Mittarilla seurataan päätettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto.
ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ
Valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen perusteella rahoituspäätöksen saaneita uusia väyläverkon kehittämishankkeita on kahdeksan, joista kolme on suunnitteluhankkeita. Vain kahdesta hankkeesta on tehty hankearviointi. Hankkeiden kannattavuus (h/k-suhde) vaihtelee 0,39–0,96 välillä.
Vuoden 2024 talousarvioesityksessä esitettiin rahoitusta kahdeksalle valtion väyläverkon kehittämishankkeelle väyläverkon kehittäminen momentilta, joista kolme on suunnitteluhankkeita. Lisäksi aiemmin päätetyn kehittämishankkeen Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 2. vaihe valtuutta korotettiin. Kahdelle päätetyistä hankkeista on tehty lakisääteinen hankearviointi.
PÄÄTETYT VÄYLÄVERKON KEHITTÄMISHANKKEET
| Vt 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa | Kustannusarvio 14 milj. euroa (MAKU 140; 2015=100) | Ei tehty |
| VT 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä | Kustannusarvio on 7 milj. euroa (MAKU 145; 2020=100) | Ei tehty |
| Vt 9 Lievestuoreen kohdalla | Kustannusarvio on noin 30 milj. euroa (MAKU 140; 2015=100). | 0,96 |
| Kt 68 Edvesö─Pietarsaari, vaihe 3 | Kustannusarvio on 7,3 milj. euroa (MAKU 140; 2015=100). | Ei tehty |
| Tornio─Kolari -rataosan sähköistyksen suunnittelu | Kustannusarvio on 7,5 milj. euroa | Ei tehty |
| Tampereen henkilöratapiha | Valtion osuus hankkeen kustannusarviosta on 163 milj. euroa. Muiden osapuolien kustannukset ovat alustavasti 45—55 milj. euroa. | 0,39 (ilman lähijunaliikenteen laajentamista) |
| Savonrata välillä Kouvola─Kuopio nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu | Suunnitteluhankkeen kustannusarvio on 3 milj. euroa. | Ei tehty |
| Suupohjan radan suunnittelu | Suunnitteluhankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa. | Ei tehty |
Liikenneverkon kehittämishankkeiden yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden seurantaa on Traficomissa tehty vuodesta 2021 lähtien, jolloin ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne 12 valmistui. Vuodesta 2021 lähtien on päätetty toteuttaa tai jatkaa suunnittelua 19 liikennehankkeesta. Näistä 19:sta hankkeesta kymmenestä on tehty hankearviointi. Näistä kymmenestä hankkeesta vain kaksi hanketta on yhteiskuntataloudellisesti kannattavia eli hankkeiden hyötykustannussuhde on suurempi kuin 1.
PÄÄTETYT VÄYLÄVERKON PARANTAMISHANKKEET
| Päätetyt hankkeet (lkm) vuodesta 2021 lähtien | Tehty hankearvio | H/K-suhde kannattava |
19 | 10/19 | 2/10 |
Voimassa olevan Liikenne 12 -suunnitelman strategisen linjauksen mukaan uudet liikenneinvestoinnit edistävät kestävää liikennettä ja niistä saatavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat suurempia kuin investointikustannukset. Liikenneinvestointia, jonka toteuttamisesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin sen toteuttamisen investointikustannukset, kutsutaan yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi.
Liikenneinvestointien yhteiskunnallisia hyötyjä ja kustannuksia analysoidaan hankearviointien avulla, joiden näkökulma on yhteiskuntataloudellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelun kohteena ovat kaikki hankkeen merkitykselliset vaikutukset riippumatta siitä, mihin ne kohdistuvat ja millaisia ne ovat. Kaikkien liikenneinvestointien osalta tarkastellaan yleensä ainakin seuraavia vaikutuksia:
- vaikutukset käyttäjiin (kuten aika- ja rahamääräiset kustannukset)
- vaikutukset tuottajiin (kuten liikennöintikustannukset ja rahti-/lipputulot)
- vaikutukset julkiseen talouteen (kuten väylienpidon kustannukset ja verotulot)
- vaikutukset liikenneturvallisuuteen (kuten onnettomuusriskin muutos ja onnettomuuskustannukset)
- vaikutukset ympäristöön (kuten vaikutus päästömääriin, melulle ja tärinälle altistumiseen sekä päästö- ja melukustannuksiin).
Hankearvioinnissa tuotetaan kannattavuuslaskelma, jossa noudatetaan yhteiskuntataloudellisen hyötykustannusanalyysin periaatteita. Hankkeen hyödyt ovat yleisesti kustannussäästöjä, kuten liikennöintikustannusten pieneneminen tai matka-ajan lyheneminen. Haittoja ovat vastaavasti kustannuslisät, esimerkiksi kunnossapito- tai päästökustannusten kasvu. Kannattavuuslaskelmalla tuotetaan hyötykustannussuhde (h/k-suhde), joka on kannattavuuden perustunnusluku. Hyöty-kustannussuhde saa arvon 1 silloin, kun hankkeen yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat yhtä suuret kuin investointikustannus. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava, jos hyöty-kustannussuhteen arvo on suurempi kuin 1.