Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen esteettömyys

Tilannekuva kokoaa nykytilannekuvausta säännöllisen pitkämatkaisen linja-autoliikenteen esteettömyydestä ja keskeisistä kehittämistarpeista. Paikallisjoukkoliikenteen esteettömyyttä käsitellään erillisen tilannekuvan yhteydessä. Tilannekuva päivitetään kahden vuoden välein. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen esteetön palvelutarjonta

Suomen lainsäädännössä ei ole vaatimuksia tietyn kaluston käytöstä, vaan päätökset kalustotyypistä tekee yhteiskunnan tukemassa liikenteessä joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen ja markkinaehtoisessa liikenteessä linja-autoyrittäjä.

Suomessa linja-autojen kaukoliikenteessä on perinteisesti ollut käytössä kalustoa, jonka korityypissä ei ole ollut pyörätuolipaikkoja. Käytössä on autoja, joissa on rahdinkuljetuksen vuoksi iso tavaratila matkustamon alla tai niin kutsuttua seutuliikennekalustoa, jota on käytössä esimerkiksi ELY-keskusten järjestämässä liikenteessä, jossa ajetaan yli 60 km/h nopeuksia ja kalustossa on oltava turvavyöt. Seutuliikenne-tyyppisen kaluston vuoksi ELY-keskusten kilpailutusten kalustovaatimuksissa ei ole ollut erillisiä esteettömyysvaatimuksia. Säännöllisessä aikataulun mukaisessa kaukoliikenteessä esteettömiä palveluita (pääsy pyörätuolilla) tarjoaa ainoastaan Onnibus.com. Yrityksen reiteistä pyörätuolipaikan voi ostaa reiteille, joissa on käytössä kaksikerroksiset matalalattiaiset linja-autot (merkattu Onnibus.com:in aikatauluhakuun merkinnällä C). Tilausliikenteessä esteetöntä kalustoa on käytössä useammallakin liikennöitsijällä.

Suomen kartalla pitkämatkaiset linja-autoasemat.
Kuva: Säännöllisen pitkämatkaisen linja-autoliikenteen yhteysvälit, joilla on esteetöntä vuorotarjontaa (pääsy pyörätuolilla).

Pääosa Suomen matalalattiaisesta linja-autokalustosta liikennöi toimivaltaisten viranomaisten järjestämässä kaupunkiliikenteessä (ajetaan pääosin alle 60km/h eikä ole turvavyöpakkoa). Kaupunkijoukkoliikenteen kaluston esteettömyystietoihin voi tutustua Paikallisjoukkoliikenteen esteettömyys-sivuilla.

Linja-autoterminaalien esteettömyys

Linja-autoterminaalien esteettömyyden kehittämisestä vastaa terminaalin omistaja ja laiturialueiden tyypillisenä omistajana oleva kunta. Linja-autoliikenteen keskeiset terminaalit vaihtelevat infrastruktuuriltaan ja matkustajapalveluiltaan eri puolella Suomea. Linja-autoterminaalit voivat olla linja-autoasemia, matkakeskuksia ja yksinkertaisimmillaan asemattomia laiturialueita ja niiden omistajuus vaihtelee (kunnat, yritykset). Matkahuolto ylläpitää tällä hetkellä enää vain Helsingin Kampin kaukoliikenneterminaalia ja Tampereen linja-autoasemaa. Turussa, Oulussa ja Lappeenrannassa linja-autoliikennettä palvelee ainoastaan laiturialue, joiden kehittäminen etenee matkakeskushankkeiden myötä.

Linja-autoterminaalien esteettömyydestä ei ole tarkkaa kokonaiskuvaa. Terminaalien esteettömyyden lisäksi tulisi selvittää ja kehittää linja-autopysäkkien ja kulkureittien esteettömyyttä ja talvikunnossapitoa. Vammais- ja vanhusjärjestöille tehdyn kyselyn perusteella linja-autoasemien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytymättömiä. Pysäkkien esteettömyyden kehittämisestä vastaa kunnat ja valtion verkon osalta ELY-keskukset. Matkahuollon mukaan henkilöautolla tai taksilla saapuminen linja-autoterminaalien läheisyyteen on monella asemalla rajoitettua. Lisäksi kaikilla linja-autoasemilla kulkuväylät eivät ole esteettömiä. Matkustajainformaatiossa on puutteita etenkin niissä terminaaleissa, joissa Matkahuollolla ei ole omaa palvelupistettä. Linja-autoasemien esteettömyyttä säätelee julkisten rakennusten esteettömyyttä koskevat vaatimukset (Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017). Käytännössä vaatimukset tulevat huomioon otetuksi rakennusta muutettaessa tai uuden rakennuksen rakentamisen aikana.

Avustaminen linja-autoterminaaleissa

Säännöllisessä linja-autoliikenteessä vammaisella tai liikuntarajoitteisella henkilöllä on EU:n asetuksen (EU) N:o 181/2011 mukaan oikeus avun saamiseen nimetyissä terminaaleissa, jos aikataulun mukainen reitti on 250 km tai pidempi. Suomessa on oikeus avun saamiseen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin nimeämissä kahdeksassa terminaalissa. Avustamisesta vastaa Matkahuolto.

Avustusta saavat asetuksen (EU) N:o 181/2011 sisältämän määritelmän mukaisesti vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt, joiden liikuntakyky on (sensorisen tai motorisen, pysyvän tai tilapäisen) fyysisen vamman, älyllisen kehitysvamman tai ymmärtämisvaikeuden tai vamman aiheuttaneen jonkin muun syyn tai iän takia rajoittunut.

Asetus velvoittaa avustamaan, kun vuoron kokonaispituus on lähtöpaikasta määräpaikkaan vähintään 250 km, vaikka avustettavan matka olisi tätä lyhyempi. Asetuksesta poiketen Matkahuolto avustaa linja-automatkan pituudesta riippumatta. Oikeus avun saamiseen nimetyissä linja-autoterminaaleissa ei asetuksen (EU) N:o 181/2011) soveltamisalasäännöksen mukaan koske linja-autojen tilausliikennettä (nk. satunnaisliikenne).

Suomessa avustusta saa kahdeksalla Traficomin nimeämällä linja-autoasemalla, jotka sijoittuvat pääasiassa suurimpiin kaupunkiseutuihin.
Kuva: Avustaminen linja-autoterminaaleissa.

Avustusta on saatavilla ainoastaan linja-autoasemien lipunmyynnin aukioloaikoina eli tyypillisesti päiväaikaan arkisin. Tämän vuoksi avustusta ei ole saatavissa kaikille vuoroille. Avustaja tulee tilata etukäteen puhelimitse tai sähköpostitse. Avustamisen tilaamisen aikajänne (36 h) on asetuksen velvoitteen mukainen.

Avustajan ja avustettavan kohtaamispaikat on merkattu linja-autoterminaaleihin opastein. Kohtaamispisteiden tarkasta sijainnista ei ole saatavissa etukäteistietoa verkkosivuilta, mutta ohjeistusta saa puhelimitse. Linja-autoterminaaleista ei ole myöskään saatavilla lähialuekarttoja. Matkahuollon mukaan henkilöautolla tai taksilla saapuminen linja-autoterminaalien läheisyyteen on monella asemalla rajoitettua. Lisäksi kaikilla avustusta tarjoavilla linja-autoasemilla kulkuväylät eivät ole esteettömiä. Tällöin matkustajaa avustetaan tapaamispaikasta suoraan lähtölaiturille.

Apuvälineiden mahtuminen linja-auton tavaratilaan tulee varmistaa aina lippu- tai avustusvarausta tehtäessä. Sähköpyörätuolia ei ole mahdollista kuljettaa linja-auton matkatavaratilassa tuolin painon ja koon vuoksi.

Saattaja

Pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä saattaja matkustaa lain mukaan avustettavan mukana veloituksetta, kun vuoron kokonaispituus on lähtöpaikasta määräpaikkaan vähintään 250 km, vaikka avustettava ja saattaja matkustaisivat vuorolla tätä lyhyemmän matkan. Osa liikennöitsijöistä on verkkosivujen perusteella vapaaehtoisesti tarjonnut maksuttoman saattajan myös tätä lyhyemmillä matkoilla. Myös opas- ja avustajakoira matkustaa maksutta.

Esteettömän linja-automatkan suunnittelu ja osto

Pitkämatkaisessa liikenteessä pyörätuolia käyttävien näkökulmasta esteettömiä matkoja tarjoaa pääasiassa yksi liikenteenharjoittaja, Onnibus.Com (vain Onnibus.com:in aikatauluhakuun C-merkityt yhteysvälit). Matkan suunnitteluun saa etukäteen tietoa kaluston ja vuorojen esteettömyydestä ainoastaan puhelimitse liikenteenharjoittajilta. Myös lippujen ostaminen näille vuoroille onnistuu vain puhelimitse. Osa liikennöitsijöistä on suoraan maininnut verkkosivuillaan, että pyörätuolia ei voi ottaa kyytiin kalustosta tai puuttuvista pyörätuolinostimista johtuen. Matkahuolto kokoaa suuren osan linja-autojen kaukoliikenteestä yhteiseen aikatauluhakuun, mutta ei kerää tietoa kalustosta.

Pitkämatkaista linja-autoliikennettä palvelevien linja-autoasemien tai pysäkkien esteettömyydestä ei ole asiakkaille julkaistua tietoa. Kunnat ja joukkoliikennettä järjestävät tahot, kuten ELY-keskukset keräävät tietoa etenkin pysäkki-infran esteettömyydestä kunnossapidon ja kehittämisen tarpeisiin. Asemista ei ole koottuna lähialuekarttoja. Linja-autoasemien kohtaamispisteiden tarkasta sijainnista saa etukäteistietoa vain puhelimitse. Väyläviraston sivuilta löytyvät matkakeskusten lähialuekartat, joissa on osittain huomioitu myös pitkämatkainen linja-autoliikenne. Asemien esteettömyystietojen kattava hyödyntäminen esimerkiksi reittioppaiden osana edellyttää vielä runsaasti esteettömyystietojen määritys- ja tietojärjestelmätyötä sekä vastuutahojen määrittämistä Suomessa.

Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen verkkosivujen tai sovellusten saavutettavuudesta ei ole kattavaa tietoa. Pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä kuljettaja hoitaa matkanaikaisen tiedottamisen (usein kuuluttaa pysäkit) ja myös avustaa tarvittaessa esimerkiksi huonosti liikkuvia henkilöitä. Matkanaikaista tiedottamista helpottavien infomonitorien tai pysäkkikuulutusjärjestelmien käytöstä eri liikennöitsijöiden kalustossa ei ole tietoa. Poikkeus- ja häiriötiedottamisessa tekstimuotoinen tieto olisi tarpeen erityisesti kuulovammaisille.

Sähköisten asiointipalveluiden lisäksi pääosan pitkämatkaisen bussiliikenteen lipuista voi ostaa Matkahuollon toimipisteistä, R-kioskeista ja kuljettajilta silloin, kun bussissa on tilaa. Pyörätuolia käyttäville soveltuvia Onnibus.comin matkoja ei voi kuitenkaan ostaa enää Matkahuollon toimipisteistä, vaan ainoastaan puhelimitse.

Tyytyväisyys linja-autoliikenteen esteettömyyteen

Esteettömyyden kehittämistarpeet pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä

Kalusto ja yhteydet

  • Pitkämatkaisessa liikenteessä vain hyvin rajatuilla yhteyksillä ja vuoroilla mahdollisuus matkustaa pyörätuolin kanssa, paikkamäärä rajallinen.
  • Moniaistista matkustajainformaatiota tukevat laitteet, muun muassa infomonitorit kaluston osaksi.

Avustaminen ja saattajakäytännöt

  • Avustusta annetaan asetuksen velvoitetta kattavammin, sillä avustusta annetaan myös alle 250 kilometrin pituisilla reiteillä. Traficom nimesi 10.12.2020 annetulla päätöksellä (uudelleen) terminaalit, joissa vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden avustamisesta vastaa Matkahuolto. Velvollisuus nimetä terminaalit perustuu asetuksen (EU) N:o 181/2011 12 artiklaan ja liikennepalvelulain (320/2017) 187 §:ään. Asian valmistelussa on pyritty huomioimaan hankkeen vaikutukset vammaisille ja liikkumisesteisille huomioiden kuitenkin suuressa muutoksessa oleva linja-autoliikenteen kenttä. Traficom jatkaa aiheen selvittämistä.
  • Kuljettajien antamalla avulla on iso merkitys etenkin erityisryhmille (tiedottaminen, kyytiin nousu ja poistuminen).
  • Kohtaamispisteiden tarkasta sijainnista ei ole saatavissa etukäteistietoa verkkosivuilta vaan ainoastaan puhelimitse. Linja-autoterminaaleista ei ole myöskään saatavilla lähialuekarttoja.
  • Linja-autoasemien matkustajapalveluiden lakkautusten ja palvelutasomuutosten myötä on entistä suurempi tarve panostaa pääterminaalien laiturialueiden matkustajainformaatioon ja sen saavutettavuuteen sekä terminaalien ja solmupysäkkien esteettömyyteen ja niiden tarvitseman saattoliikenteen toimivuuteen.

Matkan suunnittelu, osto ja tiedottaminen

  • Matkustamiseen liittyvien verkkosivujen ja sovellusten saavutettavuuden varmistaminen (matkan suunnittelu ja lipun osto). Esteetöntä matkustamista koskevien tietojen kokoaminen selkeästi linja-autoyritysten verkkosivuille. Yhtenäinen tiedottaminen avustuspalveluista ja saattajaoikeudesta laajemmin yritysten verkkosivuilla kuin vain liikkumisesteisten näkökulmasta.
  • Matkanaikaista moniaistista tiedottamista helpottaisivat pysäkkikuulutukset ja infomonitorit, myös poikkeus- ja häiriötiedottamisessa. Kuljettajilta saadaan linja-autojen kaukoliikenteessä merkittävästi erityisryhmien näkökulmasta tarpeellista apua ja tietoa matkan etenemisestä.
  • Kokemusasiantuntijoita ja koulutettuja esteettömyyskartoittajia tulisi käyttää aina uusia palveluita suunnitellessa.