Siirry hakuun

Lippu-, maksu- ja infojärjestelmät

Tilannekuvassa on tarkasteltu joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja infojärjestelmiä. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.

Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus ja tunnistepohjaisuus joukkoliikenteessä 

Joukkoliikenteen lippujärjestelmien yhteentoimivuus on ollut vuosikymmeniä yksi joukkoliikenteen keskeisiä tavoitteita. Matkustajan tulisi voida matkustaa helposti yhdellä lipulla liikennemuodosta, liikkumispalvelun tuotantotavasta tai tilaajasta riippumatta. 

Suuret kaupunkiseudut ovat kehittäneet omilla alueillaan eri liikennemuotoja integroivia lippu- ja maksujärjestelmiä. 22 joukkoliikenteen toimivaltaista viranomaista ovat perustaneet yhteisen lippu- ja maksujärjestelmän (Waltti-järjestelmä). Markkinaehtoiset toimijat (mm. Matkahuolto) ovat myös osaltaan huolehtineet yhteentoimivuudesta monella seudulla ja kaukoliikenteessä valtakunnallisesti. 

Liikennepalvelulaki velvoittaa toimijoita yhteistyöhön teknisen yhteentoimivuuden edistämiseksi. Lisäksi laki edellyttää viranomaisia hankkimaan ns. tunnistepohjaisia lippu- ja maksujärjestelmiä, joissa matkustus- ja matkustusoikeustiedot tallennetaan taustajärjestelmään (ei fyysiselle matkakortille). Matkustustietojen käsittely tapahtuu yksilöivien tunnisteiden avulla, jolloin myös eri järjestelmien välisen yhteentoimivuuden rakentaminen on huomattavasti helpompaa. Matkustusoikeus on oltava todennettavissa sähköisen viestintäverkon avulla taustajärjestelmästä. Tavoitteena on muun muassa joukkoliikennematkustuksen sujuvoittaminen, uusien palveluiden kehittäminen ja järjestelmien ylläpidon tehostaminen. 

Tunnistepohjaisuus on ottanut harppauksia viimeisen vuoden aikana ja toteutuksia on nyt laajasti ympäri Suomea. Valtaosa kaupunkiseuduista ja Matkahuolto ovat siirtyneet tunnistepohjaisuuteen vuoden 2021 aikana. Näillä näkymin kaikki sopimusliikenne on tunnistepohjaisuuden piirissä vuoteen 2024 mennessä. Tunnistepohjaisuuteen siirtymistä rytmittää joukkoliikenneviranomaisten kilpailutusten aikataulut ja ajoneuvolaitteiden saatavuus. Laiteinvestoinnit kohdistuvat usein liikennöitsijöille, jotka tekevät tarvittavat laitehankinnat ja sovelluspäivitykset kilpailutusasiakirjojen mukaisesti. Kaupunkiviranomaiset kustantavat muut lippu- ja maksujärjestelmäkustannukset kilpailuttamassaan liikenteessä.  

Tunnistepohjaisten järjestelmien kehittämiseen on viime vuosien aikana myönnetty valtionavustusta suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen digitalisaatioon liittyvässä rahoituksessa. Teknisen yhteentoimivuuden lisäksi tärkeää on myös matkustajien tarpeita vastaavien lipputuotteiden käyttöönotto. Usein samaa matkakorttia voi käyttää tunnisteena kaupunkiseudun ulkopuolisen liikenteen lisäksi myös paikallisliikenteessä. Puutteita yhteentoimivuudessa esiintyy kuitenkin edelleen eräiden kaupunkiseutujen reuna-alueilla, kaupunkialueiden ulkopuolelta suuntautuvassa liikenteessä sekä kaukoliikenteen kulkumuotojen välillä ja matkaketjuissa. 

Yhteiskäyttöiset lipputuotteet edellyttävät myös liiketaloudellista yhteistyötä ja sopimista. Eri lippujärjestelmien välinen kausilippujen yhteentoimivuus edellyttää clearing-järjestelystä sopimista, jossa sovitaan pelisäännöt lipputulojen jakamisesta viranomaisten kesken tai markkinaehtoisen liikenteen liikennöitsijän kanssa. Edellytyksenä on, että toimijoilla on yhteisymmärrys yhteentoimivalla lipulla tehtyjen nousujen nousukorvauksista. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei saa EU:n palvelusopimusasetuksen mukaan osoittaa julkista rahoitusta, minkä vuoksi yhteentoimivista lipuista on jaettu nousukorvauksena markkinaehtoisille toimijoille ainoastaan asiakastuloa, ei ylimääräistä subventiota. Nousukorvaus on usein riittämätön markkinaehtoisen liikenteen liikennöitsijän edellyttämiin tulovaatimuksiin verrattuna. Yhteistyössä pitää myös ottaa huomioon kilpailuoikeudelliset reunaehdot.

Lainsäädännössä on velvoitteita teknisen yhteentoimivuuden toteuttamiseen, mutta markkinaehtoista toimijaa ei voida velvoittaa lippujen yhteentoimivuuteen muiden toimijoiden liikenteessä, koska elinkeinonvapauteen perustuen toimijalla on oikeus päättää omien lipputuotteidensa hinnoista ja siitä, mitkä lipputuotteet hyväksyy omassa liikenteessään. Myöskään joukkoliikenneviranomaisilla ei ole velvollisuutta hyväksyä markkinaehtoisten toimijoiden lipputuotteita.

Paikallisia ratkaisuja asian korjaamiseksi on pyritty toteuttamaan kunta- ja yhteysvälikohtaisilla lipputuotteilla.  Liikennepalvelulain kertalipun myyntirajapinnan avaamis- ja puolesta-asiointivelvoitteiden myötä on mahdollistunut eri liikennemuotoja yhdistävien matkaketjujen myynti satunnaismatkailijan käyttöön. Hyvinä esimerkkeinä toimivat Matkahuollon ja Perille.fi:n matkaketjuja mahdollistavat palvelut.

Maksutavat


Myös lipputuotteiden maksutavat ovat monipuolistuneet ja ne vaihtelevat viranomaisalue- ja liikennöitsijäkohtaisesti. Matkan maksaminen pankkikortin lähimaksuominaisuudella on mahdollista kaukoliikenteessä, mutta matkan maksaminen lähimaksulla siten, että tieto maksusta välittyy joukkoliikenteen taustajärjestelmään, ei ole vielä kovin yleistä. Se on mahdollista kuitenkin suurimpien kaupunkialueiden joukkoliikenteessä poislukien HSL-alue, jossa lähimaksua kokeillaan rajoitetusti muutamalla linjalla. HSL suunnittelee siirtyvänsä lähimaksamiseen kun joukkoliikennevälineissä ja asemilla olevat lukijat on vaihdettu uusiin vuosien 2022 ja 2023 aikana. Keskisuurten ja pienten kaupunkien alueilla lähimaksu on suunnitteilla. Kun lähimaksun kautta tieto matkustuksesta on taustajärjestelmässä, mahdollistaa tämä matkustajalle edullisten lipputuotteiden tarjoamisen. Esimerkiksi voidaan yhdistää kertaliput kausituotteeksi, mikä on matkustajalle eduksi. 

Mobiilisti matkojen ostaminen on useimmilla kaupunkialueilla mahdollista. ELY-liikenteessä mobiilimaksaminen riippuu liikennöitsijästä. Kaikissa mobiilimatkoissa on mahdollista ostaa kertalippuja ja suurissa kaupungeissa myös kausituotteita. Myös keskisuurten ja pienten kaupunkien mobiililipputuotteiden valikoiman laajentaminen on käynnissä. Yhden viranomaisen alueella voi olla tilanne, jossa voi ostaa mobiililippuja useista eri kanavista. Myös Matkahuollon mobiililippukaupan kautta voi hankkia useamman kaupunkialueen lipputuotteita. 

Mobiililipun suosiosta kertoo muun muassa se, että HSL-alueella noin 42 % kokonaislipputuloista tuli mobiililipun kautta ja Tampereen Nysse- alueella kertalipuista mobiililippujen osuus oli noin 69 % (tilanne kesällä 2021). 

Käteismaksaminen liikennevälineissä on vähitellen poistumassa. 

Infojärjestelmät 

Kaupunkiseutujen toimivaltaiset joukkoliikenneviranomaiset ja markkinaehtoisen liikenteen toimijat tiedottavat palveluistaan eri kanavien kautta. Perinteisten näyttötaulujen ja painotuotteiden rinnalla reittioppaiden suosio on kasvanut paikantavien älypuhelinten yleistymisen sekä yhä monipuolisempien ominaisuuksien myötä. Reittioppaissa on reitti- ja aikataulujen lisäksi mahdollista saada tietoja häiriötilanteista, joukkoliikennevälineiden reaaliaikaisesta sijainnista ja matkan hinnasta. Myös matkustusoikeuden hankkiminen ja osoittaminen on liitetty reittioppaaseen eräillä alueilla. Kävely ja pyöräily tuodaan reittioppaissa näkyvästi esille, joko matkan osana tai jopa vaihtoehtona koko matkan kulkutavaksi. Samoin tietoa liityntäpysäköinnistä pyritään lisäämään reittioppaisiin.