Tilannekuva kuvaa kotimaan suurimpien henkilöliikenteen solmupisteiden matkustajapalveluiden ja -informaation nykytilaa. Tilannekuvaa päivitetään kahden vuoden välein. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Tiedot ovat osa liikennepalveluiden tilannekuvaa.
Yhteenveto
- Matkustajan muodostama käsitys eri liikennemuotojen asemien ja satamien palvelutasosta syntyy kokonaiskokemuksesta. Määrittäviä tekijöitä ovat muun muassa solmupisteen yleinen viihtyvyys ja kunto, tilat ja palvelut, matkustajainformaatio sekä solmupisteen saavutettavuus eri kulkumuodoilla.
- Tässä tilakuvassa esitetään Traficomin vuonna 2024 pääasiassa kuntakyselynä toteutettu kartoitus, jossa selvitettiin perustiedot solmupisteen saavutettavuudesta, matkustajainformaatiosta sekä matkustajien käyttöön varatuista tiloista. Kyseessä oli seurantakartoitus, jossa keskityttiin keskeisiin palvelutasotekijöihin.
- Kartoituksessa oli mukana Liikenne- ja viestintäministeriön määrittämät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävät solmupisteet; 9 lentoasemaa, 6 satamaterminaalia, 12 matkakeskusta, 12 rautatieasemaa ja 4 linja-autoasemaa
Saavutettavuuden parantamiseksi solmupisteissä on tarve kehittää erityisesti liityntäpysäköintiä ja lentoasemien paikallisjoukkoliikenneyhteyksiä. Paikallisliikenne palvelee merkittävimpiä solmupisteitä varsin hyvin vilkkaimpien vuorojen aikaan. Lentoasemia palvelee liityntäliikenteenä myös kutsu- ja tilauspohjaista liikennettä etenkin vähäisimpien matkustajamäärien vuoroilla.
Kaikissa solmupisteissä yhdistyvät vähintään yksi kaukoliikennemuoto ja paikallisliikenne. Matkustajainformaatio keskittyy yleensä solmupisteen pääkulkumuotoon. Kehittämistä tarvitaan erityisesti liityntäliikenteen reaaliaikaisen aikataulutiedon tarjoamisessa. Lentojen, laivojen ja rautatieliikenteen lähtevien ja saapuvien aikataulut ovat saatavilla sähköisillä näytöillä näiden liikennemuotojen solmupisteissä. Sen sijaan kaukoliikenteen bussien aikataulutiedot ovat solmupisteissä selkeästi vähiten esillä.
Solmupisteistä
Solmupisteistä
Kartoitus ja solmupisteet
Vuoden 2024 kartoituksella on pyritty selvittämään perustiedot solmupisteen saavutettavuudesta, matkustajainformaatiosta sekä matkustajien käyttöön varatuista tiloista. Kyseessä oli seurantakartoitus, jossa keskityttiin keskeisiin palvelutasotekijöihin. Kartoitus tehtiin kyselyinä kunnille tai muille solmupisteistä vastaaville tahoille. Lisäksi seurannassa hyödynnettiin Väyläviraston kuntakyselyä asemien liityntäpysäköinnistä.
Traficom kartoitti henkilöliikenteen solmupisteiden matkustajapalveluiden tasoa laajamittaisesti konsulttityönä vuonna 2022. Silloisen kartoituksen mukaan peruspalvelut ovat puutteellisia jopa osassa merkittävistä solmupisteistä, mikä näkyy esimerkiksi liikennöinnin mukaan avoinna olevien lämpimien odotustilojen ja kattavan reaaliaikaisen matkustajainformaation puutteena.
Vuoden 2024 tilakuva on rajattu Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2023 määrittämiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviin henkilöliikenteen solmupisteisiin:
- Lentoasemat: Helsinki-Vantaa, Oulu, Turku, Tampere, Rovaniemi, Ivalo, Kittilä, Kuopio, Vaasa
- Matkustajasatamat: Helsingin satama (4 terminaalia), Vaasan ja Turun satama (Turun terminaalien uusimisen vuoksi vain saavutettavuutta on arvioitu)
- Matkakeskukset: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Vaasa, Lahti, Lappeenranta, Pori, Riihimäki, Seinäjoki, Tikkurila
- Rautatieasemat: Helsinki, Hämeenlinna, Kokkola, Kupittaa, Leppävaara, Oulu, Pasila, Rovaniemi, Tampere, Turku, Pieksämäki, Helsinki-Vantaa
- Linja-autoasemat: Helsinki (Kamppi), Turku, Tampere, Oulu
Solmupisteiden matkustajapalvelut teemoittain
Solmupisteiden saavutettavuus
Solmupisteen saavutettavuutta selvitettiin arvioimalla paikallisjoukkoliikenteen yhteyksiä, auto-ja pyöräliityntäpysäköintiä sekä esteettömän pysäköinnin sijoittumista solmun välittömään läheisyyteen.
Helsingin ja Tampereen kaupunkiseuduilla paikallisliikenne palvelee rautatie- ja linja-autoasemien kaukoliikenteen yhteyksiä ympäri vuorokauden. Myös muilla suurilla kaupunkiseuduilla paikallisliikenteen yhteydet vaikuttaisivat kytkeytyvän hyvin matkustajamääriltään vilkkaimpiin kaukoliikenteen vuoroihin. Rautatie- ja linja-autoasemat sekä matkakeskukset sijaitsevat tyypillisesti kaupunkien keskustoissa. Näillä alueilla paikallisliikenteen katkokset rajoittuvat lähinnä muutamiin yöaikaisiin tunteihin. Useammin yhteydet puuttuivat solmupisteeseen yöllä saapuvalta kuin lähtevältä liikenteeltä.
Kartoituksessa mukana olleet satamat ovat paikallisjoukkoliikenteen piirissä ja yhteydet on sovitettu matkustaja-alusten aikatauluihin. Sen sijaan lentoasemista Vaasan, Rovaniemen, Kittilän ja Kuopion lentoasemilla ei ole paikallisliikenteen yhteyksiä kaikille lennoille. Liityntäliikenteeksi on lentoasemille kehitetty kutsu- ja tilauspohjaista liikennettä etenkin vähäisimpien matkustajamäärien vuoroille. Lisäksi matkustajia palvelee taksiliikenne.
Kartoituksessa mukana olleilla lentoasemilla ja satamilla on autojen pysäköintialueet, joissa voi ladata sähköautoja. Poikkeuksena on Vaasan satama, jossa latausmahdollisuutta ei ole. Pyöräpysäköinti on näissä solmuissa useimmiten tärkeämpää työntekijöille kuin matkustajille.
Matkakeskusten ja rautatieasemien liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet liittyvät esimerkiksi autojen ja pyörien paikkamääriin, pyöräpysäköinnin laatutason parantamiseen (runkolukitus, katos, lukittava tila yms.), sähköautojen latauspisteisiin ja digitaalisiin ratkaisuihin. Liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita tunnistettiin kaikilla muilla asemilla paitsi Helsingissä, Kuopiossa, Pasilassa ja Seinäjoella. Rakenteellista liityntäpysäköintiä on parhaillaan suunnitteilla muun muassa Lahden matkakeskukseen ja Kupittaalle sekä Turun rautatieasemalle.
Linja-autoasemilla liityntäpysäköinnin kehittämistarpeita tunnistettiin Oulussa, Tampereella ja Turussa. Helsingin Kampin terminaalin liityntäpysäköinti tukeutuu ydinkeskustan auto- ja pyöräpysäköintiin.
Esteettömät pysäköintipaikat puuttuvat terminaalin välittömästä läheisyydestä vain Helsingin sataman Hansaterminaalista, Helsingin päärautatieasemalta sekä Kampin ja Tampereen linja-autoasemilta. Helsingin ydinkeskustan terminaalien läheisyydessä on kuitenkin pysäköintihalleja, joissa on merkityt esteettömät pysäköintipaikat. Esteettömiä paikkoja tulisi järjestää myös saattoliikenteen lyhytaikaisille pysäköintialueille, koska liikkumisesteisen matkustajan siirtyminen omasta ajoneuvosta tai taksista vaatii tilaa.
Solmupisteiden matkustajainformaatio
Solmupisteen matkustajainformaation palvelutasoa selvitettiin arvioimalla mm. kiinteitä opasteita sekä informaatiota lipunmyynnistä ja kaukokauko- ja paikallisliikenteen aikatauluista.
Kiinteät opasteet ovat tärkeämpiä suurissa solmupisteissä kuin pienissä, joissa palvelut ovat usein helposti havaittavissa esimerkiksi aseman päärakennukseen saavuttaessa. Kartoituksessa tarkasteltiin, löytyykö opasteita esimerkiksi laitureille, wc-tiloihin, liityntäliikenteeseen ja takseille. Parhaiten opastettiin laitureille, mutta liityntäliikenteen, taksien ja pysäköinnin opastuksessa oli enemmän vaihtelua. Opastuksen laatua ei arvioitu.
Informaatio lipunmyynnistä on erityisen tärkeää matkustajille, jotka eivät käytä julkista liikennettä säännöllisesti. Heille on olennaista kertoa muun muassa lippuvalikoimasta, myyntikanavista, hinnoista ja maksutavoista. Junaliikenteen lipunmyynnin tiedot löytyvät yleensä hyvin solmupisteistä, joissa on junaliikennettä. Matkustajat ohjataan vähintäänkin lippuautomaateille ja myyntikanavista löytyy tietoa myös julistemuotoisena. Kaukoliikenteen linja-autojen aikatauluista ja lipunmyynnistä saa tietoa Matkahuollon palvelupisteestä Kampin terminaalista. Paikallisliikenteen lipunmyynnistä on tietoa hieman yli puolessa solmupisteistä.
Matkustajat arvostavat aikataulunäyttöjä tietolähteenä
Lentojen, laivojen ja rautatieliikenteen lähtevien ja saapuvien vuorojen aikataulutietoa on tarjolla sähköisillä näytöillä näiden liikennemuotojen solmupisteissä.
Kaukoliikenteen bussien aikatauluinformaatiota tarjotaan solmupisteissä selkeästi vähiten. Bussien kaukoliikenteen aikataulunäytöt puuttuvat Oulun linja-autoasemalta ja Turun linja-autoaseman laiturialueelta. Tarkastelluista lentoasemista pitkämatkaisen bussiliikenteen aikataulunäyttöjä oli Helsinki-Vantaalla ja Oulun lentoasemalla (vuoden 2022 tieto). Osassa solmukohteissa digitaalinen näyttö oli kartoitushetkellä epäkunnossa.
- Paikallisliikenteen digitaalisia näyttöjä on 50 %:ssa kartoitetuista solmupisteistä.
- Informaatio paikallisliikenteen lippujen myynnistä puuttuu 46 %:sta solmupisteistä
Väyläviraston vuonna 2022 teettämän asemien matkustajainformaatiokyselyn mukaan matkustajat kokivat tärkeimmäksi tiedonlähteeksi aikataulunäytöt ja seuraavaksi mobiilisovellukset. Matkustajat toivoivat saavansa myös poikkeus- ja häiriöinformaatiota ensisijaisesti asemien näytöiltä. Seuraavaksi toivotuin tapa oli kuulutukset ja kolmantena mobiili- ja verkkosovellukset.
Lämmin odotustila on käytössä koko liikennöintiajan 70 %:ssa tarkastelluista solmupisteistä
Terminaalipalveluiden osalta kartoitettiin muun muassa käytössä olevat odotustilat, esteetön WC sekä avustamispisteet.
Lämpimän odotustilan aukioloaikoja on rajoitettu linja-autoasemilla ja osassa matkakeskuksista ja rautatieasemista siten, että tila ei ole käytettävissä aina kun on liikennöintiä. Tällaisia ovat Turun, Oulun ja Kokkolan rautatieasemat, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Lappeenrannan, Pieksämäen ja Riihimäen matkakeskukset sekä Kamppia lukuun ottamatta muut tarkastellut linja-autoasemat.
Kartoituksessa tutkittiin, onko solmupisteessä opasteilla merkitty esteetön wc. Virallista esteettömyyskartoitusta tiloissa ei kuitenkaan ole tehty. Esteetön wc puuttuu Oulun linja-autoasemalta. Osassa solmupisteitä sisätilojen aukioloaikoja on rajoitettu niin, että odotustiloihin ja vessoihin ei pääse aamun ensimmäisten tai illan viimeisten vuorojen aikaan.
Vammaisten ja liikkumisesteisten matkustajien avustamispalvelupisteet (ns. kutsupisteet) on opastettu kaikissa solmupisteissä, joissa avustamispalvelua tarjotaan. Tällä hetkellä avustamispisteet sijaitsevat usein ulkotiloissa, erityisesti rautatieasemilla ja matkakeskuksissa. Pisteiden sijoittamista sisätiloihin toivotaan, jotta avustajan odottaminen olisi miellyttävämpää.
Seurannan kehittäminen
Matkustajien kokemukseen solmupisteen toimivuudesta ja palvelutasosta vaikuttaa etenkin solmupisteen yleinen viihtyvyys ja kunto, jota tässä kartoituksessa ei ole selvitetty. Parhaiten viihtyvyydestä saa tietoa matkustajatyytyväisyyskyselyistä, joita muun muassa Finavia toteuttaa omista lentoasemistaan.
Saavutettavuudesta tulisi kartoittaa laajemmin myös turvallisia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä solmupisteeseen. Reaaliaikainen aikataulu- ja poikkeustieto on tunnistettu tärkeäksi matkustajainformaatioksi ja vielä tällä hetkellä matkustajat toivovat saavansa tietoa digitaalisten näyttöjen kautta. Mobiilipalveluilla lienee kasvava merkitys tiedonlähteenä.
Vuoden 2024 kartoituksessa tarkasteltiin pienempää solmu- ja palvelutasotekijöiden joukkoa kuin vuoden 2022 kartoituksessa. Palvelutaso vaikuttaa osittain paremmalta, koska kartoituksen ulkopuolelle jäi pienempiä asemia, joissa muun muassa odotustilojen taso oli selvästi heikompi. Vuoden 2022 kartoituksen toteutti ulkopuolinen konsulttiyhtiö.