Liikenteen CO2-päästöt liikennemuodoittain sekä maakunnittain

Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan kotimaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2022 noin 9,9 Mt CO2-ekv ja ne vähenivät edellisvuoteen nähden vain noin 0,2 % eli 0,016 miljoonaa tonnia. Muutos on jäänyt pieneksi kahdesta syystä. Ensiksi, tieliikenteen päästöt ovat laskeneet suhteessa aikaisempaa vähemmän: vuonna 2022 tieliikenne aiheutti noin 9,4 miljoonaa tonnia CO2-ekv., mikä on 29 tuhatta tonnia tai 0,3 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Tieliikenteen päästöjen vaihtelu vaikuttaa merkittävästi Suomen kokonaispäästöjen kehitykseen, sillä se kattaa noin 95 % liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja noin 29 % kaikista Suomen tuottamista hiilidioksidipäästöistä.

Toiseksi, lentoliikenteen päästöt ovat kasvaneet koronapandemian vaikutusten hälventyessä: vuonna 2022 sen hiilidioksidipäästöt nousivat 38 tuhatta tonnia eli noin 48 % edellisvuodesta. Tämä merkitsee noin 117 tuhatta tonnia CO2-ekv. yhteensä, mikä on yhä 44 % vähemmän pandemiaa edeltävän ajan tasoa, jolloin kotimaan lentoliikenteen vuosittaiset päästöt olivat 200 tuhannen tonnin luokkaa. Vaikka lentoliikenne on vain reilu prosentti liikenteen hiilidioksidipäästöistä, sen päästöjen poikkeuksellisen suuri vaihtelu koronapandemian aikana näkyy koko tilastossa.

Liikenteen päästöjä seurataan vuosittain Suomen liikenteen Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion avulla. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja vajaa kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä.

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan liikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007 asti pääosin liikennesuoritteen kasvusta johtuen. Tämän jälkeen ne taittuivat laskuun mm. taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja polttoaineiden bio-osuuden kasvun vaikutuksesta. 2020-luvun alussa myös koronarajoitukset vähensivät liikenteen päästöjä jonkin verran, mutta pandemian vaikutus pitkällä aikavälillä jäänee heikoksi. Viime vuosina biopolttoaineiden osuuden muutokset liikenteen polttoaineissa ovat aiheuttaneet vuosittaista vaihtelua tieliikenteen päästöihin. Tähän on syynä Suomen jakeluvelvoitelainsäädäntö, jonka myötä jakelijoiden on ollut mahdollista täyttää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta joustavasti etukäteen.

Olemassa olevan EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjään 39 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi vuoden 2020 loppupuolella EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on suurin (noin 40 %) ja liikenteen päästövähennykset ovat merkittävässä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa. Taakanjakosektorin piiriin kuuluu liikenteen osalta tieliikenteen päästöt, vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella sekä raideliikenteen päästöt sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. Lentoliikenteen ja kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly taakanjakosektorin soveltamisalaan. Euroopan talousalueen (ETA-alue) sisäiset lennot kuuluvat EU:n päästökauppaan. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään taakanjakosektorille kuuluvan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuoteen 2022 mennessä jo lähes 2,9 miljoonaa tonnia vuoden 2005 tasosta, eli vähentymä on ollut noin 23 %: suuruinen. Jotta kansalliset sitoumukset liikenteen päästövähennysten puolittamiseen saavutettaisiin, tulee päästöjä edelleen vähentää vielä n. 3,05 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa n. 0,44 miljoonan CO2-ekv. tonnin vähentymää vuosittain. Alla oleva kuvio esittää, kuinka kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen tulisi laskea tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Liikenteen CO2-päästöt maakunnittain

Tilastokeskuksen Kasvihuonekaasuinventaariossa tarkastellaan myös liikenteen CO2-päästöjä maakunnittain. Tilastokeskuksen vuonna 2023 tehdyn uusimman tarkentuneen Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2021 laskeneet lähes kaikissa maakunnissa koronapandemian vaikutusten johdosta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentymä oli suurinta Uudellamaalla, jonka päästöt vähenivät edellisestä vuodesta 205 tuhatta CO2-ekv. tonnia, mikä on 9 % Uudenmaan edellisvuoden päästöistä ja lähes puolet koko Suomen liikenteen kokonaispäästöjen vähentymästä. Päästöt olivat vähentyneet paljon myös Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, sillä koronarajoitukset vaikuttivat eniten suurten kaupunkiseutujen liikennesuoritteeseen ja luonnollisesti liikenteen päästöihin.

Liikenteen CO2-päästöjen määrä maakunnittain korreloi vahvasti maakunnan asukasluvun kanssa. Väestömäärältään suurin Uusimaa tuotti vuonna 2021 2 milj. tonnia CO2-ekv., kun taas väestömäärältään merkittävästi pienempi Kainuu tuotti vain 176 tuhatta tonnia CO2-ekv., mikä on vain noin 9 % koko Uudenmaan päästöistä. Tämän vuoksi kasvihuonepäästöjä on aiheellista seurata myös väkilukuun suhteutettuna.

Vuonna 2021 liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 2,1 CO2-ekv. tonnia per suomalainen. Kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt suhteutetaan väestömäärään, huomataan että maakuntien asukkaiden keskimääräiset päästöt kasvavat mitä harvemmin asuttu ja mitä pienempi maakunnan väkiluku on. Erot maakuntien välillä johtuvat mm. henkilöautoilun osuudesta henkilöiden päivittäisissä matkoissa sekä matkojen pituuksista.

Suurimmat asukkaiden keskimääräiset päästöt olivat Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa, joissa ne olivat yli 3 CO2-ekv. tonnia. Liikenteen päästöt per asukas olivat kansallista keskiarvoa pienempiä vain suurten kaupunkialueiden maakunnissa, eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.