Accessibility of passenger rail services

Esteettömät yhteydet, junavuorot ja kalusto

Liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömänä junakalustona pidetään vaunua tai junayksikköä, jossa on pyörätuolipaikallinen vaunu. Vaunuun nousussa apuna voi olla irtonainen pyörätuoliluiska, liikuteltava porras tai pyörätuolinostin. Valtaosa junavaunuista, jossa ei ole pyörätuolipaikkaa, on kuitenkin matalalattiaisia, mikä helpottaa esimerkiksi rollaattorin kanssa liikkuvia matkustajia.  

Pääosassa junaliikennettä on tarjolla liikkumisesteisille soveltuvia esteettömiä vuoroja. Junakaluston ja vuorotarjonnan lisäksi asemien ja liikennepaikkojen infrastruktuuri vaikuttaa esteettömän matkustamisen mahdollisuuksiin. Nykytilanteessa 67 %:ssa henkilöliikenteen liikennepaikoista laiturit ovat korotettuja (esteettömiä) ja muutamien asemien osalta korotus on jo tiedossa. Kaikki uudet ja parannettavat matkustajalaiturit tulee toteuttaa korkeana laiturina, mikä mahdollistaa siirtymisen samassa tasossa esteettömästi laiturilta junaan. Korkean laiturin nimelliskorkeus on 550 mm.  

Esteellisiä laitureita on vielä runsaasti muun muassa poikittaisen liikenteen radoilla Keski-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomen rataverkolla. Laitureiden lisäksi asema-alueiden kulkureittien esteettömyyden parantamisessa (reitit, hissit, opastus) on vielä runsaasti tehtävää.

Kaukoliikenne

Kaukoliikenteen junavuoroista 89 % on esteettömiä 16.8.2021 alkaneessa liikenteessä ja lähes kaikilla yhteysväleillä on mahdollisuus valita esteetön junavuoro. Koronatilanteessa junavuorojen määrissä on ollut suurta vaihtelua.  

VR:n kaukoliikenteen liikenteessä esteellisiä vuoroja on seuraavilla yhteysväleillä:  

• Kouvola–Kotkan-satama, liikennöidään pelkästään esteellisellä kalustolla (Sm2).
• Lahti–Kouvola-yhteysvälin väliasemia palvelevassa liikenteessä valtaosa vuoroista liikennöidään esteellisellä kalustolla (Sm2- ja Eil-kalusto) ja yksittäisiä vuoroja esteettömällä kalustolla (Sm4-kalusto). Esteettömien vuorojen välillä on vaihtelua myös arkipäivien välillä, joten kalusto on tarkistettava aina ennen matkaa. Lahden ja Kouvolan välillä voi matkustaa myös esteettömillä kaukojunilla, mutta ne eivät pysähdy väliasemilla. Kaukoliikenteen junien ravintolavaunuista ainoastaan Pendolinon ravintolavaunun pyörätuolipaikalle on esteetön pääsy viereisestä pyörätuolipaikallisesta palveluvaunusta. IC-junien kaksikerroksiset ravintolavaunut ovat pyörätuolilla kulkevien näkökulmasta esteellisiä, mutta tuotteita voi tilata pyörätuolipaikalle.  

VR:n lähijunaliikenne

VR:n lähijunaliikenne suuntautuu Nokialle, Tampereelle, Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Lahteen.  

VR:n lähiliikenteen yhteysväleillä tarjotaan useampia esteettömiä vuoroja ja paluumahdollisuus saman vuorokauden aikana seuraavilla yhteysväleillä:  

• Tampere–Helsinki, Hämeenlinna–Helsinki, Lahti–Helsinki; 

sekä vähintään yksi esteetön lähijunaliikenteen yhdensuuntainen vuoro vuorokaudessa alla olevilla yhteysväleillä: 

• Nokia–Tampere, Toijala–Tampere, Nokia–Toijala, Riihimäki–Lahti  

Näistä Riihimäki–Lahti-välillä edestakaisen lähijunamatkan mahdollisuus tulee aina tarkistaa, sillä vuorotarjonta vaihtelee päivittäin. Lahti–Riihimäki-väliä lukuun ottamatta VR:n lähiliikenteen yhteysväleillä palvelee VR:n kaukoliikennejunatarjonta, joka tarjoaa myös esteettömiä vuoroja. Jotkin kaukoliikenteen vuorot eivät pysähdy aivan jokaisella väliasemalla.

VR:n lähijunaliikenteen kalustosta Sm4-kalusto on esteetöntä. Esteellisiä vuoroja ovat Sm2-junilla liikennöitävät vuorot (osa G-, R-, Z- ja M-junista) ja Eil-/Eilf-vaunuilla liikennöitävät vuorot (kaksi Z-junaliikenteen vuoroa). VR:n mukaan Sm2-kalusto poistuu käytöstä tulevaisuudessa, mutta aivan lähivuodet se on vielä käytössä. 

VR:n operoima HSL-lähijunaliikenne

VR:n operoima HSL-lähijunaliikenne on 100-prosenttisesti esteetöntä (käytössä Flirt- eli Sm5-kalusto). Myös laituri-infra tukee pääosin esteetöntä liikkumista. Lähiliikenteen asemista ainoastaan Keran ja Kauniaisten asemilla ei ole korotettuja laitureita. Nämäkin laiturit korjataan vuonna 2020 alkaneen Espoon kaupunkiratahankkeen yhteydessä.

Yöjunat

Yöjunia kulkee Helsingistä Rovaniemelle, Kolariin ja Kemijärvelle sekä Turusta Rovaniemelle. Yöjunaliikenteessä kulkee vuorokaudessa aina myös yöjunavuoro, jossa on esteettömiä makuuhyttejä. Sesonkiaikana liikennöidään lisäksi yksittäisiä yöjunavuoroja kokoonpanolla, joka koostuu pelkästään esteellisestä kalustosta (siniset vaunut). Pääasiallisesti yöjunissa ei ole esteetöntä istumapaikkaa pyörätuolimatkustajalle, ainoastaan esteettömiä makuuhyttejä.

Junissa voi kuljettaa liikkumisen apuvälineitä, kuten perinteisen ja sähkökäyttöisen pyörätuolin, rollaattorin ja sähkömopon, maksutta. Sähkömopo ei kuitenkaan mahdu Pendolinoon eikä Allegroon.  

Poikkeustilanteissa liikkumisesteisen henkilön keskeytynyt matka korvataan useimmiten taksilla, sillä busseissa ei ole pyörätuolipaikkoja tai muita esteettömiä palveluita, esimerkiksi esteetön wc.  

Näkövammaisten liikkumista junissa helpottaa informaatio- ja kuulutusjärjestelmä, joka antaa tietoa junan kulusta ja pysähdyspaikoista. Intercity- ja Pendolino-junissa sekä yöjunien esteettömien hyttien vaunuissa paikkamerkinnät on tehty pistekirjoituksin. Uusimmassa kalustossa kulkemista helpottavat kahvat penkkien reunoissa, taktiiliset merkinnät ovissa sekä kontrastivärit.  

Kuulovammaisten liikkumista junissa helpottavat matkan etenemistä kuvaavat sähköiset infomonitorit, joita on HSL-lähiliikenne-, Sm4-, taajama-, Pendolino- ja InterCity-junissa. Induktio- eli T-silmukka on ainoastaan Intercity-junan palveluvaunussa.

Rautatieasemien infran esteettömyys

Rautatieasemien infrastruktuurin esteettömyyden kehittämisen vastuutahoja on useita. Laiturialueista ja niiden staattisesta opastuksesta vastaa Väylävirasto ja dynaamisesta matkustajainformaatiosta Fintraffic Raide Oy. Asemarakennusten ja niiden välittömän ympäristön (kulkureitit) esteettömyyden kehittämisessä merkittävä rooli on kiinteistön omistajilla, joita ovat asemasta riippuen muun muassa kunnat, VR, yksityiset toimijat ja Senaatin asema-alueet Oy.

Rautatieasemilla esteettömyyden parantamistarpeita on paljon. Rautatieasemien laitureiden korkeuden rinnalla asema-alueen kulkureitit (sis. alikulut, hissit yms.) ja asemakiinteistö vaikuttavat infran esteettömyyteen. Yksittäinen parannus ei takaa esteettömyyttä, vaan on tarkasteltava asema-aluetta kokonaisuutena. Rautateiden henkilöliikenteen liikennepaikkoja koskevaa velvoittavaa lainsäädäntöä on runsaasti ja sitä kehitetään jatkuvasti. Vammais- ja vanhusjärjestöille tehdyn kyselyn perusteella rautatieasemien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytymättömiä.

Väylävirasto kehittää asemien laiturialueiden esteettömyyttä tyypillisesti osana laajempia ratapihan parannushankkeita. Valtaosalla kaukoliikenteen 1-luokan asemista on 550 mm korkeat laiturit (esteettömät). Kaikista laitureista 67 % on korkeita.

Esteettömyyden näkökulmasta ongelmallisia K1-luokan asemalaitureita ovat:

• Pieksämäki
• Kokkola
• Oulu (36 % junista käyttänyt korkeaa laituria)
• Seinäjoki (61 % junista käyttänyt korkeita laitureita, matalia laitureita käyttävät säännöllisesti Jyväskylän suunnan kiskobussijunat)
• Rovaniemi (68 % junista käyttänyt korkeaa laituria)
• Lappeenranta (93 % junista käyttänyt korkeaa laituria).

Väylävirasto kartoittaa omalla vastuullaan olevan asemainfran, erityisesti laiturialueiden ja kulkureittien, esteettömyyttä, kuntoa ja kehittämistarpeita syksyllä 2021.

Avustaminen rautatieasemilla ja saattajakäytännöt 

Junaliikenteessä vammaisilla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä on oikeus saada avustusta EU:n asetuksen (EY) N:o 1371/2007 mukaisesti. Suomessa avustamista saa 37 juna-asemalta ja avustamisesta vastaa VR. Uudelleenlaadittua EU:n asetusta (EU) 2021/782 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista sovelletaan pääosin 7.6.2023 alkaen.  

Avustuspalvelu on saatavilla juna-aikataulujen mukaisesti ympäri vuorokauden. Junaliikenteessä maksutonta avustamispalvelua voivat saada esimerkiksi iäkkäät matkustajat, pyörätuolia käyttävät henkilöt tai henkilöt, joilla on näkö- tai kuulovamma. Apua saavat myös vammaiset henkilöt sekä esimerkiksi autismin kirjon henkilöt tai henkilöt, joilla on muistisairaus.

Avustusasemista 14 asemalla pysähtyy myös lähijuna (VR- tai HSL-lähijuna). Lisäksi VR:n lähiliikenteessä voi tilata erikseen avustuksen junaan nousemisessa pyörätuolin kanssa (ramppipalvelu) lähijunaliikenteen asemille (23 asemaa, R ja Z-junat).  

Avustamispalvelun tilaamisen aikajänne (vähintään 36 h ennen) on nykyisen EU:n rautatieliikenteen matkustajanoikeusasetuksen velvoitetta parempi. Tulevan rautatievastuuasetuksen velvoite tulee lyhentämään ajan 24 tuntiin. Kohtaamispaikkojen tarkkaan sijaintiin voi tutustua etukäteen Väyläviraston ja HSL:n sivuilla olevista asemien lähialuekartoista. 

Saattaja 

VR:n liikenteessä saattaja ja avustuskoira matkustavat ilmaiseksi. Pyörätuolilla liikkuva ei tarvitse erillistä todistusta saattajalippuun. Muulloin oikeus maksuttomaan saattajaan on vahvistettava lipuntarkastuksen yhteydessä. Saattajakäytännöt muuttuvat siirryttäessä VR:n kauko- tai lähiliikenteestä HSL:n lähijunaliikenteeseen, jossa saattaja on aina maksullinen ulkopaikkakuntalaisille. HSL-lähijunaliikenteessä pyörätuolilla liikkuva ei tarvitse lippua ja saattaja matkustaa ilmaiseksi, mikäli avustettava asuu vakituisesti HSL-alueella ja hän on hankkinut Oikeus saattajaan -kantakortin. VR:llä on käytössä EU:n vammaiskortti saattajaoikeuden todistamiseen, HSL:n liikenteessä ei.  

Esteettömän junamatkan suunnittelu ja osto sekä matkanaikainen tiedotus 

Esteettömän junamatkan suunnittelun näkökulmasta kattavin asiakaspalvelukanava on VR:n ilmainen esteettömän matkustamisen palvelupuhelin, josta saa tietoa esteettömästä matkustamisesta ja jonka kautta muun muassa varataan avustamispalvelu asemille. Kuulovammaisia asiakkaita varten VR:llä on käytössä lisäksi viittomakielinen Chabla-applikaatio, jonka avulla voi soittaa ilmaiseksi asiakaspalveluun. 

Liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömän junamatkan suunnitteluun saa etukäteen tietoa junakaluston ja vuorojen esteettömyydestä sekä asemien laiturikorkeudesta VR:n verkkosivujen ja asiakaspalvelupisteiden kautta sekä puhelimitse. Aikatauluhausta on mahdollista hakea junavuorot, joissa pyörätuolilla matkustaminen on mahdollista, ja ostaa lippu, mutta asematiedot on tarkistettava erikseen.  

Rautatieasemien esteettömyystiedot eivät löydy tällä hetkellä kattavasti digitaalisessa muodossa. Asemien lähialuekartat löytyvät Väyläviraston sivuilta ja HSL-alueella HSL:n verkkosivuilta. Kartat on linkitetty myös VR:n sivuille. Lähialuekartoista voi tarkistaa etukäteen muun muassa avustamisen kohtaamispaikan ja invapysäköintipaikat.  

Väylävirasto päivittää lähialuekartat syksyllä 2021. Uusissa asemien lähialuekartoissa olevat tieto-osiot tehdään ruudunlukuohjelmilla luettaviksi ja itse karttakuvaan tehdään lyhyt kuvailuteksti. Kartoissa ei ole tarkoitus kuvailla kuvassa esiintyviä reittejä tai esimerkiksi kartassa esiintyvien palvelujen sijainteja. Tarkempi sanakartta on tehty ainoastaan Pasilan asemasta.  

VR:n verkkosivusto vr.fi ja VR Matkalla -sovellus on arvioitu saavutettavuuden näkökulmasta ja molemmat täyttävät kriittiset saavutettavuusvaatimukset. Verkkosivuston ja sovelluksen saavutettavuusselosteessa on tunnistettu kehittämiskohteiksi esimerkiksi vaunukartan lukeminen ruudunlukuohjelmalla (ei täytä WCAG-kriteerejä). 

VR:n lippuautomaatit ja näytöt on pyritty suunnittelemaan heikkonäköiset ja liikkumisesteiset huomioiden. Automaatit eivät kuitenkaan ole vielä täysin esteettömiä kaikille erityisryhmille (mm. sokeat). 

Sähköisten lipunmyynti- ja asiakaspalvelukanavien lisäksi VR:n asiakaspalvelua on neljällä asemalla, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää ja Tampere. Muilla asemilla VR:n lippuja myyvät osin esimerkiksi R-kioskit ja Matkahuolto. 

Poikkeus- ja häiriötiedottamisen kanavia junassa ovat kuulutukset, ja erityisryhmien näkökulmasta konduktöörien apu on merkittävää matkan aikaisessa tiedottamisessa. Myös VR Matkalla -sovelluksesta saa tietoa matkan etenemisestä. 

Tyytyväisyys junaliikenteen esteettömyyteen

Esteettömän junamatkustamisen keskeiset kehittämistarpeet 

Kalusto ja esteettömät yhteydet

• Junaliikenteen yhteysväleistä pääosalla on tarjolla liikkumisesteisten näkökulmasta soveltuvia esteettömiä vuoroja. Kouvola–Kotkan-satama välillä on vain esteellistä kalustoa ja Lahti–Riihimäki- ja Lahti–Kouvola-yhteysvälin väliasemia palvelevassa liikenteessä valtaosa vuoroista on esteellisiä. 
• Asema-alueiden infran esteettömyyden kokonaisvaltainen kehittäminen (laiturialueet, kulkureitit, hissit, opastus). Väylävirasto kartoittaa omalla vastuullaan olevan asemainfran, erityisesti laiturialueiden ja kulkureittien, esteettömyyttä, kuntoa ja kehittämistarpeita syksyllä 2021. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on käynnistänyt syksyllä 2021 selvityksen EU lainsäädännön edellyttämien asemanhaltijoiden määrittämiseksi Suomessa.  
• Pyörätuolipaikkojen ja sinne johtavien käytävien käyttö muuhun tarkoitukseen hankaloittaa liikkumisesteisen liikkumista ajoittain, etenkin ruuhkaisissa junissa. Osa pyörätuoliasiakkaista on myös toivonut, että kalustossa olisi pyörätuolin kiinnitysmahdollisuus. 
• Vaunujen infomonitoreiden ja vaunujen numerotaulujen kontrastien parantaminen heikkonäköisten kannalta näkyvämmiksi. Osa kosketuspainikkeilla toimivista wc:n painikkeista esteellisiä näkövammaisille.  
• Osa vammaisjärjestöistä on toivonut, että kohtaamispisteitä olisi myös sisätiloissa. Lisäksi kohtaamispisteiden sijainnista ja saattoliikenteen järjestelyistä voisi jakaa entistä paremmin ennakkotietoa.  

Esteettömän matkan suunnittelu, osto ja tiedottaminen 

• Digitaalisten asiakaspalvelujen käyttäminen koetaan eri tavalla eri erityisryhmien näkökulmasta. Ikääntyneiden ja kognitiivisia haasteita omaavien matkustajien näkökulmasta lipunoston ja asiakaspalvelun siirtyminen digitaaliseksi koetaan eniten heikennyksenä palvelutasoon. Liikkumisesteisten näkökulmasta lipun ostaminen sähköisistä kanavista onnistuu, mutta henkilökohtainen avun antaminen myös junamatkan aikana on tärkeää. Näkövammaisten kannalta palvelujen saavutettavuudessa on vielä vaihtelua (lippuautomaatit sokeiden näkökulmasta esteellisiä, mutta VR Matkalla -sovellukseen ollaan tyytyväisiä).  
• Tiedottaminen moniaistisesti, muun muassa 
  • moniaistisuuden huomioiminen asemien ja laiturialueiden informaatiossa (mm. pysähtymissektorit) 
  • kuulutusten kuuluvuuden ja selkokielisyyden parantaminen (mm. asemien akustiikka)  
  • matkan aikana poikkeustilanteiden tiedottaminen tekstimuotoisena infomonitoreissa.  
• Erityisryhmien matkustamisen etuihin junaliikenteessä ollaan pääosin tyytyväisiä (alennukset ja saattajaoikeudet).  
• Junaliikenteen kehittämisessä yhteistyö vammais- ja vanhusjärjestöjen kanssa on aktiivista. Kokemusasiantuntijoita ja koulutettuja esteettömyyskartoittajia tulisi käyttää aina uusia palveluita suunnitellessa. 
• Junakaluston esteettömyydestä on tarjolla tietoa VR:n aikatauluhaun kautta (verkkosivut ja VR Matkalla -sovellus), mutta asemien esteettömyystietojen (mm. laiturikorkeudet, esteettömät kulkureitit yms.) kattava hyödyntäminen edellyttää vielä runsaasti esteettömyystietojen määritys- ja tietojärjestelmätyötä sekä vastuutahojen määrittämistä Suomessa. LVM on käynnistänyt selvityksen asiasta syksyllä 2021.