Tilannekuvassa esitetään kotimaan reittilentoliikenteen toteuttamistavat ja siihen liittyvä julkinen rahoitus. Tilannekuvaa päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Kotimaan reittilentoliikenne on ennen koronapandemiaa perustunut pääosin markkinaehtoiseen liikenteeseen pääsääntöisesti kahden markkinaehtoisen operaattorin toimesta. Koronapandemian aikana viiden kentän markkinaehtoisen liikenteen lakkautuminen korvattiin valtion tilapäisellä ostoliikenteellä. Säännöllistä ostoliikennettä on ollut pidempään ainoastaan Savonlinna-Helsinki -välillä valtion ja Savonlinnan kaupungin yhteishankintana sekä Pori-Helsinki välillä Porin kaupungin hankkimana. Lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitus on ostanut liikennettä Maarianhaminasta Tukholmaan.
Viiden maakuntakentän - Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi ja Kokkola - nykyinen tukikausi jatkuu 28.3.2026 saakka ja mahdollisesta option käytöstä tulee päättää vuoden 2025 aikana. Lisäksi valtiolla on voimassa oleva sopimus tuettavista lennoista Savonlinnaan 19.12.2025 saakka ja kilpailutus tuettavista lennoista Poriin 1.1.2025-27.3.2027 ajalle. Ahvenanmaan maakuntahallituksen tekemän viimeisimmän lento-oston sopimuskausi on ajalle 1.10.2024 – 30.9.2028.
Lentoyhteyksien hankkiminen kilpailuttamalla eroaa lentoyhtiöiden markkinaehtoisesti harjoittamasta liikenteestä siten, että valtio ja/tai kunnat ostavat palvelun lentoyhtiöiltä. Kilpailuttamiselle asetetut reunaehdot ovat EU-asetuksessa 1008/2008, joka tunnetaan myös nimellä lentoliikenneasetus. Asetuksen mukaan operaattori voidaan kilpailuttaa, jos markkinaehtoista liikennettä ei synny syrjäiselle lentoasemalle tai vähäliikenteiselle reitille. Ehtona on, että lennot eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä muille kentille, jotka sijaitsevat alle 100 kilometrin etäisyydellä ja/tai ovat julkisilla liikenneyhteyksillä alle tunnin matkan päässä, tai muille kulkumuodoille, erityisesti alle 3 tuntia kestäville junamatkoille.
Asetus edellyttää ennakkoarviota näiden kriteerien toteutumisesta. Suomessa tämän arvion valmistelusta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Virasto asettaa ostoliikenteenä tapahtuvalle reittilentoliikenteelle julkisen palveluvelvoitteen rajatuksi ajaksi, jonka aikana valtio saa halutessaan rajoittaa muuta säännöllistä lentoliikennettä kyseisellä reitillä. Rajatun ajan jälkeen tilannetta ja tarvetta julkiselle palveluvelvoitteelle tarkastellaan uudelleen. Suomessa ei ole rajoitettu muuta säännöllistä liikennettä näillä yhteysväleillä.
Maakuntalentojen aluetaloudellinen merkitys on huomattava, sillä ne edistävät alueiden saavutettavuutta ja yhdistävät paikallisen elinkeinoelämän laajempiin kansallisiin ja kansainvälisiin markkinoihin. Hyvät lentoyhteydet parantavat yritysten kilpailukykyä tarjoamalla nopean ja tehokkaan kuljetusvaihtoehdon niin tavaroille kuin ihmisille. Tämä voi houkutella uusia yrityksiä sijoittumaan alueelle, mikä luo työpaikkoja ja lisää taloudellista aktiivisuutta. Lentoyhteyksien ansiosta yritykset voivat myös laajentaa toimintaansa helpommin, solmia kansainvälisiä kauppasuhteita ja osallistua globaalin talouden verkostoihin. Lisäksi matkailualan kehittyminen on usein sidoksissa lentoyhteyksien saatavuuteen, mikä voi tuoda lisätuloja paikallisille palveluntarjoajille ja tukea koko alueen taloudellista kasvua. Näin ollen maakuntalennot ovat elintärkeitä alueellisen elinkeinoelämän elinvoimaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta.
Markkinaehtoiset lennot tarjoavat merkittävää joustavuutta verrattuna valtion ostopalveluna hankkimiin lentoihin, sillä ne mukautuvat paremmin kysynnän muutoksiin, mikä mahdollistaa palveluiden joustavaa ja innovatiivista kehittämistä reaaliaikaisten matkustajamäärien perusteella. Markkinaehtoisuus edistää kustannustehokkuutta ja kannustaa lentoyhtiöitä kehittämään palveluitaan ja tarjoamaan lisäarvoa asiakkaille.
Lentoliikenteen julkinen rahoitus
Huhtikuussa 2024 päättyneen 9 kk optiokauden (8/2023-4/2024) hinta on valtiolle ollut 15 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 4 000 euroa lentoa kohden. Edeltävään sopimuskauteen verrattuna optiokauden lentokohtaiset hinnat olivat kalliimpia.
Valtion tuet viiden maakuntakentän ja Helsingin välisillä lennoilla
Valtion tuki (euroa)
| Joensuu | 2 765 134 | 3 079 647 | 1 719 938 | 2 278 749 |
| Kajaani | 3 226 336 | 4 224 062 | 3 081 143 | 3 842 673 |
| Jyväskylä | 1 398 255 | 1 446 119 | 1 624 756 | 2 429 567 |
Kemi-Kokkola -kolmiolento | 4 849 406 | 5 692 519 | 4 548 504 | 5 927 132 |
| Savonlinna | 340 276 | 795 200 | 481 822 | 535 546 |
| Yhteensä | 12 579 407 | 15 237 547 | 11 456 163 | 15 013 667 |
Väliaikaista valtion rahoitusta saaneiden reittien keskimääräinen valtiontuki vaihtelee reiteittäin. Tukeen vaikuttaa mm. matkustajamäärä, reitin pituus ja käytössä oleva kalusto. Valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden oli viimeksi päättyneellä kaudella keskimäärin 126 € suuntaansa eli 26 euroa aiempaa enemmän.
Lentokohtainen valtion tuki keskimäärin (euroa)
| Joensuu | 3 677 | 3 724 | 2 153 | 2 918 |
| Kajaani | 4 696 | 5 507 | 4 186 | 4 901 |
| Jyväskylä | 2 432 | 3 006 | 2 907 | 3 248 |
| Kemi-Kokkola -kolmiolento | 3 474 | 3 429 | 4 778 | 5 783 |
| Savonlinna | 1 933 | 1 235 | 1 882 | 1 548 |
| Yhteensä | 3 508 | 3 480 | 3 469 | 4 075 |
Valtion tuki per matkustaja keskimäärin (euroa)
| Joensuu | 332 | 278 | 61 | 83 |
| Kajaani | 199 | 229 | 109 | 130 |
| Jyväskylä | 677 | 606 | 123 | 140 |
| Kemi-Kokkola -kolmiolento | 237 | 274 | 105 | 141 |
| Savonlinna | 630 | 636 | 420 | 218 |
| Yhteensä | 264 | 282 | 100 | 126 |
Lentomatkustajien määrät
Lentomatkustajien määrät ovat koronaa edeltäviin määriin verrattuna edelleen alhaiset. Matkustajamäärät kasvoivat kuitenkin merkittävästi viidellä valtion tukemalla lentoreitillä vuosien 2022 ja 2023 välillä ja lähentyvät markkinaehtoisuuden mahdollistavia matkustajamääriä. Joensuun ja Jyväskylän lentokenttien matkustajamäärät ovat yli kaksinkertaistuneet. Kajaanissa, Kemissä ja Kokkolassa matkustajia on ollut puolta enemmän kuin vuonna 2022. Kysyntä näyttää kuitenkin vakiintuneen alkuvuoden 2024 lukujen ollessa edeltävän vuoden tasolla.
Lentomatkustajamäärät
Kenttäkohtaiset määrät, Finavian tilasto
| Joensuu | 38 714 | -69 % |
| Jyväskylä | 23 492 | -65 % |
| Kajaani | 40 520 | -54 % |
| Kemi-Tornio | 37 351 | -41 % |
| Kokkola-Pietarsaari | 29 272 | -48 % |
| Mariehamn | 37 518 | -27 % |
| Pori | 12 077 | -16 % |
| Savonlinna | 2 977 | -72 % |
Kaikkiaan valtion tukemia lentoja oli vuonna 2023 vajaat 7300, ja näillä matkusti noin 220 000 matkustajaa. Valtion tukemilla lennoilla oli vuonna 2023 täyttöaste 46 % ja näistä lennoista 16 % lennettiin täysinä (yli 75 %:n täyttöaste).
Kemin, Kokkolan ja Helsingin yhdistävien kolmiolentojen täyttöasteen keskiarvo oli päättyneellä optiokaudella (8/2023-4/2024) 60 prosenttia. Täyttöaste kuvaa prosenttiosuutta, joka lentokoneen istumapaikoista on hyödynnetty. Kemissä lentojen hyödyntäminen on laskenut edeltävään sopimuskauteen verrattuna 6 prosenttiyksikköä. Kokkolan täyttöaste on pysynyt lähes ennallaan. Kajaanin täyttöaste pysyi 55 prosentissa. Joensuun täyttöaste oli 51 prosenttia, mikä oli vajaa 2 prosenttiyksikköä edelliskautta matalampi. Kaikkiaan lentojen hyödyntämisessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.