Liikenneverkon peittävyys
Mittarilla seurataan liikenneverkon alueellisen peittävyyden kehittymistä. Mittarina käytetään kansallista ja alueellista osuutta väkiluvusta, jolla kiinnostuksen kohteena olevan liikennemuodon pysäkki, asema tai terminaali on etukäteen määritellyn aikarajan sisällä. Mittarin lähtötietona käytetään Tilastokeskuksen Liikenneverkon peittävyys -tilastoa.
ARVIO VIIMEISIMMÄSTÄ KEHITYKSESTÄ
Liikenneverkoston peittävyys pysyi lähes edellisten vuosien tasolla vuonna 2021. Suurin muutos tapahtui kävelyn ja pyöräliikenteen väylien peittävyydessä, joka kasvoi 6,6 prosenttiyksikköä.
Liikenneverkon peittävyyttä tarkastellaan eri liikennemuotojen osalta tutkimalla sitä, kuinka suuri osa väestöstä saavuttaa liikennemuodon annetuilla kriteereillä. Tarkastelu esittää keskimääräisen näkemyksen liikennemuotojen käytön mahdollisuuksista. Tarkastelussa käytetään väestön sijaintiaineistona neliökilometrin kokoisia tilastoruutuja ja liikennemuotojen liityntäpisteitä kuvaavana aineistona lentokenttiä, satamia, rautatieasemia, joukkoliikenteen pysäkkejä, pääväylien risteyksiä ja kävelyn ja pyöräliikenteen väyliä sekä taajamatietoa.
Tarkasteluissa eri kohteille on asetettu aikarajat, jonka sisällä matka-ajan tulisi olla, jotta liikenneverkon voidaan sanoa peittävän kyseessä olevan ruudun. Aikarajat ovat seuraavat:
AIKARAJAT
| Tiestön pääväylä | 15 minuuttia autolla |
| Raitiovaunu- ja linja-autopysäkit | 15 minuuttia autolla |
| Lentokentät | 3 tuntia autolla |
| Rautatieasemat | 30 minuuttia autolla |
| Satamat | Satamat (ulkomaan matkustajaliikenne), 2 tuntia autolla |
Kävelyn ja pyöräliikenteen väylien katsottiin peittävän ruudun, jos väylä sijaitsi tilastoruudussa tai jos tilastoruutu sijaitsi Suomen ympäristökeskuksen aineiston mukaisella taajama-alueella.
Liikenneverkon peittävyys pysyi lähes vuoden 2020 tasolla vuonna 2021. Satamien, rautatieasemien, lähiliikenteen pysäkkien sekä kevyen liikenteen väylien peittävyys kasvoi ja kaukoliikenteen pysäkkien sekä tieliikenteen pääväylien peittävyys laski vuoteen 2020 verrattuna. Lentokenttien peittävyys pysyi lähes ennallaan.
Kaikkien lentokenttien peittävyys valtakunnallisesti on pysynyt lähes ennallaan vuonna 2021. Satamien peittävyys valtakunnallisesti on kasvanut 0,4 prosenttiyksikköä ja tieliikenteen pääväylien peittävyys laskenut 0,4 prosenttiyksikköä. Kävelyn ja pyöräliikenteen väylien peittävyys on puolestaan kasvanut 6,6 prosenttiyksikköä ja rautatieasemien peittävyys on kasvanut reilun prosenttiyksikön.
Kaukoliikenteen pysäkkien peittävyys on laskenut 0,8 prosenttiyksikköä ja lähiliikenteen pysäkkien peittävyys on kasvanut 2 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Pysäkkien peittävyyttä mitataan ainoastaan pysäkkien sijainnilla ja pysäkille määritellyn ominaisuustiedon avulla. Liikennöintitietoja ei ole pysäkkien tapauksessa otettu huomioon.
Liikennöityjen lentokenttien ja rautatieasemien peittävyys
Kun tarkastellaan liikennöityjen lentokenttien ja rautatieasemien peittävyyttä, näyttävät tulokset hieman erilaisilta.
Ulkomaan ja kotimaan liikennettä tarjoavien lentokenttien peittävyys on laskenut valtakunnan tasolla 16 prosenttiyksikköä vuoden 2020 tasosta. Pelkkää ulkomaan liikennettä tarjoavien lentokenttien peittävyys on puolestaan kasvanut valtakunnan tasolla 40 prosenttiyksiköllä. Suuria muutosprosentteja selittävät pääasiassa lentokentillä tapahtuneet liikennöintimuutokset. Pelkkää kotimaan liikennettä tarjoavien lentokenttien peittävyys on laskenut yhden prosenttiyksikön.
Myös liikennöityjen rautatieasemien peittävyydessä on tapahtunut muutoksia. Vilkasliikenteisten rautatieasemien (yli 25 lähtöä päivässä) peittävyys kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä, rautatieasemien, joista lähtee päivittäin 6–24 lähtöä, peittävyys kasvoi 11,3 prosenttiyksikköä ja harvaan liikennöityjen rautatieasemien (alle 6 lähtöä päivässä) peittävyys kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä
Liikenneverkon peittävyys maakunnittain
Liikenneverkon peittävyyttä tarkastellaan myös maakunta- ja kuntakohtaisesti eri liikennemuotojen osalta. Kävelyn ja pyöräliikenteen väylät sekä kaukoliikenteen pysäkit ovat parhaiten saavutettavissa kaikissa maakunnissa annetuin kriteerein. Ulkomaan matkustajaliikennettä tarjoavien satamien osalta saavutettavuuden erot ovat maakuntien välillä suurimmat, mikä luonnollisesti johtuu ulkomaan matkustajaliikenteen satamien sijoittumisesta Suomen etelä- ja länsirannikolle.
