Liikenteen CO2-päästöt liikennemuodoittain sekä maakunnittain

Liikenteen CO2-päästöjen kehitystä on tarkasteltu liikennemuodoittain koko maan ja maakuntien osalta. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

Kehitys Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteutumista edistävää

Liikenteen Co2-päästöt laskivat vuonna 2020 noin 7 % edellisvuoteen nähden. Päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut koronapandemiasta johtunut tieliikenteen liikennesuoritteen ja polttoaineenkulutuksen sekä lentopetrolin kulutuksen lasku.

Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan kotimaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2020 noin 10,4 Mt CO2-ekv ja ne vähenivät edellisvuoteen nähden noin 7 % eli 0,8 miljoonaa tonnia. Tähän on vaikuttanut mm. tieliikenteen alentunut liikennesuorite ja polttoaineenkulutus sekä koronapandemian seurauksena laskenut lentopetrolin kulutus. Vuonna 2020 noin 95 % liikenteen päästöistä muodostui tieliikenteessä.

Liikenteen päästöjä seurataan vuosittain perustuen Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmään LIPASTOon ja Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioon. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan liikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007 asti pääosin liikennesuoritteen kasvaessa. Tämän jälkeen ne taittuivat laskuun mm. taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja polttoaineiden bio-osuuden kasvun vaikutuksesta. Viime vuosina biopolttoaineiden osuuden muutokset liikenteen polttoaineissa ovat aiheuttaneet vuosittaista vaihtelua tieliikenteen päästöihin. Tähän on syynä Suomen jakeluvelvoitelainsäädäntö, jonka myötä jakelijoiden on ollut mahdollista täyttää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta joustavasti etukäteen.

Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmän LIPASTOn mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2020 noin 9,9 miljoona tonnia (Mt). Tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 53 % syntyi henkilöautoista, reilu 33 % kuorma-autoista, reilu 8 % pakettiautoista, reilu 4 % linja-autoista ja noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista. Rautatieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2020 noin 0,06 Mt ja niiden osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentin. Rautatieliikenteen päästöt ovat pienentyneet vuodesta 1994 mm. rataverkon sähköistämisen johdosta. Kotimaan vesiliikenteen hiilidioksidipäästöt (sisältäen kalastusalukset) olivat vuonna 2020 noin 0,4 Mt CO2-ekv. ja niiden osuus kokonaispäästöistä oli vajaa 4 prosenttia. Kotimaan lentoliikenteen (siviili-ilmailu) päästöt olivat vuonna 2020 Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan noin 0,1 Mt ja ne muodostivat noin prosentin kotimaan liikenteen päästöistä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehittyminen LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan täydennettynä kotimaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöillä Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaariosta (vuoden 2020 luku on pikaennakkotieto ja voi vielä muuttua).

Suomen tulee olemassa olevan EU-lainsäädännön mukaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjään taakanjakosektorilla 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuoden 2020 lopulla EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on suurin (noin 40 %) ja liikenteen päästövähennykset ovat merkittävässä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa. Taakanjakosektorin piiriin kuuluu liikenteen osalta tieliikenteen päästöt, vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella sekä raideliikenteen päästöt sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. Lentoliikenteen ja kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly taakanjakosektorin soveltamisalaan. Euroopan talousalueen (ETA-alue) sisäiset lennot kuuluvat EU:n päästökauppaan. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään taakanjakosektorille kuuluvan kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Liikenteen CO2-päästöt maakunnittain

Tilastokeskuksen Kasvishuonekaasuinventaariossa tarkastellaan myös liikenteen CO2-päästöjä maakunnittain. Tilastokeskuksen vuonna 2021 tehdyn uusimman tarkentuneen Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 laskeneet lähes kaikissa maakunnissa.

Liikenteen CO2-päästöjen määrä maakunnittain korreloi vahvasti maakunnan asukasmäärän kanssa. Vuonna 2019 väestömäärältään suurin Uusimaa tuotti 2,4 milj. tonnia CO2-ekv., kun taas väestömäärältään merkittävästi pienempi Kainuu tuotti 181 tuhatta tonnia CO2-ekv., mikä on noin 8 % koko Uudenmaan päästöistä.

Kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä suhteuttaa maakuntien väestömääriin huomataan, että päästöt per asukas ovat väestörikkaimmissa maakunnissa pienimmät. Erot maakuntien välillä johtuvat mm. eroista kulkutapaosuuksissa ja matkasuoritteissa. Esimerkiksi Uudellamaalla liikenteen CO2-päästöt per asukas ovat noin 1,4 CO2-ekv. tonnia, kun taas esimerkiksi Kainuussa liikenteen CO2-päästöt per asukas ovat noin 2,5 CO2-ekv. tonnia.