Maanteiden pääväylien palvelutaso
Tilannekuvassa on tarkasteltu pääväyläverkon palvelutasoa. Siihen liittyvää tilannekuvaa päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Väylävirasto. Tiedot ovat osa liikenneverkon strategista tilannekuvaa.
Pääväyläverkon laajuus ja merkitys
Maanteiden ja rautateiden valtakunnallisesti merkittävät pääväylät on määritetty Liikenne- ja viestintäministeriön 1.1.2019 voimaan tulleella asetuksella.
Maanteiden pääväyläverkko on laajuudeltaan 5 515 km. Maanteiden pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat, ja ne palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä sekä elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Asetuksella on säädetty myös pääväylien palvelutaso.
Pääväylien merkitystä korostaa Suomen etäisyys Euroopan ydinalueista ja maan sisäiset etäisyydet. Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi.
Asetus maanteiden pääväylien palvelutasoluokista
Palvelutasoluokalla I (3 672 km) turvataan pitkämatkaisen liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus. Nopeusrajoitus on pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä 120 km/h. Turvallisia ohitusmahdollisuuksia säännöllisin välein ja liittymien määrää on rajoitettu.
Palvelutasoluokalla II (1 844 km) turvataan alueelliset olosuhteet huomioon ottaen pitkämatkaiselle liikenteelle mahdollisimman tasainen matkanopeus. Nopeusrajoitus pääosin on vähintään 80 km/h. Alueelliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon ohitusmahdollisuuksien määrässä sekä liittymien määrässä ja tyyppivalinnassa. Huomioitavaa on, että kaupunkeihin päättyvillä sisääntulojaksoilla sekä läpi- ja ohikulkuteillä, on maanteiden pääväylien palvelutaso sovitettava vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi.
Maanteiden pääväylien pituudet ja liikennemäärät verrattuna muihin pääteihin
Pääväylät taso I | Pääväylät taso II | Muut valtatiet | Muut kantatiet | Päätiet yhteensä | |
Pituus, km | 3 558 | 1 957 | 3 161 | 4 795 | 13 471 |
Liikenteen määrä (KVL) | 11 360 | 2 950 | 2 840 | 2 480 | 4 980 |
Raskaan liikenteen määrä (KVLRAS) | 1 150 | 350 | 300 | 220 | 500 |
Pääväylien palvelutaso 2021
Maanteiden pääväylien (5 515 km) palvelutasoa koskevat tarkastelut perustuvat vuoden 2021 lähtötietoihin. Tarkastelut päivitetään seuraavan kerran keväällä 2023 perustuen vuoden 2022 lähtötietoihin.
Palvelutasoanalyysin mukaan puutteita on seuraavasti:
- Liikenteellinen palvelutaso (PT) on 345 km tiejaksoja, joissa pitkämatkaisen liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus tai nopeusrajoitustavoite ei toteudu ja lisäksi liittymät voivat merkittävästi haitata pääsuunnan liikennettä.
- Liikenneturvallisuus (TU) on 100 km tiejaksoja, joilla on kohonnut todennäköisyys joutua henkilövahinkoon johtavaan onnettomuuteen ja lisäksi onnettomuuksien määrä tiekilometriä kohden on suuri. Turvallisten ohitusmahdollisuuksien puuttuminen on yksi mahdollinen liikenneturvallisuusongelman syy.
- Standardi (ST) on noin 650 km tiejaksoja, joissa ajoradan leveys on liikennemäärään ja nopeusrajoitukseen suhteutettuna alle sen tason, jota sujuva ja turvallinen pitkämatkainen liikenne tarvitsee. Ohitusmahdollisuudet ovat puutteelliset.
Pääväyläasetuksen palvelutasovaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti liikenteen sujuvuuden palvelutasotekijöihin. Maankäytön tarpeet, liikenneturvallisuus sekä liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen sen sijaan eivät ole asetuksessa esillä.
Palvelutasoanalyysin mukaan pääväylillä on tunnistettuja puutteita yhteensä noin 1100 tiekilometrillä ja lisäksi noin 900 tiekilometrillä tarvittaisiin pieniä toimenpiteitä riittävän palvelutason turvaamiseen. Maanteiden pääväylistä noin 3 500 km on pääväyläasetuksen mukaisessa hyvässä palvelutasossa.
Näistä puutteista kaikkein merkittävimpiä on yhteensä noin 200 tiekilometrillä palvelutasossa sujuvuuden, turvallisuuden tai ympäristöhaittojen kannalta. Erityisesti näiden tieosuuksien palvelutaso tulisi nostaa vastaamaan asetuksen vaatimuksia sekä nykyisiä liikennemääriä ja kuljetustarpeita.
Ruuhkautuvat tiejaksot ovat yleisimmin kaupunkien sisääntuloteitä tai kehäväyliä. Eniten ruuhkautuvaa tiepituutta on kantatiellä 50 (Kehä III) ja valtatiellä 9 Tampereen ja Oriveden välillä sekä Muuramen ja Jyväskylän välillä. Eniten turvallisuuspuutetta on valtatiellä 4 Jyväskylän ja Oulun välillä, valtatiellä 9 Tampereen ja Jyväskylän välillä, valtatiellä 8 Porin ja Vaasan välillä sekä valtatiellä 2 Helsingin ja Porin välillä.
