Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta säännöllisen pitkämatkaisen linja-autoliikenteen esteettömyydestä ja keskeisistä kehittämistarpeista. Paikallisjoukkoliikenteen esteettömyyttä käsitellään erillisen tilannekuvan yhteydessä. Tilannekuva päivitetään kahden vuoden välein. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen esteetön palvelutarjonta

Suomen lainsäädännössä ei ole vaatimuksia tietyn kaluston käytöstä, vaan päätökset kalustotyypistä tekee yhteiskunnan tukemassa liikenteessä joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ja markkinaehtoisessa liikenteessä linja-autoyrittäjä. Linja-autojen rakennemääräykset perustuvat EU-säädöksiin. Pitkämatkaisessa liikenteessä on käytössä M3-luokan alaluokan III linja-autoja, jotka on valmistettu ainoastaan istuvien matkustajien kuljetukseen.

Suomessa linja-autojen kaukoliikenteessä on perinteisesti ollut käytössä kalustoa, jonka korityypissä ei ole ollut pyörätuolipaikkoja. Käytössä on autoja, joissa on rahdinkuljetuksen vuoksi iso tavaratila matkustamon alla tai niin kutsuttua seutuliikennekalustoa, jota on käytössä esimerkiksi ELY-keskusten järjestämässä liikenteessä, jossa ajetaan yli 60 km/h nopeuksia ja kalustossa on oltava turvavyöt. Seutuliikenne-tyyppisen kaluston vuoksi ELY-keskusten kilpailutusten kalustovaatimuksissa ei ole ollut erillisiä esteettömyysvaatimuksia. Säännöllisessä aikataulun mukaisessa kaukoliikenteessä esteettömiä palveluita (pääsy pyörätuolilla) tarjoaa ainoastaan Onnibus.com. Yrityksen reiteistä pyörätuolipaikan voi ostaa reiteille, joissa on käytössä kaksikerroksiset matalalattiaiset linja-autot (merkitty aikatauluhakuun punaisilla Mega- tai M-vuoroilla). Tilausliikenteessä esteetöntä kalustoa on käytössä useammallakin liikennöitsijällä.

Suomen kartalla pitkämatkaiset linja-autoasemat.
Kuva: Säännöllisen pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälit, joilla on esteetöntä vuorotarjontaa (pääsy pyörätuolilla).

Pääosa Suomen matalalattiaisesta linja-autokalustosta liikennöi toimivaltaisten viranomaisten järjestämässä kaupunkiliikenteessä (ajetaan pääosin alle 60km/h eikä ole turvavyöpakkoa). Kaupunkijoukkoliikenteen kaluston esteettömyystietoihin voi tutustua Paikallisjoukkoliikenteen esteettömyys-sivuilla.

Linja-autoterminaalien esteettömyys

Linja-autoterminaalien esteettömyyden kehittämisestä vastaa terminaalin omistaja ja laiturialueiden tyypillisenä omistajana oleva kunta. Linja-autoliikenteen keskeiset terminaalit vaihtelevat infrastruktuuriltaan ja matkustajapalveluiltaan eri puolella Suomea. Linja-autoterminaalit voivat olla linja-autoasemia, matkakeskuksia ja yksinkertaisimmillaan asemattomia laiturialueita ja niiden omistajuus vaihtelee (kunnat, yritykset). Matkahuolto ylläpitää vain Helsingin Kampin kaukoliikenneterminaalia. Tampereella Matkahuolto hallinnoi vain linja-autokenttää. Turussa, Oulussa ja Lappeenrannassa linja-autoliikennettä palvelee ainoastaan laiturialue, joiden kehittäminen etenee matkakeskushankkeiden myötä.

Linja-autoterminaalien esteettömyydestä ei ole tarkkaa kokonaiskuvaa. Terminaalien esteettömyyden lisäksi tulisi selvittää ja kehittää linja-autopysäkkien ja kulkureittien esteettömyyttä ja talvikunnossapitoa. Vammais- ja vanhusjärjestöille tehdyn kyselyn (2021) perusteella linja-autoasemien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytymättömiä. Pysäkkien esteettömyyden kehittämisestä vastaa kunnat ja valtion verkon osalta ELY-keskukset. Matkahuollon mukaan henkilöautolla tai taksilla saapuminen linja-autoterminaalien läheisyyteen on monella asemalla rajoitettua. Lisäksi kaikilla linja-autoasemilla kulkuväylät eivät ole esteettömiä. Matkustajainformaatiossa on puutteita etenkin niissä terminaaleissa, joissa Matkahuollolla ei ole omaa palvelupistettä. Linja-autoasemien esteettömyyttä säätelee julkisten rakennusten esteettömyyttä koskevat vaatimukset (Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017). Käytännössä vaatimukset tulevat huomioon otetuksi rakennusta muutettaessa tai uuden rakennuksen rakentamisen aikana.

Vammaisen ja liikkumisrajoitteiden henkilön oikeudet linja-automatkalla

Vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista linja-automatkalla säädetään linja-autoliikenteen matkustajanoikeusasetuksessa (EU) N:o 181/2011. 

Linja-autoliikenteessä vammaisilla ja liikkumisrajoitteisilla henkilöillä on oikeus saada apua nimetyissä ternimaaleissa sekä jonkin verran myös linja-autossa. Tällaista avustamispalvelua voi saada reiteillä, joiden aikataulun mukainen matka on vähintään 250 kilometriä. Matkustaja voi kuitenkin kulkea reitillä tätä lyhyemmän matkan. 

Apua saavat henkilöt, joiden liikuntakyky on rajoittunut pysyvästi tai väliaikaisesti. Avustamispalvelua voivat saada esimerkiksi iäkkäät matkustajat, pyörätuolia käyttävät henkilöt tai henkilöt, joilla on näkö- tai kuulovamma. Apua saavat myös vammaiset henkilöt sekä esimerkiksi autismin kirjon henkilöt tai henkilöt, joilla on muistisairaus.

Matkustajan on ilmoitettava avuntarpeestaan ennakkoon viimeistään 36 tuntia ennen matkaa. Avuntarpeesta ilmoitetaan liikenteenharjoittajalle, apua antavan terminaalin pitäjälle, matkatoimistolle tai matkanjärjestäjälle. Tiedot avuntarpeesta ja mahdollisista erityisistä istumapaikkatarpeista voi lisätä jo varausjärjestelmässä tai sen voi joutua tekemään erikseen esimerkiksi nettisivuilla olevalla lomakkeella tai puhelimitse.

Avustaminen nimetyissä linja-autoterminaaleissa

Vammaisilla ja liikkumisrajoitteisilla henkilöillä on oikeus saada avustamispalvelua sellaisilla linja-autoasemilla, jotka on nimetty avustusta antaviksi terminaaleiksi. Suomessa on yksi nimetty terminaali: Helsingin linja-autoasema (Kampin kauppakeskus, kaukoliikenneterminaali). 

Nimetyssä terminaalissa avustamispalvelua voi saada vähintään 250 km pitkillä linja-autoreiteillä. Oikeutta avustamispalveluun ei ole tilausliikenteessä. 

Matkustajan tulee ilmoittautua avustajalle nimetyssä terminaalissa kutsupisteellä sovittuna aikana. Kutsupiste on merkitty opastein. Linja-autoterminaaleista ei ole saatavilla lähialuekarttoja. Matkahuollon mukaan henkilöautolla tai taksilla saapuminen linja-autoterminaalien läheisyyteen on monella asemalla rajoitettua.

Apuvälineiden mahtuminen linja-auton tavaratilaan tulee varmistaa aina lippu- tai avustusvarausta tehtäessä. Sähköpyörätuolia ei ole mahdollista kuljettaa linja-auton matkatavaratilassa tuolin painon ja koon vuoksi.

Apuvälineiden kuljettaminen linja-autossa

Avustavan koiran kuljettaminen sekä muiden apuvälineiden kuljettaminen tulee varmistaa ennakkoon. Esimerkiksi sähköpyörätuolia ei ole mahdollista kuljettaa linja-auton matkatavaratilassa tuolin painon ja koon vuoksi. Avustavan koiran saa kuljettaa maksutta. 

Saattaja

Pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä (yli 250 km pitkät linja-autoreitit) saattaja matkustaa lain mukaan avustettavan mukana veloituksetta. Osa liikennöitsijöistä on verkkosivujen perusteella vapaaehtoisesti tarjonnut maksuttoman saattajan myös tätä lyhyemmillä matkoilla.

Esteettömän linja-automatkan suunnittelu ja osto

Pitkämatkaisessa liikenteessä pyörätuolia käyttävien näkökulmasta esteettömiä matkoja tarjoaa pääasiassa yksi liikenteenharjoittaja, Onnibus.Com (vain aikatauluhakuun punaisella merkityt Mega- tai M-vuorot). Matkan suunnitteluun saa etukäteen tietoa kaluston ja vuorojen esteettömyydestä ainoastaan puhelimitse liikenteenharjoittajilta. Myös lippujen ostaminen näille vuoroille onnistuu vain puhelimitse. Osa liikennöitsijöistä on suoraan maininnut verkkosivuillaan, että pyörätuolia ei voi ottaa kyytiin kalustosta tai puuttuvista pyörätuolinostimista johtuen. Matkahuolto kokoaa suuren osan linja-autojen kaukoliikenteestä yhteiseen aikatauluhakuun, mutta ei kerää tietoa kalustosta.

Pitkämatkaista linja-autoliikennettä palvelevien linja-autoasemien tai pysäkkien esteettömyydestä ei ole asiakkaille julkaistua tietoa. Kunnat ja joukkoliikennettä järjestävät tahot, kuten ELY-keskukset keräävät tietoa etenkin pysäkki-infran esteettömyydestä kunnossapidon ja kehittämisen tarpeisiin. Asemista ei ole koottuna lähialuekarttoja. Linja-autoasemien kohtaamispisteiden tarkasta sijainnista saa etukäteistietoa vain puhelimitse. Väyläviraston sivuilta löytyvät matkakeskusten lähialuekartat, joissa on osittain huomioitu myös pitkämatkainen linja-autoliikenne. Asemien esteettömyystietojen kattava hyödyntäminen esimerkiksi reittioppaiden osana edellyttää vielä runsaasti esteettömyystietojen määritys- ja tietojärjestelmätyötä sekä vastuutahojen määrittämistä Suomessa.

Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen verkkosivujen tai sovellusten saavutettavuudesta ei ole kattavaa tietoa. Pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä kuljettaja hoitaa matkanaikaisen tiedottamisen (usein kuuluttaa pysäkit) ja myös avustaa tarvittaessa esimerkiksi huonosti liikkuvia henkilöitä. Matkanaikaista tiedottamista helpottavien infomonitorien tai pysäkkikuulutusjärjestelmien käytöstä eri liikennöitsijöiden kalustossa ei ole tietoa. Poikkeus- ja häiriötiedottamisessa tekstimuotoinen tieto olisi tarpeen erityisesti kuulovammaisille.

Sähköisten asiointipalveluiden lisäksi pääosan pitkämatkaisen bussiliikenteen lipuista voi ostaa Matkahuollon toimipisteistä, R-kioskeista ja kuljettajilta silloin, kun bussissa on tilaa. Pyörätuolia käyttäville soveltuvia Onnibus.comin matkoja ei voi kuitenkaan ostaa enää Matkahuollon toimipisteistä, vaan ainoastaan puhelimitse.

Tyytyväisyys linja-autopalveluiden esteettömyyteen

Esteettömyyden kehittämistarpeet pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä

Kalusto ja yhteydet

  • Pitkämatkaisessa liikenteessä vain hyvin rajatuilla yhteyksillä ja vuoroilla mahdollisuus matkustaa pyörätuolin kanssa, paikkamäärä rajallinen.
  • Moniaistista matkustajainformaatiota tukevat laitteet, muun muassa infomonitorit kaluston osaksi.

Avustaminen ja saattajakäytännöt

  • Kuljettajien antamalla avulla on iso merkitys etenkin erityisryhmille (tiedottaminen, kyytiin nousu ja poistuminen).
  • Linja-autoterminaaleista ei ole saatavilla lähialuekarttoja.
  • Linja-autoasemien matkustajapalveluiden lakkautusten ja palvelutasomuutosten myötä on entistä suurempi tarve panostaa pääterminaalien laiturialueiden matkustajainformaatioon ja sen saavutettavuuteen sekä terminaalien ja solmupysäkkien esteettömyyteen ja niiden tarvitseman saattoliikenteen toimivuuteen.

Matkan suunnittelu, osto ja tiedottaminen

  • Matkustamiseen liittyvien verkkosivujen ja sovellusten saavutettavuuden varmistaminen (matkan suunnittelu ja lipun osto). Esteetöntä matkustamista koskevien tietojen kokoaminen selkeästi linja-autoyritysten verkkosivuille. Yhtenäinen tiedottaminen avustuspalveluista ja saattajaoikeudesta laajemmin yritysten verkkosivuilla kuin vain liikkumisesteisten näkökulmasta.
  • Matkanaikaista moniaistista tiedottamista helpottaisivat pysäkkikuulutukset ja infomonitorit, myös poikkeus- ja häiriötiedottamisessa. Kuljettajilta saadaan linja-autojen kaukoliikenteessä merkittävästi erityisryhmien näkökulmasta tarpeellista apua ja tietoa matkan etenemisestä.
  • Kokemusasiantuntijoita ja koulutettuja esteettömyyskartoittajia tulisi käyttää aina uusia palveluita suunnitellessa.