Henkilöliikenteen solmupisteiden matkustajapalveluiden palvelutaso

Tausta

Valtakunnallisessa järjestelmäsuunnitelmassa (Liikenne 12 -suunnitelma) mainitaan toimenpide valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävimpien henkilöliikenteen solmupisteiden matkustajapalveluiden ja matkustajainformaation palvelutason määrittämisestä. 

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa solmupisteiden palvelutasotavoitteiden määrittämisestä. Määrittämistyötä on tehty keväällä 2022 yhdessä sidosryhmien kanssa ja työ valmistuu syksyllä 2022. 

Traficom on vastannut syksyllä 2021 esiselvityksen toteuttamisesta ja keväällä 2022 nykytilakartoituksen laatimisesta, jotka ovat toimineet Liikenne12-toimenpiteen taustaselvityksinä. Tässä tilakuvassa kuvataan kooste keväällä 2022 tehdystä kartoituksesta. Jatkossa Traficomin tekemä seuranta rajautuu ministeriön palvelutasotavoitteiden määritystyössä päätettyihin solmupisteisiin ja palvelutasotekijöihin. 

Kartoitetut solmupisteet

Työssä kartoitettiin 46 suurinta henkilöliikenteen solmupistettä: 

• 11 lentoasemaa: Helsinki-Vantaa, Oulu, Turku, Tampere (T1 ja T2), Rovaniemi, Ivalo, Kittilä, Kuusamo, Joensuu, Kuopio, Vaasa (yli 100 000 matkustajaa vuodessa ennen pandemiaa)
• 2 satamaa: Helsingin satama (4 terminaalia) ja Turun satama (terminaalien uusimisen vuoksi vain saavutettavuutta arvioitiin) (Henkilöliikenteen TEN-T satamat, joissa matkustajaterminaali)
• 15 matkakeskusta: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Vaasa, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Pieksämäki, Pori, Riihimäki, Seinäjoki, Tikkurila, Helsinki-Vantaa (kaikki matkakeskukset)
• 9 rautatieasemaa: Helsinki, Hämeenlinna, Kokkola, Leppävaara, Oulu, Pasila, Rovaniemi, Tampere, Turku (yli 250 000 matkustajaa vuodessa ja kaukoliikenteen kannalta merkittävä asema)
• 9 linja-autoasemaa: Kamppi, Hämeenlinna, Kokkola, Kotka, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Tampere, Turku (kaukoliikenteen näkökulmasta merkittävimmiksi arvioidut linja-autoasemat)

Yhteenveto tuloksista 

Kartoitetuista palvelutasotekijöistä hieman yli puolen palvelutaso toteutuu suurimmissa henkilöliikenteen solmupisteissä.

• Saavutettavuuden osalta kehittämistarpeet liittyvät etenkin olemassa olevien pyöräliityntäpysäköintialueiden parantamiseen, auto- ja pyöräliityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseen noin puolessa solmupisteistä (lentoasemista ei tietoa) ja paikallisjoukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen kaukoliikenteen ensimmäisten ja viimeisten vuorojen osalta sekä vuorovälin tihentämiseen. 
• Matkustajainformaation osalta liityntäjoukkoliikenteen informaatiota (mm. aikataulut ja lipunmyyntitiedot) tulisi kehittää kaikissa solmuissa, etenkin pitkämatkaisen linja-autoliikenteen ja paikallisliikenteen digitaalisten aikataulutietojen osalta. Helsingin sataman terminaaleissa paikallisjoukkoliikenteestä on informoitu hyvin. Liityntäliikenteen, taksien ja pysäköinnin kiinteitä opasteita tulisi kehittää etenkin suurimmissa solmupisteissä. Laitureille ohjaava kiinteä opastus oli toteutettu parhaiten.
• Terminaalipalveluista matkustajien perustarpeiden näkökulmasta tärkeimpiä ovat lämmin odotustila ja wc-tilat, tilat, joista lämmin odotustila on käytössä koko liikennöintiaikana vain 67 %:ssa solmupisteitä ja esteetön wc puuttuu 15 %:sta solmupisteitä (lähinnä rautatieasemilla ja linja-autoasemilla). Piha-alueilla kartoitetut tekijät, kuten penkit ja katokset toteutuivat lähes kaikissa solmupisteissä.

Kartoituksessa arvioitujen palvelutasotekijöiden palvelutaso toteutuu parhaiten matkakeskuksissa ja Helsingin satamaterminaaleissa ja tämän jälkeen rautatieasemilla ja lentoasemilla. Eniten palvelutasossa oli puutteita linja-autoasemilla. Lentoasemilla tulosta heikentää se, että arvioitavana oli palvelutasotekijöitä, jotka ovat tärkeitä kaupunkien keskustoissa sijaitseville solmupisteille, kuten kaupunkipyörät ja pyörien liityntäpysäköinnin palvelutasotekijät.

• Matkustajapalveluiden palvelutaso toteutuu parhaiten Joensuun, Kuopion, Kouvolan, Lahden, Jyväskylän ja Lappeenrannan matkakeskuksissa sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja heikoiten Kotkan, Rovaniemen, Hämeenlinnan ja Turun linja-autoasemilla. 

Tulokset palvelutasotekijöittäin

Solmupisteen saavuttaminen

Solmupisteen saavutettavuutta selvitettiin arvioimalla paikallisjoukkoliikenteen yhteyksiä, auto-ja pyöräliityntäpysäköinnin tilaa, pysäköintiä sekä kaupunkipyöräpalveluiden ja autonvuokrauspalveluiden tarjoamista solmupisteessä. 

Solmupisteet ovat pääosin paikallisjoukkoliikenteen piirissä lähimmästä kuntakeskustasta tarkasteltuna, mutta yhteyksissä on kehitettävää, jotta ne kattavat koko solmupisteen liikennöintiajan. Matkakeskuksiin, rautatieasemille ja linja-autoasemille joukkoliikennetarjonnan kriteeri (korkeintaan 30 minuutin vuoroväli) täyttyy vain pääkaupunkiseudun solmupisteissä. Lisäksi paikallisliikenteen yhteydet eivät toteudu kaikille yöjunavuoroille ja lauantaisin tarjonta on usein muita päiviä heikompi. Yksittäisissä tapauksissa lentoasemille ei ole joukkoliikenneyhteyttä päivän ensimmäiselle lennolle ja Kuusamon lentoasemalta ei ole suoraa yhteyttä Kuusamon keskustaan vaan Rukalle.

Kaikkien solmupisteiden läheisyyteen on mahdollista pysäköidä auto, vähintään kaupallisten toimijoiden pysäköintihalleihin tai kadunvarsipaikoitukseen. Liityntäpysäköinniksi opastuksella merkattu ja alle 200 metrin etäisyydellä sijaitseva liityntäpysäköinti toteutuu kuitenkin vain hieman alle 30%:ssa solmupisteistä (käytännössä ainoastaan matkakeskuksissa ja rautatieasemilla). Linja-autoasemien läheisyydessä käytössä on kadunvarsipysäköinti ja kaupalliset pysäköintilaitokset. Hieman alle puolessa solmupisteistä matkustajilla on sähköauton latausmahdollisuus. 

Lähes jokaisessa solmupisteessä on pyöräpysäköintiä. Pyöräpysäköintipaikkojen määrän arvioitiin olevan riittävä vähän alla 40 % solmupisteistä (arvio ei koske lentoasemia). Runkolukitusmahdollisuus on lisääntynyt ja sitä tarjotaan hieman alle puolessa solmupisteistä. Katettu pyöräpysäköintimahdollisuus puuttuu 36 % solmupisteistä. Kaupunkipyöräasema löytyy hieman alle 50 %:sta ja autonvuokrauspalvelu 65 %:sta solmupisteistä.

Internetistä löytyy tietoa liityntäpysäköinnistä valtaosan solmusolmupisteiden osalta (yli 80 %). Usein kuitenkin jokin tutkituista tekijöistä (sijainti, paikkamäärä, rajoitteet tai hinta) puuttuu. Vähiten tietoa löytyy linja-autoasemien liityntäpysäköinnistä. Tie- ja katuverkolta liityntäpysäköintiopasteet puuttuvat usein. Tie-ja katuverkolta opastetaan solmupisteeseen, mutta ei liityntäpysäköintiin. 

Merkattu esteetön pysäköintipaikka löytyy valtaosasta (yli 80%) solmupisteistä. Kaupunkien edustajista puolet arvioi, että saattoliikenteelle on varattu riittävästi tilaa ja puolet arvioi, että saattoliikenteelle on varattu riittävästi tilaa vain ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Opasteet ja matkustajainformaatio

Solmupisteen matkustajainformaation palvelutasoa selvitettiin arvioimalla mm. kiinteitä opasteita sekä informaatiota lipunmyynnistä ja kaukokauko- ja paikallisliikenteen aikatauluista. 

Kiinteän opastuksen merkitys on tärkeämpi isoissa solmusolmupisteissä kuin pienissä, joissa palvelut ovat usein heti havaittavissa, esimerkiksi aseman päärakennukseen sisään tultaessa. Kiinteiden opasteiden osalta kartoitettiin, onko opasteita olemassa (mm. laitureille, lipunmyyntiin, wc-tiloihin, liityntäliikenteeseen, takseille). Kaikissa kartoitetuissa opasteissa oli puutteita tyypillisesti puolessa solmupisteistä. Parhaiten opastettiin laitureille ja etenkin liityntäliikenteen, taksien ja pysäköinnin opastuksessa oli puutteita. Opastuksen laatua ei arvioitu.

Avustamispalvelupisteen opasteet löytyvät pääosin avustamista tarjoavista solmupisteistä. Opaste puuttuu Helsingin sataman Olympiaterminaalista ja joiltakin Traficomin määrittämiltä linja-autoasemilta, muun muassa Oulun, Rovaniemen ja Tampereen linja-autoasemilta.

Informaatio lipunmyynnistä on olennaista matkustajille, jotka eivät käytä säännöllisesti julkista liikennettä. Heille on tärkeää kertoa muun muassa lippuvalikoimasta, myyntikanavista, hinnoista ja maksutavoista. Informaatiota junaliikenteen lipunmyynnistä löytyy pääsääntöisesti hyvin solmupisteissä, joissa on junaliikennettä: 83 % tällaisista solmupisteistä tarjoaa tietoa junaliikenteen lipunmyynnistä. Kaukoliikenteen linja-autovuoroista ja lippujen hinnoista saa tietoa solmupisteistä, joissa on Matkahuollon palvelupiste. Tieto paikallisliikenteen lipuista puuttuu 60 % solmupisteistä.

Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen ja paikallisliikenteen aikataulunäytöt puuttuvat valtaosasta solmupisteistä

Lentojen, laivojen ja rautatieliikenteen lähtevien ja saapuvien vuorojen aikataulutietoa on tarjolla sähköisillä näytöillä näiden liikennemuotojen solmupisteissä. Saapuvien junien aikataulutiedoissa on kuitenkin puutteita laiturialueiden näytöissä matkakeskuksissa ja rautatieasemilla. 

Kaukoliikenteen bussien aikatauluinformaatiota tarjotaan solmupisteissä selkeästi vähiten. Puutteita selittänee se, että muissa liikennemuodoissa aikatauluinformaation kokoamiseen ja tarjoamiseen solmupisteissä on selkeämmät vastuutahot. Bussien kaukoliikenteen aikataulunäytöt puuttuvat kolmelta linja-autoasemalta, Kokkolan, Kotkan ja Oulun linja-autoasemilta. Bussien kaukoliikenteen kannalta merkittävimmistä matkakeskuksista löytyy arvioinnin perusteella aikataulunäytöt. Osassa matkakeskuksista, kuten Kouvolan, Kajaanin ja Riihimäen matkakeskuksissa, tarjotaan kaukoliikenteen osalta ainoastaan junaliikenteen aikataulutietoja sähköisesti. Tarkastelluista lentoasemista pitkämatkaisen bussiliikenteen aikataulunäyttöjä oli Helsinki-Vantaalla ja Oulun lentoasemalla. Helsingin satamissa tarjotaan paikallisliikenteen bussien aikataulutietoa. 

Paikallisliikenteen digitaalisia näyttöjä on vain 42 %:ssa solmupisteistä. 

Osassa solmukohteissa digitaalinen näyttö oli kartoitushetkellä epäkunnossa.

Palvelut terminaalissa ja laitureilla

Terminaalipalveluiden osalta kartoitettiin muun muassa käytössä olevat odotustilat, esteetön WC, matkatavaroiden säilytysmahdollisuudet, työskentelymahdollisuudet ja laiturialueiden varustetaso. 

Kartoitetut laituri- ja piha-alueen palvelut, kuten penkit ja sääsuoja, löytyvät lähes jokaisesta solmupisteestä. Puutteita oli ainoastaan yksittäisissä solmupisteissä. Penkit puuttuvat Kajaanin matkakeskuksen sekä Kokkolan linja-autoaseman laiturialueilta ja säänsuoja Kajaanin matkakeskuksen, Rovaniemen rautatieaseman ja Turun linja-autoaseman laiturialueilta.  

Lämmin odotustila on käytössä koko liikennöintiajan 65 %:ssa tarkastelluista solmupisteistä. Lämpimän odotustilan aukioloaikoja on rajoitettu etenkin linja-autoasemilla ja osassa matkakeskuksista ja rautatieasemista siten, että tila ei ole käytettävissä aina kun on liikennöintiä. Tällaisia ovat Turun ja Kokkolan rautatieasemat, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kuopion, Lappeenrannan, Mikkelin ja Pieksämäen matkakeskukset sekä Kamppia lukuun ottamatta muut tarkastellut linja-autoasemat. Lämmin odotustila puuttuu kokonaan Kotkan linja-autoasemalta.

Junalippujen henkilökohtainen myyntipiste löytyy kuudelta tarkastelluista rautatieasemalta ja kuudelta matkakeskukselta, pääosin R-kioskin palveluna. Matkahuolto tarjoaa henkilökohtaista lipunmyyntiä seitsemällä tutkituista linja-autoasemista ja matkakeskuksista. 

Esteetön WC puuttuu 15 % tutkituista solmupisteistä, lähinnä linja-auto- ja rautatieasemilta ja Tampereen lentoaseman T2-terminaalista (Hämeenlinnan, Kotkan, Oulun ja Porvoon linja-autoasemat sekä Hämeenlinnan ja Oulun rautatieasemat. Leppävaaran rautatieaseman lähin esteetön WC on lähellä sijaitsevassa Sellon kauppa­keskuksessa). Myös tavanomainen WC puuttuu Kotkan ja Porvoon linja-autoasemilta. 

Avoin Wifi-yhteys tarjotaan vakiona lentoasemilla ja satamissa, mutta ne puuttuvat 44 % tutkituista muista solmupisteistä. Wifi-yhteys on tärkeä etenkin matkailijoille. Matkustajan käyttöön tarkoitettu sähköpistoke puuttui noin 60 %:sta solmupisteistä. 

Matkatavaroiden säilytys puuttuu 55 %:sta kartoitetuista solmupisteistä, myös suurimmasta osasta matkakeskuksia. 

Palvelutasokartoitus solmupistetyypeittäin