Liikenteen CO2-päästöt liikennemuodoittain sekä maakunnittain

Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan kotimaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2021 noin 10,1 Mt CO2-ekv ja ne vähenivät edellisvuoteen nähden noin lähes 3 % eli 0,3 miljoonaa tonnia. Tähän on vaikuttanut etenkin nestemäisten liikennepolttoaineiden (bensa ja diesel) bio-osuuden kasvu sekä osaltaan tieliikenteen alentunut liikennesuorite. Vuonna 2021 noin 93 % liikenteen päästöistä muodostui tieliikenteessä.

Liikenteen päästöjä seurataan vuosittain Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTO:n ja Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion avulla. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan liikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007 asti pääosin liikennesuoritteen kasvusta johtuen. Tämän jälkeen ne taittuivat laskuun mm. taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja polttoaineiden bio-osuuden kasvun vaikutuksesta. Viime vuosina biopolttoaineiden osuuden muutokset liikenteen polttoaineissa ovat aiheuttaneet vuosittaista vaihtelua tieliikenteen päästöihin. Tähän on syynä Suomen jakeluvelvoitelainsäädäntö, jonka myötä jakelijoiden on ollut mahdollista täyttää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta joustavasti etukäteen.

Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä LIPASTOn mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2021 noin 9,4 miljoona tonnia (Mt). Tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 53 % syntyi henkilöautoista, noin 33 % kuorma-autoista, noin 8,5 % pakettiautoista, lähes 4 % linja-autoista ja noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista. Rautatieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2021 noin 0,07 Mt ja niiden osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentin. Rautatieliikenteen päästöt ovat pienentyneet vuodesta 1994 mm. rataverkon sähköistämisen johdosta. Kotimaan vesiliikenteen hiilidioksidipäästöt (sisältäen kalastusalukset) olivat vuonna 2021 noin 0,45 Mt CO2-ekv. ja niiden osuus kokonaispäästöistä oli reilu 4 prosenttia. Kotimaan lentoliikenteen (siviili-ilmailu) päästöt olivat vuonna 2021 Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan noin 0,2 Mt ja ne muodostivat noin 2 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehittyminen LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan täydennettynä kotimaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöillä Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaariosta (vuoden 2021 luku on pikaennakkotieto ja voi vielä muuttua).

Suomen tulee olemassa olevan EU-lainsäädännön mukaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjään taakanjakosektorilla 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuoden 2020 lopulla EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on suurin (noin 40 %) ja liikenteen päästövähennykset ovat merkittävässä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa. Taakanjakosektorin piiriin kuuluu liikenteen osalta tieliikenteen päästöt, vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella sekä raideliikenteen päästöt sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. Lentoliikenteen ja kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly taakanjakosektorin soveltamisalaan. Euroopan talousalueen (ETA-alue) sisäiset lennot kuuluvat EU:n päästökauppaan. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään taakanjakosektorille kuuluvan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet jo n. 2,7 miljoonaa tonnia vuoden 2005 tasosta. Jotta kansalliset sitoumukset liikenteen päästövähennyksistä saavutettaisiin, tulee päästöjä edelleen vähentää n. 3,7 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa n. 0,4 miljoonaa CO2-ekv. tonnin päästövähenemää vuosittain. Alla oleva kuvio esittää, kuinka kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen tulisi laskea tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Liikenteen CO2-päästöt maakunnittain

Tilastokeskuksen Kasvishuonekaasuinventaariossa tarkastellaan myös liikenteen CO2-päästöjä maakunnittain. Tilastokeskuksen vuonna 2022 tehdyn uusimman tarkentuneen Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 laskeneet lähes kaikissa maakunnissa.

Liikenteen CO2-päästöjen määrä maakunnittain korreloi vahvasti maakunnan asukasmäärän kanssa. Väestömäärältään suurin Uusimaa tuotti vuonna 2020 2,2 milj. tonnia CO2-ekv., kun taas väestömäärältään merkittävästi pienempi Kainuu tuotti 177 tuhatta tonnia CO2-ekv., mikä on noin 8 % koko Uudenmaan päästöistä.

Kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä suhteuttaa maakuntien väestömääriin huomataan, että päästöt per asukas ovat väestörikkaimmissa maakunnissa pienimmät. Erot maakuntien välillä johtuvat mm. eroista kulkutapaosuuksissa ja matkasuoritteissa. Esimerkiksi Uudellamaalla liikenteen CO2-päästöt per asukas ovat noin 1,3 CO2-ekv. tonnia, kun taas Kainuussa liikenteen CO2-päästöt per asukas ovat noin 2,5 CO2-ekv. tonnia.