Siirry hakuun

Solmupisteiden infran esteettömyys

Solmupisteiden infran esteettömyyden tilannekuvaan on koottu joukkoliikenneterminaalien, lentoasemien ja satamien infrastruktuurin keskeisiä kehittämistarpeita. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.

Joukkoliikenneterminaalien esteettömyyden kehittämistarpeita

Rautatieasemat, matkakeskukset ja linja-autoasemat ovat monitoimijaisia ja moniomisteisia ympäristöjä. Eri liikennemuotojen solmupisteistä valtiolla on suurin rooli rautatieasemien infran esteettömyyden kehittämisessä.

Esteettömän matkaketjun muodostaminen vaatii yhteistyötä ja yhteissuunnittelua, jotta solmupisteessä liikkuminen ja kulkuvälineestä toiseen siirtyminen sujuu esteettömästi. Infrastruktuurinkin esteettömyyden parantamisessa on huomioitava erityisryhmien, kuten liikkumisesteisten ja näkö- ja kuulovammaisten erityistarpeet. Esteettömyyden kehittäminen hyödyttää kaikkia käyttäjäryhmiä.

Keskeisimmät kehittämishaasteet:

  • asema-alueiden infrastruktuurin esteettömyyden laajempi parantaminen (kulkureitit, hissit) ja laiturialueiden korottaminen
  • näkö- ja kuulovammaiset huomioivan moniaistisen opastuksen ja matkustajainformaation lisääminen (myös poikkeus- ja häiriötilanteiden informaation kehittäminen), asema-alueiden akustiikan parantaminen kuulovammaisten huomioimiseksi
  • invapysäköinnin ja saattoliikenteen järjestelyjen toimivuuden varmistaminen
  • koko matkaketjua koskevan esteettömyystiedon saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, matkustajainformaation kieliversiot.

Esteettömien matkaketjujen näkökulmasta infra, kalusto, avustaminen ja matkustamiseen liittyvä tieto muodostavat kokonaisuuden. Joukkoliikennekaluston esteettömyyttä ja muun muassa avustamista rautatie- ja linja-autoliikenteen asemilla kuvataan liikenteen palveluiden tilannekuvassa.

Rautatieasemien infran esteettömyys

Rautatieasemien infrastruktuurin esteettömyyden kehittämisen vastuutahoja on useita. Laiturialueista ja niiden staattisesta opastuksesta vastaa Väylävirasto ja dynaamisesta matkustajainformaatiosta Fintraffic Raide Oy. Asemarakennusten ja niiden välittömän ympäristön (kulkureitit) esteettömyyden kehittämisessä merkittävä rooli on kiinteistön omistajilla, joita ovat asemasta riippuen muun muassa kunnat, VR, yksityiset toimijat ja Senaatin asema-alueet Oy.

Rautatieasemilla esteettömyyden parantamistarpeita on paljon. Rautatieasemien laitureiden korkeuden rinnalla asema-alueen kulkureitit (sis. alikulut, hissit yms.) ja asemakiinteistö vaikuttavat infran esteettömyyteen. Yksittäinen parannus ei takaa esteettömyyttä, vaan on tarkasteltava asema-aluetta kokonaisuutena. Rautateiden henkilöliikenteen liikennepaikkoja koskevaa velvoittavaa lainsäädäntöä on runsaasti ja sitä kehitetään jatkuvasti. Vammais- ja vanhusjärjestöille tehdyn kyselyn perusteella rautatieasemien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytymättömiä.

Väylävirasto kehittää asemien laiturialueiden esteettömyyttä tyypillisesti osana laajempia ratapihan parannushankkeita. Valtaosalla kaukoliikenteen 1-luokan asemista on 550 mm korkeat laiturit (esteettömät). Kaikista laitureista 67 % on korkeita.

Esteettömyyden näkökulmasta ongelmallisia K1-luokan asemalaitureita ovat:

  • Pieksämäki
  • Kokkola
  • Oulu (36 % junista käyttänyt korkeaa laituria)
  • Seinäjoki (61 % junista käyttänyt korkeita laitureita, matalia laitureita käyttävät säännöllisesti Jyväskylän suunnan kiskobussijunat)
  • Rovaniemi (68 % junista käyttänyt korkeaa laituria)
  • Lappeenranta (93 % junista käyttänyt korkeaa laituria).

Väylävirasto kartoittaa omalla vastuullaan olevan asemainfran, erityisesti laiturialueiden ja kulkureittien, esteettömyyttä, kuntoa ja kehittämistarpeita syksyllä 2021.

Henkilöliikenteen liikennepaikkojen laiturikorkeudet. Esteellisiä eli matalia laitureita vielä etenkin poikittaista liikennettä tukevilla radoilla ja Pohjois- ja Itä-Suomen rataverkolla.
Kuva: Henkilöliikenteen liikennepaikkojen laiturikorkeudet. Joensuussa ja Kuopiossa korotukset meneillään (merkattu esteettömäksi). Keran ja Kauniaisen laiturit korotetaan Espoon kaupunkiratahankkeen yhteydessä ja Imatran aseman laituri uusitaan käynnissä olevan Luima-hankkeen yhtydessä (Luumäki-Imatra perusparannus). Oulun ja Seinäjoen asemanseuduilla on kehittämissuunnitelmat käynnissä. Kouvola-Kotkan satama välin matalien henkilöliikennepaikkojen korotukset päätetty Kotkan asemaa ja satamaa lukuun ottamatta.

Linja-autoterminaalien esteettömyys

Linja-autoterminaalien esteettömyyden kehittämisestä vastaa terminaalin omistaja ja laiturialueiden tyypillisenä omistajana oleva kunta. Linja-autoliikenteen keskeiset terminaalit vaihtelevat infrastruktuuriltaan ja matkustajapalveluiltaan eri puolella Suomea. Linja-autoterminaalit voivat olla linja-autoasemia, matkakeskuksia ja yksinkertaisimmillaan asemattomia laiturialueita ja niiden omistajuus vaihtelee (kunnat, yritykset). Matkahuolto ylläpitää tällä hetkellä enää vain Helsingin Kampin kaukoliikenneterminaalia ja Tampereen linja-autoasemaa. Turussa, Oulussa ja Lappeenrannassa linja-autoliikennettä palvelee ainoastaan laiturialue, joiden kehittäminen etenee matkakeskushankkeiden myötä.

Linja-autoterminaalien esteettömyydestä ei ole tarkkaa kokonaiskuvaa. Terminaalien esteettömyyden lisäksi tulisi selvittää ja kehittää linja-autopysäkkien ja kulkureittien esteettömyyttä ja talvikunnossapitoa. Vammais- ja vanhusjärjestöille tehdyn kyselyn perusteella linja-autoasemien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytymättömiä. Pysäkkien esteettömyyden kehittämisestä vastaa kunnat ja valtion verkon osalta ELY-keskukset. Matkahuollon mukaan henkilöautolla tai taksilla saapuminen linja-autoterminaalien läheisyyteen on monella asemalla rajoitettua. Lisäksi kaikilla linja-autoasemilla kulkuväylät eivät ole esteettömiä. Matkustajainformaatiossa on puutteita etenkin niissä terminaaleissa, joissa Matkahuollolla ei ole omaa palvelupistettä. Linja-autoasemien esteettömyyttä säätelee julkisten rakennusten esteettömyyttä koskevat vaatimukset (Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017). Käytännössä vaatimukset tulevat huomioon otetuksi rakennusta muutettaessa tai uuden rakennuksen rakentamisen aikana.

Lentoasemien ja satamien esteettömyys

Lentoasemat

Lentoasemien infrastruktuurin esteettömyyden kehittämisestä vastaa lentoaseman omistaja. Suomen 22 lentoasemasta 20 on Finavian omistuksessa ja Lappeenranta ja Enontekiö kunnan omistuksessa. Lisäksi on Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemat, mutta niillä ei ole säännöllistä reittiliikennettä. Finavian lentoasemista Utti ja Halli ovat vain sotilas- ja harrastekäytössä.

Lentoasemien esteettömyyttä säätelee julkisten rakennusten esteettömyyttä koskevat vaatimukset (Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017). Lentoasemat on lähtökohtaisesti rakennettu niin, että suuret ihmisvirrat kulkevat ja toimivat tiloissa mahdollisimman vaivattomasti. Tämä edistää osaltaan etenkin liikkumisesteisten liikkumista tiloissa. Finavian asemilla 3D-kohokartat helpottavat näkö- ja kuulovammaisten liikkumista. Kartan sisältö näkyy monitorilla myös viittomin. Kaikilla Finavian lentoasemilla on lisäksi maksuton invapysäköinti ja inva-WC:t. Vammais- ja vanhusjärjestöille tehdyn kyselyn perusteella lentoasemien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytyväisiä.

Esteettömän lentomatkustamisen sujuvuuden näkökulmasta avustamisella on merkittävä rooli. Lentoaseman pitäjän tulee tarjota maksutonta avustamispalvelua lentoasemalla vammaisen ja liikuntarajoitteisen henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä annetun EU-asetuksen mukaisesti. EU-asetuksen mukaisesti avustuspalvelua tarjotaan lentoasemalla liikkumisessa ja toimimisessa sekä ilma-aluksiin siirtymisessä ja avustamispalvelua varten lentoasemilla on myös apuvälineitä. Finavian mukaan lentoasemilla on lisäksi otettu huomioon muun muassa näkövammaisten tarpeet hahmottaa tiloissa kulkemista materiaalien ja värivalintojen osalta. Lentoasemilla kulkeminen on pyritty tekemään esteettömäksi niin, että liikkuminen voi tapahtua esteettömästi joko suoria reittejä tai hissejä käyttäen.

Satamat

Satamien infrastruktuurin esteettömyyden kehittämisestä vastaa Helsingin Satamissa Helsingin Satama Oy ja muissa satamissa liikennöitsijät eli varustamot, jotka vastaavat matkustajatoiminnoista. Naantalin matkustajasatamassa matkustajaliikenne on yksinomaan autoilla tai moottoripyörillä liikkuvia matkustajia, joten kukaan ei kulje matkustajaterminaalin kautta.

Satamien esteettömyyttä säätelee julkisten rakennusten esteettömyyttä koskevat vaatimukset (Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017). Kuten lentoasemat, on myös satamaterminaalit lähtökohtaisesti rakennettu niin, että suuret ihmisvirrat kulkevat ja toimivat tiloissa mahdollisimman vaivattomasti. Tämä edistää osaltaan etenkin liikkumisesteisten liikkumista tiloissa. Vammais- ja vanhusjärjestöille tehdyn kyselyn perusteella kansainvälistä meriliikennettä palvelevien satamien esteettömyyteen ollaan pääosin tyytyväisiä. Kyselyn perusteella satamaterminaaleissa suurten matkustajamäärien vuoksi syntyy kuitenkin toisinaan haasteellisia tilanteita apuvälinein liikkuville ihmisille. Lisäksi satamien akustiikkaa tulisi kehittää, jotta kuulutusten kuuluvuus ja ymmärrettävyys parantuisi.

Esteettömän laivamatkustamisen sujuvuuden näkökulmasta avustamisella on merkittävä rooli. Vammaisella ja liikuntarajoitteisella henkilöllä on oikeus saada maksutta apua satamassa, alukseen nousemisessa ja aluksesta poistumisen yhteydessä laivamatkustajan oikeuksista annetun asetuksen mukaisesti. Helsingin Sataman matkustajaterminaaleissa näkövammaisille on erityiset tunnusteltavat lattiaopasteet pääreiteillä sekä helpotettu tiloissa liikkumista materiaalien ja värivalintojen kautta. Osassa palvelutiloista on induktiosilmukoita. Terminaaleissa kulkeminen on pyritty tekemään esteettömäksi niin, että liikkuminen voi tapahtua esteettömästi joko suoria reittejä tai hissejä käyttäen. Turun Satamassa sekä Viking Linen että Tallink Siljan terminaaleissa on varustamojen mukaan esteettömät kulkureitit.