minuutissa.
Kuva 1. Saavutettavien työpaikkojen lukumäärä joukkoliikenteellä ja pyöräillen 30 minuutissa.
Suomen kartalla esitetty saavutettavien ruokakauppojen lukumäärä joukkoliikenteellä ja pyöräillen 30 minuutissa.
Kuva 2. Saavutettavien ruokakauppojen lukumäärä joukkoliikenteellä ja pyöräillen 30 minuutissa.
Suomen kartalla esitetty saavutettavien oppilaitosten lukumäärä joukkoliikenteellä ja pyöräillen 30 minuutissa
Kuva 3. Saavutettavien oppilaitosten lukumäärä joukkoliikenteellä ja pyöräillen 30 minuutissa.

Saavutettavuudessa joukkoliikenteen ja pyöräilyn välillä on eroja, ja pyöräillen pystyy poikkeuksetta saavuttamaan enemmän määränpäitä kuin joukkoliikenteellä (kaavio 1 ja 2). Tämä pätee huolimatta siitä, että pyöräilyn keskinopeus on mallinnettu olemaan pääosin 15 km/h, ja pyöräliikenteen käyttämä infrastruktuuri on otettu huomioon saavutettavuuden mallinnuksessa (pyöräily sallittiin ainoastaan eritellyllä pyöräliikenteen infrastruktuurilla, pyöräkaistoilla ja alhaisen nopeuden kaduilla). Sen sijaan joukkoliikenteen keskinopeus koko maassa on 31 km/h, mutta esimerkiksi Helsingin seudulla 23 km/h ja Turun seudulla 33 km/h (Henkilöliikennetutkimus 2016, matkaketjut ja liikkuminen palveluna faktakortti ). 

Pyöräily osoittautuu usein joukkoliikennettä ketterämmäksi ja nopeammaksi lyhyillä matkoilla. Pyöräilijöiden ei esimerkiksi tarvitse tehdä liityntämatkoja joukkoliikenteen pysäkeille, eikä heidän tarvitse odottaa pysäkillä. Joukkoliikenteen keskimääräinen ovelta ovelle -kokonaismatka-aika paikallisliikenteen linja-autolla on Helsingin seudulla 38 min, Turun seudulla 33 min ja Päijät-Hämeessä 35 min (Henkilöliikennetutkimus 2016, joukkoliikenne faktakortti). Näin ollen pyöräily, vaikka joukkoliikenteen keskinopeudet ovat kilpailukykyisemmät, pystyy ketteryydellään kilpailemaan joukkoliikenteen kanssa lyhyillä matkoilla, kun tarkastellaan kokonaismatka-aikoja.

Joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen saavutettavuuden keskinäinen vertailu ei ole kuitenkaan kovin mielekästä, koska ne mahdollistavat erilaisia asioita yksilöille ja lopulta kulkumuodon valinta riippuu yksilön omista preferensseistä, tarpeista ja mahdollisuuksista. Vaikka pyöräliikenne voi olla nopeampi vaihtoehto lyhyillä matkoilla, ei pyöräily ole kuitenkaan mahdollista kaikissa tilanteissa kaikille yksilöille esimerkiksi liikkumisrajoitteen, matkatavaroiden tai sääolosuhteiden johdosta. Joukkoliikenne sen sijaan on liikkumismahdollisuuksien näkökulmasta tarkasteltuna kaikista saavutettavin kulkumuoto silloin, kun sen palvelutarjonta on kattavaa ja liityntämatkat ovat lyhyet.