Etusivu: Tieto Traficom
Etusivu: Tieto Traficom
Valikko

Kotimaan liikenteen CO2-päästöjen kehitystä on tarkasteltu liikennemuodoittain koko maan osalta. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden kannalta ei merkittävää muutosta kehityksessä

Vuonna 2023 kotimaan liikenteen CO2-päästöt laskivat 3,9 % edellisvuoteen verrattuna. Tieliikenteen päästöt laskivat niin ikään 3,9 %.

Liikenteen päästöjä seurataan vuosittain Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion avulla. Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan kotimaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2023 noin 9,4 Mt CO2-ekv ja ne vähenivät edellisvuoteen verrattuna noin 3,9 % eli 0,4 miljoonaa tonnia. Tieliikenne aiheutti noin 8,9 miljoonaa tonnia CO2-ekv. päästöjä, mikä oli 3,9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tieliikenteen päästöt vaikuttavat merkittävästi Suomen kokonaispäästöjen kehitykseen, sillä sen osuus kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöistä on noin 95 % ja kaikista Suomen tuottamista päästöistä ilman maankäyttösektoria noin 23 %.

Tieliikenteen päästöjen lisäksi myös kotimaan vesiliikenteen ja rautatieliikenteen päästöt laskivat vuonna 2023. Kotimaan vesiliikenteen päästöt olivat 0,32 miljoonaa tonnia ja rautatieliikenteen päästöt 0,06 miljoonaa tonnia. Kotimaan lentoliikenteen päästöt olivat 0,14 miljoonaa tonnia ja pysyivät samana edellisvuoteen verrattuna.

Kotimaan liikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007 asti pääosin liikennesuoritteen kasvusta johtuen. Tämän jälkeen ne taittuivat laskuun muun muassa taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja polttoaineiden bio-osuuden kasvun vaikutuksesta. 2020-luvun alussa liikenteen päästöjen väheneminen jatkui osin koronarajoitusten myötä, ja toistaiseksi päästöt ovat vähentyneet edelleen.

Viime vuosina biopolttoaineiden osuuden muutokset liikenteen polttoaineissa ovat aiheuttaneet vuosittaista vaihtelua tieliikenteen päästöihin. Tähän on syynä Suomen jakeluvelvoitelainsäädäntö, jonka myötä jakelijoiden on ollut mahdollista täyttää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta joustavasti etukäteen. Vuonna 2023 biopolttoaineiden osuus kaikista liikennepolttoaineista kasvoi hienoisesti.

Olemassa olevan EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjään 50 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään taakanjakosektorille kuuluvan kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Kotimaan liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on suurin (noin 37 %), mikä takia liikenteen päästövähennykset ovat merkittävässä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa. Taakanjakosektorin piiriin kuuluu liikenteen osalta tieliikenteen päästöt, vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella sekä raideliikenteen päästöt sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. Lentoliikenteen ja kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly taakanjakosektorin soveltamisalaan. Euroopan talousalueen (ETA-alue) sisäisten lentojen lisäksi vuoden 2024 alusta alkaen myös meriliikenne on ollut osa EU:n päästökauppaa.

Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuoteen 2023 mennessä jo noin 3,5 miljoonaa tonnia eli noin 27 % vuoden 2005 tasosta. Jotta kansalliset sitoumukset liikenteen päästövähennysten puolittamiseen saavutettaisiin, tulee päästöjä edelleen vähentää vielä noin kolme miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 0,42 miljoonan CO2-ekv. tonnin vähentymää vuosittain.