Regional accessibility reviews

Helsingin keskustan saavuttaa henkilöautolla 30 % alle tunnissa ja alle kahdessa tunnissa 53 % väestöstä. Vastaavat osuudet joukkoliikenteellä ovat 22 % ja 35 %. Yli kolmen tunnin matka-aika Helsinkiin henkilöautolla on 36 %:lla ja joukkoliikenteellä 46 %:lla väestöstä. 

Eräiden maakuntakeskusten saavutettavuus

Kuvassa 10 on esitetty kolmen kaupungin saavutettavuus henkilöautolla ja joukkoliikenteellä. Joensuu edustaa itäsuomalaista, Jyväskylä keskisuomalaista ja Vaasa länsisuomalaista kaupunkia. Joensuun ja Vaasan saavutettavuus henkilöautolla on samaa tasoa eli kummastakin ehtii saavuttaa maantieteellisesti lähes yhtä suuren alueen samassa ajassa. Jyväskylän saavutettavuus henkilöautolla on merkittävästi parempi kuin Joensuun ja Vaasan. Tähän vaikuttaa luonnollisesti Jyväskylän keskeinen sijainti.  Myös Jyväskylän saavutettavuus joukkoliikenteellä on selkeästi parempi kuin Joensuun ja Vaasan.  Sekä Vaasan että Joensuun saavutettavuus joukkoliikenteellä on melko samanlainen paitsi, että Vaasasta joukkoliikenneyhteydet pohjoiseen (Oulu) ja etelään (Helsinki) ovat nopeammat kuin Joensuusta. Ero selittyy pitkälti sillä, että henkilöjunien nopeudet ovat korkeammat pääradalla kuin Itä-Suomen rataverkolla. 

Kuvasta 10 voidaan havaita myös, että joukkoliikenneyhteydet lännestä itään ja päinvastoin ovat selvästi hitaammat kuin vastaavat yhteydet henkilöautolla. Tämä johtuu siitä, että suoria poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä on vähän ja pitkämatkainen joukkoliikenne on pitkälti pohjoinen-eteläsuuntaista.

Kaukoliikenteen pysäkkien peittävyys 2021 

Kaukoliikenteen linja-autojen pysäkkien peittävyyttä on tarkasteltu lähemmin kuvassa 11. Kaukoliikenteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä paikallisliikenteen aluerajat ylittävää linja-autoliikennettä. Tarkastelu sisältää siten markkinaehtoisen kaukoliikenteen ja osan joukkoliikenneviranomaisten ostamasta liikenteestä. Tarkastelu kuvaa vuoden 2021 toukokuun 26 ja 27 päivän tilannetta. Markkinaehtoisessa kaukoliikenteessä muutokset vuorojen määrissä, yhteysväleissä ja pysähtymiskäyttäytymisessä voivat olla hyvinkin nopeita.

Punaisella värillä on esitetty kaikki ne kilometrin ruudut, joista pääsee kaukoliikenteen pysäkille edellä mainitulla kriteerillä eli henkilöautolla alle 15 minuutissa. Sinisellä värillä on puolestaan esitetty ne pysäkit, joihin ko. ruudusta on yli 15 minuutin matka-aika henkilöautolla. Erona yllä olevaan peittävyystarkasteluun on, että lisäkriteerinä on edellytetty, että pysäkillä pysähtyy vähintään yksi kaukoliikenteen linja-auto vuorokaudessa.

Kuvasta 11 voidaan havaita, että annetuilla kriteereillä kaukoliikenteen pysäkit ovat saavutettavissa melko hyvin. Alle 15 minuutin matka-ajan päässä pysäkistä olevia ruutuja on selvästi enemmän kuin yli 15 minuutin päässä olevia.

Alla olevissa kaavioissa on tarkasteltu kaukoliikenteen pysäkkien saavutettavuutta eri alueilla suhteessa väestöön sekä reitin pituuden mukaan.

Väestön osuus, jonka matka-aika henkilöautolla kaukoliikenteen pysäkille on alle 15 minuuttia, on kaikissa maakunnissa yli 80 % ja alueelliset erot ovat pienet. Keskimääräinen matka ruudusta pysäkille vaihtelee jonkin verran maakunnittain. Pisimmät keskimääräiset matkat pysäkille on Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.  Lyhimmät keskimääräiset matkat kaukoliikenteen pysäkeille on puolestaan Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Matkan pituuteen vaikuttaa mm. väestön ja pysäkkien alueellinen sijoittuminen, maankäytön hajanaisuus sekä maakunnan koko.

Yllä olevan tarkastelu viittaisi siihen, että kaukoliikenteen pysäkkien peittävyys ja tätä kautta myös saavutettavuus on hyvin samankaltainen eri puolella Suomea. Saavutettavuuteen vaikuttaa kuitenkin myös kaukoliikenteen pysähdysten määrä kullakin pysäkillä. Pysäkeiltä, joilla pysähtyy vähän linja-autoja vuorokaudessa, on luonnollisesti huonompi saavutettavuus kuin pysäkeiltä, joilla pysähtyy useita vuoroja vuorokaudessa.

Kuvassa 13 on esitetty kaukoliikenteen pysäkit, joilla pysähtyy enemmän kuin kaksi linja-autovuoroa vuorokaudessa, muiden kriteereiden ollessa samat kuin edellä. Tällä tavoin tarkasteltuna ruutujen määrä lähes puolittuu verrattuna kuvaan yksi ja kaukoliikenteen pysäkkien peittävyys ja tätä kautta myös saavutettavuus niiltä muodostuu vähäisemmäksi kuin kuvassa 11.

Kuvan 13 perusteella voidaan huomata alueellisia eroja kaukoliikenteen pysäkkien peittävyydessä vuorovälit huomioiden. Esimerkiksi Uudellamaalla, Pirkanmaalla tai Pohjois-Karjalassa kaukoliikenteen pysäkkien peittävyys on varsin kattavaa. Kuvasta voikin tunnistaa sellaiset alueet, joilla linja-autoliikenne on taloudellisesti kannattavaa. Kuvasta näkyvät myös ne alueet, joilla raideliikenne on joukkoliikenteen osalta keskeinen liikennemuoto, kuten osassa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntia, jonka vuoksi linja-autoliikenteen peittävyys vaikuttaa matalammalta.