Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Rautatiekuljetusten kuljetusmäärät

Tilannekuvassa tarkastellaan rautatiekuljetusten määriä ja -suoritteita. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Rautatiekuljetusten vuosittaiset kuljetusmäärät ovat viime vuosina vaihdelleet 33–41 miljoonan tonnin välillä. Raakapuun ja hakkeen kuljetukset sekä metsäteollisuuden tuotekuljetukset ovat merkittävimmät tavaralajit rautatiekuljetuksissa ja etenkin niissä tapahtuneet muutokset heijastuvat kuljetusmääriin ja suoritteisiin. Venäjän transitoliikenteellä on myös ollut merkittävä rooli rautatiekuljetuksissa ja niiden vaihtelussa. Rautatiekuljetusten kuljetussuorite on viime vuosikymmenien aikana vaihdellut 8–11 miljardin tonnikilometrin välillä ja kuljetusten keskipituus 250–270 kilometrin välillä.

Rataverkolla kuljetusmääriltään vilkkaimmat rataosat ovat sijoittuneet Kaakkois- ja Pohjois-Suomeen. Näillä yhteysväleillä korostuvat metsäteollisuuden ja muiden kuljetusten lisäksi myös Venäjän transitoliikenteen kuljetusten merkitys. Vahvat transitoliikennevirrat Vartiuksen raja-asemalta Kokkolan satamaan sekä Vainikkalasta Hamina–Kotkan satamaan ja myös muun muassa Porin ja Hangon satamiin ovat nostaneet merkittävästi näiden rataosien kuljetusmääriä.

Suomen kartalla tavaraliikenteen kuljetusvirrat rataverkolla vuonna 2021. Kuljetusmääriltään vilkkaimmat rataosat sijoittuvat Kaakkois-Suomeen ja Pohjois-Suomeen.
Kuva: Tavaraliikenteen kuljetusvirrat rataverkolla vuonna 2021 (Väylävirasto).

Venäjän hyökkäyssodalla helmikuussa 2022 on ollut merkittäviä vaikutuksia rautatiekuljetuksiin. Usea venäläinen rautatiekaluston omistaja, osa kuljetettavista tuotteista sekä venäläinen rautatieyritys RZD ovat pakotteiden piirissä. Lisäksi VR Group on ilmoittanut irtisanovansa idän tavaraliikenteeseen liittyvät sopimukset vuoden loppuun mennessä. Tämän seurauksena transitoliikenne, jonka suuruus on muutamana viime vuotena ollut yli 8 miljoonaa tonnia, ja josta suuri osa oli Venäjältä rautateitse tulevaa vientitransitoa, on lähes pysähtynyt. 

Transitoliikenteen lisäksi puuraaka-aineen hankinta, joka on ollut yhteensä lähes 10 miljoonan kuutiota, on loppunut Venäjältä. Korvaavaa raaka-ainetta etenkin Itä-Suomen tuotantolaitoksille hankitaan kotimaasta ja myös Itämeren alueelta. Lisäksi Saimaan kanavan kuljetusten loppuminen on siirtänyt reilun miljoonan tonnin vuosittaiset kuljetukset rautateille ja maanteille.

Tilastokeskuksen mukaan kuljetuttujen tonnien määrä on vähentynyt ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 11 ja toisella vuosineljänneksellä noin 31 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Kuljetussuorite on vastaavina ajankohtina vähentynyt noin 4 ja 24 prosenttia. Touko-elokuun aikana rautatiekuljetukset ovat vähentyneet vuoteen 2021 verrattuna erityisesti välillä Vartius–Oulu–Kokkola. Vartiuksen liikenne on pysähtynyt käytännössä kokonaan. Kuljetukset ovat vähentyneet myös Etelä-Suomen transitoliikenteen reiteillä Vainikkalasta Helsingin, Hangon, Uudenkaupungin ja Porin satamiin. Kuljetusmäärät ovat taas kasvaneet etenkin Savon- ja Karjalan radoilla todennäköisesti muuttuneiden raakapuukuljetusten takia. 

Venäjän hyökkäyssodan pitkäaikaisista vaikutuksista Suomen rautatiekuljetuksiin ei ole vielä tarkkaa näkymää. Yritykset ovat sopeuttamassa toimintaansa uudessa tilanteessa ja niihin liittyvien muutosten pysyvyys selviää vasta myöhemmin. 

Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden (Liikennevirasto 2018) mukaan rautatiekuljetusten kokonaistonnimäärän arvioidaan kasvavan perusennusteessa noin 5 % vuosina 2017–2030. Merkittävin kasvu syntyy transitoliikenteestä, raakapuun ja hakkeen sekä kemikaalien kuljetuksista. Vuoteen 2050 mennessä kokonaiskuljetusmäärän arvioidaan perusennusteessa hiukan vähenevän pääasiassa paperin ja kartongin sekä niiden tuotantoon sidoksissa olevan raakapuun kuljetusten vähenemisen takia. Perusennusteessa ei huomioida kaikkia potentiaalisia teollisuuden investointeja, jotka toteutuessaan voivat synnyttää merkittävää uutta kuljetuspotentiaalia tietyille rataosille. Tästä yhtenä esimerkkinä voi mainita Metsägroupin tekemän investointipäätöksen biotuotelaitoksen rakentamisesta Kemiin, joka lisää merkittävästi kuljetusmääriä myös rataverkolla. Tosin myös tehtaiden lakkauttamisella voi olla rautatiekuljetuksia vähentävä vaikutus.

Em. ennusteet perustuvat vuonna 2018 valmistuneisiin Liikenneviraston valtakunnallisiin ennusteisiin. Toimintaympäristön merkittävien muutosten takia niissä on merkittäviä puutteita. Ennusteiden päivitystyö on käynnissä ja niiden tulokset valmistuvat vuoden 2022 lopussa. 

Kaaviossa rautatiekuljetusten toteutuneet (1990–2017) ja ennustetut (2017–2050) kokonaistonnit
Kuva: Rautatiekuljetusten toteutuneet (1990–2017) ja ennustetut (2017–2050) kokonaistonnit (Liikennevirasto 2018: Valtakunnalliset liikenne-ennusteet).