Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus
Tilannekuvassa tarkastellaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta. Tietoja päivitetään kerran vuodessa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2020 noin 22 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 30 prosenttia energiasektorin päästöistä. Alla olevassa kuvassa on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa Tilastokeskuksen Kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan.
Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2020 noin 10,4 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2-ekv). Tämä on noin 7 prosenttia (0,8 Mt) vähemmän kuin vuonna 2019. Vuoteen 2005 nähden päästöt ovat vähentyneet noin 19 prosenttia ja vuoteen 1990 nähden noin 14 prosenttia. Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan kotimaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2021 noin 10,1 Mt CO2-ekv.
Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan liikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007 asti pääosin liikennesuoritteen kasvaessa. Tämän jälkeen ne taittuivat laskuun mm. taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja biopolttoaineiden käytön vaikutuksesta. Viime vuosina biopolttoaineiden osuuden muutokset liikenteen polttoaineissa ovat aiheuttaneet vuosittaista vaihtelua tieliikenteen päästöihin. Tähän on syynä Suomen jakeluvelvoitelainsäädäntö, jonka myötä jakelijoiden on ollut mahdollista täyttää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta joustavasti etukäteen.
Vuonna 2020 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä noin 95 % muodostui tieliikenteessä. LIPASTO-laskentajärjestelmän (Ulkoinen linkki) mukaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 noin 9,9 Mt CO2-ekv. Tieliikenteen päästöistä 53 % syntyi henkilöautoista, 33 % kuorma-autoista, 8 % pakettiautoista, 4 % linja-autoista ja noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista. Rautatieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 noin 0,06 Mt CO2-ekv. ja niiden osuus kotimaan liikenteen päästöistä oli alle prosentin. Rautatieliikenteen päästöt ovat pienentyneet vuodesta 1994 mm. rataverkon sähköistämisen johdosta. Kotimaan vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöt (sisältäen kalastusalukset) olivat vuonna 2020 noin 0,4 Mt CO2-ekv. ja niiden osuus kokonaispäästöistä oli 3 prosenttia. Kotimaan lentoliikenteen (siviili-ilmailu) päästöt muodostavat kotimaan liikenteen päästöistä alle prosentin ja ne olivat noin 0,1 Mt CO2-ekv. vuonna 2020.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehittyminen LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan täydennettynä kotimaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöillä Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaariosta.
Tavoitteet
Suomen tulee olemassa olevan EU-lainsäädännön mukaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjään taakanjakosektorilla 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuoden 2020 lopulla EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on suurin (noin 40 %) ja liikenteen päästövähennykset ovat merkittävässä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa. Taakanjakosektorin piiriin kuuluu liikenteen osalta tieliikenteen päästöt, vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella sekä raideliikenteen päästöt sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. Lentoliikenteen ja kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly taakanjakosektorin soveltamisalaan. Euroopan talousalueen (ETA-alue) sisäiset lennot kuuluvat EU:n päästökauppaan.
Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään taakanjakosektorille kuuluvan kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Toukokuussa 2021 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli ns. fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetään keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi samalla myös erilliset periaatepäätökset lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.
Kotimaan liikenteen energiankulutus
Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan kotimaan liikenteen energiankulutus oli vuonna 2020 noin 165,9 PJ eli noin 46,1 TWh ja se pieneni noin 7 prosentilla vuoteen 2019 nähden. Lukuihin sisältyy tie- ja raideliikenteen käyttämä sähkö. Liikenteen osuus energian loppukäytöstä on viime vuosina vaihdellut 16-17 prosentin välillä ja vuonna 2020 se oli 16,0 %.
Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan tieliikenteen energiankäyttö oli 152,8 PJ vuonna 2020. Rautatieliikenteen energiankäyttö oli 3,3 PJ, vesiliikenteen energiankäyttö 6,4 PJ (sisältäen kalastusalukset) ja kotimaan lentoliikenteen energiankäyttö oli 3,5 PJ.
Alla olevassa kuvassa on esitetty tieliikenteen energiankäyttö LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan täydennettynä Tilastokeskuksen rautatie-, vesi ja lentoliikenteen energiatilastoilla.
Suurin osa liikenteen energian kulutuksesta muodostuu tieliikenteestä. Tieliikenteessä uusiutuvat ja vaihtoehtoiset polttoaineet ja käyttövoimat ovat yleistymässä. Suomessa on kansallinen jakeluvelvoite koskien tieliikenteessä käytettäviä biopolttoaineita. Jakeluvelvoite on asetettu asteittain nousevaksi siten, että vuonna 2029 ja sen jälkeen biopolttoaineiden energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä tulee olla vähintään 30 %. Vuonna 2021 jakeluvelvoite on 18 %.
Raideliikenteessä sähkö on pääasiallinen käyttövoima ja junat hyödyntävät myös jarrutusenergiaa. Lentoliikenteessä uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoitteen tai siihen rinnastuvan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteen taso, vaikutukset toimialaan ja kansainvälinen kehitys arvioidaan hallitusohjelman toimeenpanoa koskevan lainsäädäntöprosessin yhteydessä. Vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden edistämistä vesiliikenteessä on käsitelty valtioneuvoston periaatepäätöksessä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.