Tilannekuvassa on tarkasteltu joukkoliikenteen lippu-, maksu- ja infojärjestelmiä. Tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Joukkoliikenteen lippujärjestelmien yhteentoimivuus on keskeistä matkustuksen sujuvuuden kannalta. Yhteiskäyttöiset lipputuotteet edellyttävät selkeitä sopimuksia lipputulojen jakamisesta eri toimijoiden kesken.
- Tunnistepohjaisuus on käytössä kaikessa viranomaisten järjestämässä joukkoliikenteessä. Myös lippujen maksutavat ovat kehittyneet, ja ne vaihtelevat viranomaisalue- ja liikennöitsijäkohtaisesti. Lähimaksaminen pankkikortilla ja mobiilimaksaminen ovat niin yleisiä, että käteisen käyttö on poistumassa.
- Digitaalisten reittioppaiden ja mobiilisovellusten suosio on kasvanut. Ne tarjoavat reaaliaikaista tietoa muun muassa reiteistä, aikatauluista, häiriötilanteista ja hinnoista. Näillä sovelluksilla voi usein myös hankkia ja osoittaa matkustusoikeuden.
HSL-alueen mobiililippujen osuus oli
Tampereen Nysse-alueen kertalipuista
Yleiskuva järjestelmistä
Lippujärjestelmät
Lippujärjestelmät viittaavat järjestelmiin, jotka mahdollistavat matkustajien ostaa ja käyttää lippuja joukkoliikenteessä. Näihin kuuluvat esimerkiksi sähköiset liput, matkakortit ja mobiilisovellukset, jotka helpottavat matkustamista eri liikennemuodoissa ja palveluissa.
Joukkoliikenteen lippujärjestelmien tavoitteena on mahdollistaa matkustaminen yhdellä lipulla eri liikennemuodoissa ja palveluissa. Esimerkiksi Waltti-järjestelmä on tekniseltä osin yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä, jota käyttää 17 joukkoliikenteen toimivaltaista viranomaista. Yhteiskäyttöisyyttä ei kuitenkaan olla saavutettu, vaan jokaisen toimialueen liput ostetaan erillisinä.
Maksujärjestelmät
Maksujärjestelmät ovat teknologioita ja prosesseja, joiden avulla matkustajat voivat maksaa matkustusoikeudestaan. Tämä voi sisältää tunnistepohjaiset järjestelmät, joissa matkustusoikeus tallennetaan taustajärjestelmään, sekä erilaiset maksutavat, kuten pankkikortit, mobiilimaksut ja perinteiset käteismaksut.
Infojärjestelmät
Infojärjestelmät tarjoavat matkustajille ajantasaista tietoa joukkoliikenteen aikatauluista, reiteistä ja palveluista. Näihin kuuluvat esimerkiksi reaaliaikaiset aikataulunäytöt, mobiilisovellukset ja verkkosivustot, jotka auttavat matkustajia suunnittelemaan matkansa ja pysymään ajan tasalla mahdollisista muutoksista. Infojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito on keskeistä matkustuskokemuksen parantamiseksi.
Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus ja tunnistepohjaisuus joukkoliikenteessä
Liikennepalvelulaki velvoittaa toimijoita yhteistyöhön teknisen yhteentoimivuuden edistämiseksi. Lisäksi laki edellyttää viranomaisia hankkimaan tunnistepohjaiset lippu- ja maksujärjestelmät, joissa matkustusoikeustiedot tallennetaan taustajärjestelmään. Matkustustietojen käsittely tapahtuu yksilöivien tunnisteiden avulla, jolloin myös eri järjestelmien välisen yhteentoimivuuden rakentaminen on mahdollista. Matkustusoikeus todennetaan sähköisen viestintäverkon avulla taustajärjestelmästä. Tavoitteena on muun muassa joukkoliikennematkustuksen sujuvoittaminen, uusien palveluiden kehittäminen ja järjestelmien ylläpidon tehostaminen.
Vuonna 2024 tunnistepohjaisuus on käytössä kaikilla joukkoliikenneviranomaisilla, ja näistä lähes 60 % hyväksyy myös muiden toimijoiden lipputuotteita omassa liikenteessään. Teknisen yhteentoimivuuden lisäksi on edelleen tärkeää kehittää ja mahdollistaa matkustajien tarpeita vastaavien lipputuotteiden käyttöönottoa. Esimerkiksi samaa matkakorttia tai mobiilisovellusta voisi käyttää kaupunkiseudun ulkopuolisen liikenteen lisäksi myös paikallisliikenteessä tai vierailtaessa toisella paikkakunnalla. Näin käyttäjän ei tarvitse ladata useita mobiilisovelluksia ja antaa niille kaikille luottokorttitietojaan.
Yhteiskäyttöisten lipputuotteiden edistäminen edellyttää erityisesti liiketaloudellista yhteistyötä ja sopimista. Eri lippujärjestelmien välinen kausilippujen yhteentoimivuus edellyttää clearing-järjestelystä sopimista, jossa sovitaan pelisäännöt lipputulojen jakamisesta viranomaisten kesken tai markkinaehtoisen liikenteen liikennöitsijän kanssa. Edellytyksenä on, että toimijoilla on yhteisymmärrys yhteentoimivalla lipulla tehtyjen nousujen nousukorvauksista kilpailuoikeudelliset reunaehdot huomioiden.
EU:n palvelusopimusasetusta on perinteisesti tulkittu niin, että joukkoliikenneviranomainen voi maksaa nousukorvauksena markkinaehtoiselle liikenteelle vain lippumaksutuloa, mutta ei sen sijaan julkisin varoin rahoitettua osuutta liikenteen kustannuksista. Toisaalta viranomaisen tulee periä vähintään tuetun operatiivisen kustannuksen mukainen nousukorvaus omassa liikenteessään matkustavilta markkinaehtoisen toimijan lipputuotetta käyttävien matkustajien osalta. Markkinaehtoisella toimijalla taas on elinkeinonvapauteen perustuen oikeus päättää omien lipputuotteidensa hinnoista ja siitä, mitkä lipputuotteet se hyväksyy omassa liikenteessään. Kaikesta yhteiskäytöstä pitää sopia erikseen.
Paikallisia ratkaisuja on toteutettu kunta- ja yhteysvälikohtaisilla lipputuotteilla. Liikennepalvelulain lipunmyynnin avaamista koskevien velvoitteiden myötä on mahdollistunut eri liikennemuotoja yhdistävien matkaketjujen myynti satunnaismatkailijan käyttöön. Hyvinä esimerkkeinä toimivat Matkahuollon, Onnibusin ja Perille.fi:n matkaketjuja mahdollistavat palvelut.
Toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten (TVV) osalta kertalipun myyntirajapintoja on avattu kattavasti. Joissakin tapauksissa rajapintoja ei kuitenkaan ole otettu tuotantokäyttöön, koska lippujen jälleenmyynnille ei ole kysyntää.
Tilipohjaisiin lippujärjestelmiin siirtymisen myötä lipunmyyntirajapinta on avattava kaikkien niiden lipputuotteiden osalta, joita matkustaja voisi itsekin hankkia käyttäjätiliä hyödyntäen. Käytännössä tämä koskee kausi-, sarja- ja alennuslippuja. Tämän toisen henkilön puolesta-asiointivelvoitteen osalta on tapahtunut edistystä. Toteutetut rajapinnat mahdollistavat sen, että asiakas voi hankkia lipun kolmannen osapuolen kautta hyödyntäen hänen toisessa palvelussa olevan käyttäjätilinsä tietoja puolesta-asioinnissa. Tämä edesauttaa matkaketjuja tai "liikkumispaketteja" tarjoavien palveluiden kehittämistä. Kysyntä puolesta-asiointirajapintojen hyödyntämiseen on ollut vähäistä.
Toimivaltaisten viranomaisten tilanne vuoden 2024 kyselyssä
Maksutavat
Lippujen maksutavat ovat monipuolistuneet, ja ne vaihtelevat viranomaisalue- ja liikennöitsijäkohtaisesti. Matkan maksaminen pankkikortin lähimaksuominaisuudella on mahdollista laajasti. Kun tieto matkustuksesta on lähimaksun kautta taustajärjestelmässä, on mahdollista myös yhdistää useampi lähimaksulla hankittu kertalippu edullisemmaksi kausituotteeksi tai soveltaa päiväkohtaista hintakattoa (capping). Näin käyttäjän ei tarvitse ennalta optimoida tarvitsemaansa palveluiden määrää, esimerkiksi arvioida, montako kertaa hän aikoo matkustaa seuraavan päivän aikana ja verrata, tulisiko päivälippu halvemmaksi.
Matkojen ostaminen mobiilisti on useimmilla kaupunkialueilla mahdollista. ELY-liikenteessä mobiilimaksaminen riippuu liikennöitsijästä. Kaikissa mobiilimatkoissa on mahdollista ostaa kertalippuja ja suurissa kaupungeissa myös kausi- tai sarjatuotteita. Yhden viranomaisen alueella voi olla tilanne, jossa mobiililippuja voi ostaa useista eri kanavista. Mobiililippujen suosio on kasvanut, ja vuonna 2023 HSL-alueella 65 % kaikista lipuista ja Tampereen Nysse-alueella 55 % kertalipuista oli mobiililippuja.
Käteismaksaminen liikennevälineissä on poistumassa, mitä jouduttivat sekä pandemian aikaiset rajoitukset että maksutapojen kehittyminen.
Infojärjestelmät
Kaupunkiseutujen toimivaltaiset joukkoliikenneviranomaiset ja markkinaehtoisen liikenteen toimijat tiedottavat palveluistaan eri kanavien kautta. Perinteisten näyttötaulujen ja painotuotteiden rinnalla digitaalisten reittioppaiden käyttö on noussut suosituimmaksi vaihtoehdoksi. Älypuhelimilla on mahdollista tarkistaa niin reitti- kuin aikataulutiedot, mistä paikannus tekee erityisen sujuvaa. On odotettavissa, että palvelutarjonta lisääntyy ja monipuolistuu edelleen erityisesti digitaalisissa kanavissa.
Mobiilisovelluksissa on mahdollista saada reitti- ja aikataulusuunnitelmien lisäksi tietoa myös häiriötilanteista, liikennevälineiden reaaliaikaisesta sijainnista ja täyttöasteesta sekä matkan hinnasta. Matkustusoikeuden hankkiminen ja osoittaminen on liitetty mobiilisovelluksiin useilla alueilla. Lisäksi kävely ja pyöräily tuodaan reittioppaissa näkyvästi esille, joko matkan osana tai jopa vaihtoehtona koko matkan kulkutavaksi. Myös kaupunkipyörien ja muiden yhteiskäyttöpalveluiden sekä liityntäpysäköinnin tietoa lisätään. Nämä edistävät osaltaan matkaketjujen sujuvuutta ja asiakaskokemusta.