Meriliikenteen kasvihuonepäästöt ja vaihtoehtoiset käyttövoimat
Tilannekuvassa tarkastellaan meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja vaihtoehtoisia käyttövoimia. Tietoja päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenteen ympäristön tilannekuvaa.
Vesiliikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasut
Merkittävin osa vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästömääristä aiheutuu hiilidioksidipäästöistä (CO2). Vesiliikenne aiheuttaa myös metaani- (CH4) ja dityppioksidipäästöjä (N2O) sekä mustan hiilen päästöjä.
Vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys
Suomelle olennaisen vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä seurataan kotimaan vesiliikenteen, Suomen ulkomaan meriliikenteen ja Itämeren liikenteen tasoilla.
Kotimaan vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä löytyy tietoa Suomen kotimaan liikenteen päästöjen yhteydestä .
Suomen ulkomaan liikenteen päästöjen kehitystä seurataan ns. MERIMA-mallilla (Ulkoinen linkki), jonka mukaan viennin ja tuonnin yhteen lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuosien 2005 ja 2019 välillä noin kolmanneksella (katso alla oleva kuvaaja).
Itämerellä syntyviä meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan Ilmatieteenlaitoksen kehittämällä STEAM-mallilla. STEAM-mallin mukaan Itämeren hiilidioksidipäästöt (sininen viiva kuvassa y) ovat yleisesti ottaen hieman nousussa vuosien 2006 ja 2021 välillä. Toisaalta samanaikaisesti tehdyn kuljetustyömäärä (oranssi viiva kuvassa y) on kasvanut reippaammin. Tämä tarkoittaa sitä, että meriliikenteen energiatehokkuus on parantunut. Toisin sanoen samalla energiamäärällä voidaan kuljettaa enemmän lastia kuin ennen.
Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien vaihtoehtoisten polttoaineiden ja käyttövoimien käyttö Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla
Vaihtoehtoiset polttoaineet ja käyttövoimat ovat olennainen keino vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä alusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi.
Suomen lipun alla purjehtivien alusten käyttämät vaihtoehtoiset polttoaineet ovat nesteytetty maakaasu (LNG) ja bioöljy. Yksi alus myös kokeili nesteytetyn biokaasun (LBG) käyttöä vuonna 2021. Käytössä olevat vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat akkuihin sähköverkosta ladattu sähkö, maasähkö ja tuulivoima. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty näiden alusten lukumäärät.
Vaihtoehtoisia polttoaineita ja käyttövoimia hyödyntäviä aluksia oli syksyllä 2022 yhteensä 15. Tämä luku vastaa noin kahta prosenttia Suomen kauppalaivaston aluksista. Eräänä vertailulukuna voidaan todeta, että DNV:n mukaan maailmalaajuisessa meriliikenteessä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien alusten osuus on noin yksi prosentti (Ulkoinen linkki), kun vaihtoehtoisina polttoaineina ovat nesteytetty maakaasu (LNG), akut, nestekaasu (LPG) ja metanoli.
Taulukossa on annettu kutakin vaihtoehtoa käyttävien alusten alustyypit ja lukumäärät vuosille 2019-2021 ja syksylle 2022.