Mittarilla seurataan päätettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto.
ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ
Valtion vuoden 2026 talousarvioesityksen perusteella rahoituspäätöksen saaneita uusia väyläverkon kehittämishankkeita on viisi. Vain yhdestä hankkeesta on tehty hankearviointi. Hankkeen kannattavuus (h/k-suhde) on arvioitu olevan 1,5.
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä esitettiin rahoitusta viidelle valtion väyläverkon kehittämishankkeelle väyläverkon kehittäminen momentilta. Yhdelle päätetyistä hankkeista on tehty lakisääteinen hankearviointi.
PÄÄTETYT VÄYLÄVERKON KEHITTÄMISHANKKEET
| Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi (Digiradan toteutusvaihe) | Toteutusvaiheen käynnistäminen 10 milj. euroa. Koko hankkeen kustannusarvio vuosina 2025—2040 on noin 1,2 mrd., josta EU-rahoitusta noin 100 milj. euroa. | Ei tehty |
| Pääradan kehittäminen: kohtauspaikat Riihimäki—Tampere ja pääradan peruskorjauksen aloittaminen | Kustannusarvio on 100 milj. euroa. | Ei tehty |
| Savon rata välillä Kouvola—Kuopio nopeuden ja kapasiteetin noston toteutus | Kustannusarvio on 40,8 milj. euroa. | Ei tehty |
| Lieksanjoen sillan uusiminen | Kustannusarvio on 20 milj. euroa. | Ei tehty |
| Mt 1583 (Atomitie) rakentaminen välillä mt 170—Saaristotie, Loviisa | Kustannusarvio on 8,4 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). | 1,5 |
Liikenneverkon kehittämishankkeiden yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden seurantaa on Traficomissa tehty vuodesta 2021 lähtien, jolloin ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne 12 valmistui. Vuodesta 2021 lähtien on päätetty toteuttaa tai jatkaa suunnittelua 24 liikennehankkeesta. Näistä 24 hankkeesta yhdessätoista on tehty hankearviointi. Näistä yhdessätoista hankkeesta vain kolme hanketta on yhteiskuntataloudellisesti kannattavia eli hankkeiden hyötykustannussuhde on suurempi kuin 1.
PÄÄTETYT VÄYLÄVERKON PARANTAMISHANKKEET
| Päätetyt hankkeet (lkm) vuodesta 2021 lähtien | Tehty hankearvio | H/K-suhde kannattava |
24 | 11/24 | 3/11 |
Voimassa olevan Liikenne 12 -suunnitelman strategisen linjauksen mukaan uudet liikenneinvestoinnit edistävät kestävää liikennettä ja niistä saatavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat suurempia kuin investointikustannukset. Liikenneinvestointia, jonka toteuttamisesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin sen toteuttamisen investointikustannukset, kutsutaan yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi.
Liikenneinvestointien yhteiskunnallisia hyötyjä ja kustannuksia analysoidaan hankearviointien avulla, joiden näkökulma on yhteiskuntataloudellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelun kohteena ovat kaikki hankkeen merkitykselliset vaikutukset riippumatta siitä, mihin ne kohdistuvat ja millaisia ne ovat. Kaikkien liikenneinvestointien osalta tarkastellaan yleensä ainakin seuraavia vaikutuksia:
- vaikutukset käyttäjiin (kuten aika- ja rahamääräiset kustannukset)
- vaikutukset tuottajiin (kuten liikennöintikustannukset ja rahti-/lipputulot)
- vaikutukset julkiseen talouteen (kuten väylienpidon kustannukset ja verotulot)
- vaikutukset liikenneturvallisuuteen (kuten onnettomuusriskin muutos ja onnettomuuskustannukset)
- vaikutukset ympäristöön (kuten vaikutus päästömääriin, melulle ja tärinälle altistumiseen sekä päästö- ja melukustannuksiin).
Hankearvioinnissa tuotetaan kannattavuuslaskelma, jossa noudatetaan yhteiskuntataloudellisen hyötykustannusanalyysin periaatteita. Hankkeen hyödyt ovat yleisesti kustannussäästöjä, kuten liikennöintikustannusten pieneneminen tai matka-ajan lyheneminen. Haittoja ovat vastaavasti kustannuslisät, esimerkiksi kunnossapito- tai päästökustannusten kasvu. Kannattavuuslaskelmalla tuotetaan hyötykustannussuhde (h/k-suhde), joka on kannattavuuden perustunnusluku. Hyöty-kustannussuhde saa arvon 1 silloin, kun hankkeen yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat yhtä suuret kuin investointikustannus. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava, jos hyöty-kustannussuhteen arvo on suurempi kuin 1.