Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Päätettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden hyötykustannussuhteet

Mittarilla seurataan päätettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto.

ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

Liikenne 12 –seurantamittarin kehitystä arvioidaan seuraavassa päivityksessä

Vuonna 2021 päätettyjä väyläverkon kehittämishankkeita on kuusi, joista hyötykustannussuhteet on laskettu neljästä hankkeesta. Hankkeiden hyötykustannussuhteet vaihtelevat negatiivisen ja 5,8 välillä (0,9–1,02, 0,13–5,8 ja 0,52–0,59 sekä negatiivinen–0,43).

Kehittämishankkeilla tarkoitetaan väyläverkon kehittämishankkeita, joiden rahoitus saadaan väyläverkon kehittämismomentilta, jonka käytöstä päättää eduskunta. Päätetyt kehittämishankkeet ovat sellaisia, joiden toteutukselle on myönnetty rahoitusta valtion talousarvioesityksessä.  

Väyläverkon kehittämishankkeille laaditaan suunnitteluvaiheessa hankearvioinnit, joiden yhteydessä määritetään nk. hankkeen hyötykustannussuhde (h/k-suhde). Hyötykustannussuhde osoittaa, ovatko hankkeen hyödyt suuremmat kuin haitat eli ovatko ne yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita. Ne hankkeet, joiden hyötykustannussuhde on yli 1, ovat yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita.  

Liikenne 12 -suunnitelmassa hankearviointien teko laajennettiin koskemaan kaikkia kehittämis- ja parantamishankkeita sekä kaupunkiseutujen raidehankkeita vertailukelpoisen tiedon olemassaolon takaamiseksi. Lain mukaan merkittävistä tie- ja ratahankkeista on laadittava hankearviointi. 

Vuonna 2021 kuudesta rahoituspäätöksen saaneesta väyläverkon kehittämishankkeesta neljästä on laskettu hyötykustannussuhde. Hankkeiden hyötykustannussuhteet ovat 0,9–1,02, 0,13–5,8 ja 0,52–0,59 sekä negatiivinen–0,43. Hyötykustannuslaskelmien vaihteluväliä selitetään tarkemmin alla olevassa taulukossa.  

PÄÄTETYT VÄYLÄVERKON KEHITTÄMISHANKKEET

Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa–Turku kaksoisraiteen rakentaminen 

67,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 33,75 milj. euroa 

H/K-suhde on 0,90 kansallinen hankearviointiohjeistuksen mukaan. H/K-suhde on 1,02 EU-komission ohjeiden mukaan laskettuna. 

Kemin–Ajoksen meriväylän syventäminen 

26,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100) 

Kemin sataman nykyliikenteellä H/K-suhde on 0,13. Hankkeen H/K-suhde on 5,8, mikäli Kemiin suunniteltu biotuotetehdas toteutuu ja sen toteutuvat sellukuljetusmäärät ovat 1,1 milj. tn/vuosi. 

Oulu–Kemi-rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet 

15,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100) 

Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 

90,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100) 

H/K-suhde on 0,52—0,59 riippuen kanavan liikennekauden pituudesta. 

Vt 4 Äänekoski–Viitasaari-tieosuuden kehittäminen 

21,2 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100) 

Tampere–Jyväskylä-radan parantaminen, 1. vaihe 

19,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).  

Hankearvioinnissa tehty kannattavuuslaskelma kolmelle hankevaihtoehdolle. H/K-suhteet vaihtelevat negatiivisesta (ve1) 0,10 (ve2) ja 0,43 (ve3) välillä. Uusi hankearviointi on käynnissä, koska hankkeen sisältö on muuttunut aiemmista arvioinneista.