Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Siirry hakuun

Päätettyjen liikenneinvestointien yhteiskuntataloudellinen kannattavuus

Mittarilla seurataan päätettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto.

ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden kannalta ei merkittävää muutosta kehityksessä

Valtion vuonna 2022 tehtyjen lisätalousarvioesityksien ja vuoden 2023 talousarvioesityksen perusteella rahoituspäätöksen saaneita uusia väyläverkon kehittämishankkeita on kolme, joiden kannattavuus (h/k-suhde) vaihtelee 0,7–2,3 välillä. Lisäksi esitettiin rahoitusta väyläverkon parantamishankkeelle ja valtionavustusta raitiotiehankkeen toteutukselle (h/k-suhde 0,6).

Liikenne 12 -suunnitelman strategisen linjauksen mukaan uudet liikenneinvestoinnit edistävät kestävää liikennettä ja niistä saatavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat suurempia kuin investointikustannukset. Liikenneinvestointia, jonka toteuttamisesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin sen toteuttamisen investointikustannukset, kutsutaan yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi.  

Liikenneinvestointien yhteiskunnallisia hyötyjä ja kustannuksia analysoidaan hankearviointien avulla, joiden näkökulma on yhteiskuntataloudellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelun kohteena ovat kaikki hankkeen merkitykselliset vaikutukset riippumatta siitä, mihin ne kohdistuvat ja millaisia ne ovat. Kaikkien liikenneinvestointien osalta tarkastellaan yleensä ainakin seuraavia vaikutuksia: 

  • vaikutukset käyttäjiin (kuten aika- ja rahamääräiset kustannukset) 
  • vaikutukset tuottajiin (kuten liikennöintikustannukset ja rahti-/lipputulot) 
  • vaikutukset julkiseen talouteen (kuten väylienpidon kustannukset ja verotulot) 
  • vaikutukset liikenneturvallisuuteen (kuten onnettomuusriskin muutos ja onnettomuuskustannukset) 
  • vaikutukset ympäristöön (kuten vaikutus päästömääriin, melulle ja tärinälle altistumiseen sekä päästö- ja melukustannuksiin). 

Hankearvioinnissa tuotetaan kannattavuuslaskelma, jossa noudatetaan yhteiskuntataloudellisen hyötykustannusanalyysin periaatteita. Hankkeen hyödyt ovat yleisesti kustannussäästöjä, kuten liikennöintikustannusten pieneneminen tai matka-ajan lyheneminen. Haittoja ovat vastaavasti kustannuslisät, esimerkiksi kunnossapito- tai päästökustannusten kasvu. Kannattavuuslaskelmalla tuotetaan hyötykustannussuhde (h/k-suhde), joka on kannattavuuden perustunnusluku. Hyöty-kustannussuhde saa arvon 1 silloin, kun hankkeen yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat yhtä suuret kuin investointikustannus. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava, jos hyöty-kustannussuhteen arvo on suurempi kuin 1.  

Vuoden 2022 toisessa ja neljännessä lisätalousarvioesityksessä sekä vuoden 2023 talousarvioesityksessä on esitetty rahoitusta kolmelle valtion väyläverkon kehittämishankkeelle väyläverkon kehittäminen momentilta. Lisäksi aiemmin päätettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden valtuuksia korotettiin pääosin kustannustason noususta ja urakoihin liittyvien kustannusriskien mahdollisesta toteutumisesta johtuen.

PÄÄTETYT VÄYLÄVERKON KEHITTÄMISHANKKEET

Vt 6 välillä Hevossuo-Nappa (Korian kohta), Kouvola 

Kustannusarvio 12 milj. euroa (MAKU 130; 2015=100) 

0,7  

Mt 8155 Poikkimaantie  

Kustannusarvio on 40 milj. euroa (MAKU 130; 2015=100), valtion osuus 30 milj. euroa sekä Oulun kaupungin, Oulun satama Oy:n ja Fintraffic Oy:n osuus on 10 milj. euroa. 

2,34  

Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt 

Alustava kustannusarvio on noin 47 milj. euroa (MAKU 130; 2015=100).  

0,21 

Vuoden 2023 talousarvioesityksessä esitettiin rahoitusta myös väyläverkon parantamishankkeelle perusväylänpidon momentilta. Hankkeen tarkempi suunnittelu on käynnissä.

PÄÄTETYT VÄYLÄVERKON PARANTAMISHANKKEET

Karjalan rata 

Hankkeelle osoitettiin vuoden 2023 TAE:ssa rahoitusta 31,1 milj. euroa.  

Vuoden 2023 talousarvioesityksessä esitettiin rahoitusta toteutukseen 105 milj. euroa hankekokonaisuudelle Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) sekä muut kestävää liikennettä edistävät hankkeet. Kustannusten tulee olla valtiontukikelpoisia ja ne ovat korkeintaan 30 % kokonaiskustannuksista. Hankekokonaisuuden kokonaiskustannusarvio on 350 miljoonaa euroa, johon sisältyvät sekä raitiotieinfrastruktuuri että muut kestävää liikennettä edistävät hankkeet. Hankekokonaisuuden toteuttamisesta on sovittu Helsingin seudun ja valtion MAL-sopimuksessa. Pelkän Länsi-Helsingin raitiotien (Vihdintien pikaraitiotie) yleissuunnitelman mukainen kustannusarvio on valitulle hankevaihtoehdolle 160 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää raitiotien sekä sen edellyttämät katuinfrastruktuurin muutokset, taitorakenteet, pohjanvahvistukset, ja johtosiirrot uusilla rataosuuksilla. 

Nykyinen hankearviointiohjeistus on laadittu pääasiassa valtion väyläverkon investointien kannattavuuden arviointiin. Näin ollen hankearviointiohje ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kaupunkien raideinvestointien arviointiin, joissa maankäytön muutokset ja liikennejärjestelmätason muutokset korostuvat. 

PÄÄTETYT KEHITTÄMISHANKKEET

Länsi-Helsingin raitiotie (Vihdintien raitiotie)  

Kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa (MAKU 106,41; 2015=100). 

0,6 (valittu hankevaihtoehto) 

Liikenne 12 -suunnitelman toimenpiteessä esitetään, että hankearviointien teko laajennetaan koskemaan kaikkia kehittämis- ja parantamishankkeita sekä kaupunkiseutujen raidehankkeita vertailukelpoisen tiedon takaamiseksi. Myös lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 503/2005 mukaan merkittävistä tie- ja ratahankkeista on laadittava hankearviointi.