Lentoliikenteen esteettömyyden tilannekuva kokoaa nykytilakuvausta kotimaan lentoasemien ja lentomatkustamisen esteettömyydestä etenkin toimintarajoitteisten matkustajien avustamisen näkökulmasta. Tilannekuva päivitetään kahden vuoden välein. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Erityisryhmien huomioiminen lentomatkoilla
Esteetön lentomatkustaminen muodostuu matkan eri vaiheiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta: lennon ostamiseen käytettävien palveluiden saavutettavuudesta, lentoasemalle saapumisen ja eri vaiheiden (lähtöselvitys , matkatavaroiden luovutus, turvatarkastus ja koneeseen siirtymisen) sekä koneesta ja määräasemalta poistumisen esteettömyydestä, lentoasemapalveluiden ja lentokoneiden esteettömyydestä, avustamispalveluiden toteutumisesta sekä matkaan liittyvän tiedottamisen saavutettavuudesta matkan eri vaiheissa.
Esteetöntä lentomatkustamista ja vammaisten ja liikkumisesteisten avustamista säädellään kansainvälisen sääntelyn kautta.
Lentoasemien esteettömyys
Lentoasemien infrastruktuurin esteettömyyden kehittämisestä vastaa lentoaseman omistaja. Matkustajaliikenteen käytössä olevista lentoasemista 20 on Finavian omistuksessa ja Lappeenranta ja Enontekiö kunnan omistuksessa. Lisäksi on Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemat, mutta niillä ei ole säännöllistä reittiliikennettä. Finavian lentoasemista Utti ja Halli ovat vain sotilas- ja harrastekäytössä.
Lentoasemien esteettömyyttä säätelee julkisten rakennusten esteettömyyttä koskevat vaatimukset (Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017). Lentoasemat on lähtökohtaisesti rakennettu niin, että suuret ihmisvirrat kulkevat ja toimivat tiloissa mahdollisimman vaivattomasti. Tämä edistää osaltaan etenkin liikkumisesteisten liikkumista tiloissa.
Finavian mukaan lentoasemilla on pyritty helpottamaan näkövammaisten liikkumista tiloissa materiaalien ja värivalintojen avulla. Finavian asemilla on tarjolla 3D-kohokarttoja, jotka helpottavat näkö- ja kuulovammaisten liikkumista. Kartan sisältö näkyy monitorilla myös viittomin. Lentoasemilla kulkeminen on pyritty tekemään esteettömäksi niin, että liikkuminen voi tapahtua joko suoria reittejä tai hissejä käyttäen. Avustamisella on merkittävä rooli vammaisten ja liikkumisesteisten liikkumisen sujuvoittamisessa lentoasemilla.
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöselvitysaulassa on avustettaville matkustajille oma palvelupiste. Toimintarajoitteisille henkilöille on myös oma turvatarkastuslinja. Lisäksi lentoasemalla on saatavilla pyörätuoleja ja rollaattoreita, joita liikkumisesteiset matkustajat voivat käyttää. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käytössä neljä ambulift-nostinta, joiden avulla liikkumisesteinen henkilö voi siirtyä suoraan lentokoneeseen. Matkustajasiltoja, jotka helpottavat toimintarajoitteisten henkilöiden koneeseen siirtymistä on Helsinki-Vantaan, Oulun ja Rovaniemen lentoasemilla. Matkustajasilta ei kuitenkaan sovellu kaikkiin lentokonetyyppeihin. Tämän vuoksi pienempiin konetyyppeihin saatetaan joutua siirtymään portaita pitkin ja osa matkustajista voidaan joutua kantamaan koneeseen.
Lentojen lähtö- ja saapumisaikoja esittäviä näyttötauluja on kaikilla lentoasemilla. Finavian lentoasemilla matkustajat, joilla on heikentynyt kuulo, voivat kuunnella kuulutukset infopisteissä (induktiosilmukan) avulla ja näkövammaiset voivat kuunnella lentojen aikataulut Finavian verkkosivuilta kuuntelutoiminnan avulla.
Lappeenrannan lentoasemalla on avustettaville matkustajille oma kutsupiste. Lentoasemalla on saatavilla pyörätuoli, jota avustettavat matkustajat voivat käyttää lentoasemalla liikkumisen helpottamiseksi. Lappeenrannan lentoasemalla ei ole käytössä ambulift-nostinta. Avustettavan matkustajan nostaminen koneeseen/koneesta tapahtuu manuaalisesti kantotuolin avulla. Lappeenrannan lentoasemalla lentojen lähtö- ja saapumisaikoja esittäviä näyttötauluja löytyy ympäri lentoasemaa. Lisäksi matkustajia informoidaan kuulutuksin.
Kaikilla Finavian lentoasemilla ja Lappeenrannan lentoasemalla on lisäksi maksuton invapysäköinti ja esteettömät wc:t.
Vammais- ja vanhusjärjestöille Traficomin syksyllä 2021 tekemän kyselyn perusteella lentoasemien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytyväisiä.
Lentokoneiden esteettömyys
Lentokoneen esteettömyyteen vaikuttaa ennen kaikkea lentokoneen koko. Esimerkiksi esteetön wc on yleensä saatavilla vain suurimmissa laajarunkokoneissa. Lentoyhtiöiden välillä on eroja siinä, millaisia apuvälineitä lennon aikana on käytettävissä. Esimerkiksi Finnairin lennoilla wc-tiloihin siirtymiseen käytettävä siirtopyörätuoli on saatavilla vain suuremmissa lentokoneissa (A330 ja A350).
Lentoyhtiöiden välillä on jonkin verran eroja siinä, kuinka monta toimintarajoitteista matkustajaa ne hyväksyvät lennolle. Tämä perustuu lentotoiminta-asetukseen (EU) N:o 965/2012 ja sen täytäntöönpanosääntöihin, joiden pohjalta kukin lentoyhtiö määrittelee menettelytavat, joita se soveltaa erityisten matkustajaryhmien (esimerkiksi toimintarajoitteiset henkilöt, sylilapset ja yksinmatkustavat lapset) kuljettamiseen. Lentoyhtiö määrittelee turvallisuusnäkökohdat huomioiden esimerkiksi sen, kuinka monta sellaista henkilöä lennolla voi matkustaa, joiden kuljettaminen vaatii erityisiä edellytyksiä, apua tai laitteita. Lisäksi lentotoiminta-asetuksessa ja sen täytäntöönpanosäännöissä säädetään esimerkiksi siitä, mitä istumapaikkoja toimintarajoitteiset henkilöt voivat valita lennolle sekä miten erityisten matkustajaryhmien matkustajat tulee huomioida hätätilanteessa.
Lentokoneen koko voi vaikuttaa myös siihen, miten matkustajien siirtyminen koneeseen ja sieltä pois järjestyy lentoasemalla.
Matkan suunnittelu ja osto
Lentoliikenteessä esteettömän matkan suunnitteluun saa lisätietoa suoraan lentoyhtiöiltä, lipunmyyjältä tai lentoaseman ylläpitäjältä.
Lentoyhtiön ja lipunmyyjän on annettava saavutettavassa muodossa liikuntarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden kuljettamista koskevat turvallisuussäännöt. Tämän lisäksi lentoyhtiön ja lipunmyyjän on myös julkaistava kaikki lentokoneen koosta johtuvat rajoitukset, jotka vaikuttavat liikkumisvälineiden, kuten pyörätuolien, tai liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettamiseen. Näiden tietojen avulla toimintarajoitteinen henkilö voi suunnitella matkaa ja valita hänelle parhaiten sopivat palvelut. Esimerkiksi Finnairin avustus- ja erityispalveluista saa lisätietoja verkkosivujen (ja chat-palvelun) lisäksi puhelimitse (paikallispuhelun hintaan), suomen ja ruotsin kielellä päiväaikaan ja englannin kielellä ympärivuorokauden.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla liikkumisen ennakkosuunnittelua voi tehdä lentoaseman karttapalvelun avulla Finavian verkkosivuilla. Muista lentoasemista on saatavilla lähialue- ja sisäkarttoja vain rajoitetusti (sisältäen mm. esteettömien wc:eiden sijainnin).
Finavian verkkosivujen palvelun saavutettavuuden on arvioinut ulkopuolinen asiantuntijaorganisaatio vuonna 2019. Arvioinnin yhteenvetona todettiin, että sivuston saavutettavuus on välttävällä tasolla, kun sitä arvioitiin WCAG 2.1 AA-tason kriteeristöön. Finavia on uusinut sivuston navigaatiorakenteen elokuussa 2021 ja on samalla kehittänyt navigaation saavuttavuutta. Saavutettavuuden kehittämistä jatketaan vielä vuonna 2022. Lappeenrannan lentoaseman verkkosivut eivät täytä kriittisiä saavutettavuusvaatimuksia ja koronapandemiasta johtuen sivujen uusiminen on viivästynyt.
Vuoden 2022 keväällä kotimaan kilpailutettua reittilentoliikennettä harjoittavista yhtiöistä ainoastaan Finnair on julkaissut verkkosivujensa saavutettavuusselosteen. Finnair.com-sivusto on osittain vaatimusten mukainen ja täyttää suurelta osin saavutettavuusdirektiivin mukaisen WCAG 2.1-ohjeistuksen AA-tason kriteerit. Norwegianin verkkosivuista on otettavissa käyttöön helppokäyttötila. Kaikki maakuntakenttien lentoliikennettä harjoittavista yhtiöistä ei itse tarjoa lentotietoja, joten matkustajien näkökulmasta erilaisten lentojen varaamiseen käytettävien koontisivujen saavutettavuus voi olla tärkeämmässä asemassa.
Maksuton avustamispalvelu lentomatkalla
Toimintarajoitteiset henkilöt saavat lentoasemalla ja matkan aikana lennolla maksutonta avustuspalvelua, joka perustuu EU-asetukseen (EY) N:o 1107/2006. Avustuspalvelua saa kaikilla EU:n alueelta lähtevillä lennoilla sekä sellaisilla EU:n ulkopuolelta saapuvilla lennoilla, jonka lentää EU:n lentoyhtiö. Sääntöjä sovelletaan myös Norjaan, Sveitsiin ja Islantiin sekä niiden lentoyhtiöihin.
Esteettömän lentomatkustamisen sujuvuuden näkökulmasta avustamisella on merkittävä rooli
Finavian lentoasemilla avustustapahtumia oli ennen koronapandemiaa vuonna 2019 yli 70 000, joista valtaosa (yli 65 000) Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Avustustapahtumien määrät ovat vähentyneet yli 70 % koronapandemian aikana. Lappeenrannan lentoasemalla avustettavien määrä on erittäin pieni ja tämän vuoksi myöskään selkeää kasvua tai vähentymistä avustettavien matkustajien osalta ei ole havaittu.
Apua saavat henkilöt, joiden liikuntakyky on rajoittunut pysyvästi tai väliaikaisesti. Avustamispalvelua voivat saada esimerkiksi iäkkäät matkustajat, pyörätuolia käyttävät henkilöt tai henkilöt, joilla on näkö- tai kuulovamma. Apua saavat myös vammaiset henkilöt sekä esimerkiksi autismin kirjon henkilöt tai henkilöt, joilla on muistisairaus.
Lentoasemalla avun tarjoamisesta vastaa lentoaseman pitäjä, lennon aikana avusta vastaa lentoyhtiö. Finavian lentoasemien avustamisesta saa etukäteistietoa Finavian verkkosivujen kautta sekä suoraan lentoyhtiöiltä.
Avuntarpeesta tulee ilmoittaa ennakkoon. Ilmoituksen voi tehdä varauksen yhteydessä tai viimeistään 48 tuntia ennen matkan alkamista lentoyhtiölle, matkalipun myyjälle tai matkanjärjestäjälle. Matkustajat saavat apua päästäkseen varaamalleen lennolle myös, vaikka avuntarpeesta ei olisi ilmoitettu ennakkoon. Avuntarpeen määrittelemiseksi käytetään kansainvälisiä koodeja. Avustamista saa vuorokauden kaikkina aikoina.
Tyytyväisyys lentoliikenteen esteettömyyteen
Keskeiset kehittämistarpeet:
- Siirtopyörätuolien saatavuus lennoilla
- Pienemmillä lentoasemilla avustamispalvelua tukevien laitteiden, kuten ramppien ja nostimien, riittävä saatavuus
- Lentoyhtiöiden turvallisuussääntöjen selkeä ilmoittaminen
- Yksilöllisen avuntarpeen ilmoittaminen joustavasti. Esimerkiksi avuntarpeen ilmoittaminen vain tietylle osalle matkaa ja erilaisten toimintarajoitteisuuksien huomioiminen uusilla toimintamalleilla, jotka mahdollistavat itsenäisemmän liikkumisen (esimerkiksi rintamerkit/kaulanauhat).
- Hyväksyttyjen avustuskoirien määrittely EU-tasolla ja kansainvälisesti