Siirry hakuun

Joukkoliikenteen matkustajamäärät

Joukkoliikenteen matkustajamääriä tarkastellaan kulkumuodoittain, valtakunnallisesti sekä eri alueiden osalta. Näitä Liikenne 12 -seurantaan kuuluvia tietoja päivitetään lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

Kehitys Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteutumista hidastavaa

Koronaviruspandemian johdosta joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet merkittävästi koko maassa. Pandemiaa edeltävä joukkoliikenteen matkustajamäärien pitkän ajan trendi oli kuitenkin ollut nousujohteinen.

Joukkoliikenteen matkustajamäärien seurannassa tarkastellaan rautatie-, raitiovaunu-, metro-, linja-auto- ja kaupunkilauttaliikenteen matkustajamäärien kehitystä. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehityksen seuranta liittyy keskeisesti Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteisiin lisätä kestävien kulkumuotojen tarjontaa ja ihmisten mahdollisuuksia valita kestävämpiä kulkumuotoja - erityisesti kaupunkiseuduilla.

Koronaviruspandemian johdosta joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet merkittävästi. Vuoden 2020 kokonaismatkustajamäärä 14:llä suurimmalla kaupunkiseudulla putosi 36 % vuoteen 2019 verrattuna. Yhteensä tämä tarkoitti yli 180 miljoonan joukkoliikennematkan vähenemää, joista noin 145 miljoonaa matkaa oli HSL-alueella. Myös ELY-keskusten hankkimassa joukkoliikenteessä ja markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä matkustajamäärät ovat pudonneet merkittävästi. Vuodelle 2021 matkustajamäärien on arvioitu jäävän samalle tasolle kuin 2020. Kevään ja kesän aikana tehdyt matkamäärät ovat olleet noin 30–40 % alempana kuin normaalivuonna.

Koronaviruksen aiheuttama tilanne matkustajamäärien kehityksessä on ollut poikkeuksellinen, sillä joukkoliikenteen matkustajamäärien pitkän ajan trendi oli ollut nousujohteinen ennen pandemiaa. Esimerkiksi vuonna 2019 matkustajamäärät olivat kasvaneet noin 6 % edellisvuoteen verrattuna.

Maanteiden liikennesuorite henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 yhteenlaskettu maantiesuorite laski kaikkiaan 7 % vuoden 2019 maantiesuoritteisiin verrattuna. Raskaan liikenteen maantiesuorite väheni 4 % vuoteen 2019 verrattuna.

Joukkoliikenteen matkustajamäärien valtakunnallisen tarkastelujen aineistona käytetään Traficomin julkisen liikenteen suoritetilastoa, jonka tiedot päivittyvät kahden vuoden viiveellä. Tästä johtuen uusinta, koronaviruspandemian aikaista valtakunnallista tilastotietoa joukkoliikenteen matkustajamäärien kehityksestä ei vielä ole saatavilla, vaan tiedot on saatu joukkoliikenteen toimivaltaisilta viranomaisilta.

Matkustajamäärätiedot kerätään eri lähteistä kulkumuotokohtaisesti. Rautatieliikenteen matkustajamäärätiedoissa esitetään sekä valtakunnallinen kaukojunaliikenne, josta tiedot saadaan VR:Ltä, että Helsingin seudun liikenteen (HSL) lähijunaliikenne, jonka tiedot saadaan HSL:ltä. Raitiovaunu- ja metroliikennettä  oli vuonna 2019 vain Helsingin kaupungin liikennelaitoksella, joiden matkustajatiedot saadaan myös HSL:ltä. Lauttaliikenteen tiedot saadaan HSL:ltä ja Turun seudun joukkoliikenteeltä. Linja-autoliikenteen matkustajamäärätiedot saadaan Linja-autoliitolta ja siihen kuulumattomien yritysten osalta Tilastokeskuksen Linja-autojen tilinpäätöstilastosta.

Joukkoliikenteen matkustajamääriä tarkastellessa linja-autoliikenne korostuu kirkkaasti suosituimpana joukkoliikenteen muotona. Vuonna 2019 jopa noin 60 % kaikista joukkoliikennematkustajista matkusti linja-autolla. Tämä selittyy osaltaan sillä, että linja-autoliikenteen tarjonta on valtakunnan tasolla maantieteellisesti kattavin joukkoliikenteen muoto ja siten useimpien käyttäjien saatavilla. Tarjontaa helpottaa se, että linja-autoliikenteen järjestäminen ei vaadi viranomaisilta merkittävää panostusta infrastruktuuriin verrattuna esimerkiksi metroliikenteeseen.

Yhdeksi joukkoliikenteen kulkumuodoksi lasketaan usein myös kaupunkipyörät. Vuodesta 2017 lähtien operoitu kaupunkipyöräliikenne on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta eri seuduilla. Vuonna 2019 kaupunkipyöriä käytettiin noin 4,2 miljoonaa kertaa. Julkisen liikenteen suoritetilastoon lasketaan mukaan vain niiden kaupunkien kaupunkipyöräjärjestelmien käyttäjätietoja, joissa kaupunkipyörät ovat hyvin kiinteä osa kaupunkien joukkoliikennejärjestelmiä. Näin ollen tilastoinnissa ei toistaiseksi nouse esiin kaikkien kaupunkien kaupunkipyörien käyttäjämäärät. Kaupunkipyörien käyttäjämäärien trendi on ollut nousujohteinen. Esimerkiksi vuonna 2019 käyttäjämäärät kasvoivat 19 % edellisvuoteen verrattuna.

Joukkoliikenne on suosituinta suurilla kaupunkiseuduilla, joihin tilastoinnissa Liikennepalvelulain mukaan luetaan HSL-alue sekä Tampereen, Turun ja Oulun seudut. Vuonna 2019 jopa 84 % kaikista joukkoliikenteen matkustajista matkusti suurilla kaupunkiseuduilla. Suurten kaupunkiseutujen matkustajamääristä 75 % tuli HSL-alueelta vuonna 2019. Keskisuuriin kaupunkiseutuihin lukeutuu tilastoinnissa Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kotkan, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Porin ja Vaasan seudut. Muun joukkoliikenteen matkustajiksi tilastoissa luetaan ELY-keskuksien toteuttaman joukkoliikenteen, pienten kuntien paikallisliikenteen sekä pienten joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten joukkoliikenteen matkustajat. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys oli ennen pandemiaa nousujohteista sekä suurilla että keskisuurilla kaupunkiseuduilla.