Henkilöautokanta
Tilannekuvassa seurataan henkilöautokantaa. Tiedon tuottamisesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Henkilöautokannan osuudessa seurataan muun muassa henkilöautojen määrää, henkilöautokannan keski-ikää ja romutusikää, laskennallisia hiilidioksidipäästöjä ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien henkilöautojen osuutta henkilöautokannasta. Tilakuva kattaa henkilöautojen ensirekisteröinnit, liikennekäytössä olevat henkilöautot ja käytettynä maahantuodut henkilöautot Manner-Suomen osalta.
Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivilla ajoneuvoilla tarkoitetaan tässä tilakuvassa sähköllä, vedyllä ja kaasulla (maa-/biokaasu) kokonaan tai osittain (esim. ladattavat hybridit) käyviä autoja sekä korkeaseosetanoliautoja (flexfuel). Vaihtoehtoisia käyttövoimia on muitakin, esimerkiksi uusiutuva diesel, mutta sitä ei ole kaikissa luvuissa huomioitu, koska se ei vaadi uutta ajoneuvokalustoa.
Traficom seuraa henkilöautokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden ja kestävyyden seurantaa. Ajoneuvokannan uudistuminen edistää liikenneturvallisuutta, sillä uudet ajoneuvot ovat turvallisempia kuin vanhemmat autot. Kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että kuoleman tai loukkaantumisen todennäköisyys on uusissa autoissa 10–40 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta vanhoissa autoissa. Uudet autot ovat vanhoja autoja vähäpäästöisempiä, jolloin ajoneuvokannan uudistumisella ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuudella autokannasta on merkitystä Suomea sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.
tään puolet on täyssähköautoja. Kaasuautotavoitteena on noin 130 000 henkilö- ja pakettiauton määrä vuonna 2030. (Fossiilittoman liikenteen tiekartta - Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä (2021))
Keskeiset henkilöautokantaa koskevat tavoitteet ja niiden tilaa tarkemmin kuvaavat mittarit
Ylätaso | Nopeutetaan autokannan uusiutumista (Energia- ja ilmastostrategia 2030) Ajoneuvokannan keski-ikä on laskenut (LVM:n konsernistrategia 2020) | Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä Henkilöautokannan keski-ikä EU:ssa | Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on jatkanut nousuaan ja niiden keski-ikä ilman museoautoja oli vuoden 2021 lopussa 12,2 vuotta (museoautot mukaan luettuina 12,6 vuotta). Suomen henkilöautokannan keskimääräinen romutusikä on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 asti. Autoalan Tiedotuskeskuksen ja Tilastokeskuksen mukaan henkilöautojen romutusikä oli 22,0 vuotta vuonna 2021. Vuonna 2020 romutusikä oli 21,3 vuotta ja vuonna 2019 se oli 21,0 vuotta. ACEAn vertailun mukaan henkilöautojen keski-ikä EU:ssa oli 11,8 vuotta vuonna 2020. |
Keskeiset osatavoitteet | Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö | Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöt olivat WLTP-mittaustavan mukaan vuonna 2022 keskimäärin 88,8 g/km. Vuonna 2021 ne olivat keskimäärin 103,2 g/km ja vuonna 2020 vastaavasti 122,6 g/km. Mittaustapojen eroista johtuen uudet WLTP-arvot eivät ole verrattavissa vanhoihin NEDC-menetelmällä mitattuihin arvoihin. | |
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö | Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2021 lopussa 151,5 g/km. Vuoden 2020 lopussa vastaava luku oli 153,5 g/km. ja vuonna 2019 taas 155,4 g/km. Keskimääräinen CO2-päästö on pienentynyt hieman vuosittain. | ||
Autokanta uudistuu noin 7 % vuosivauhtia (noin 150 000 uutta autoa/vuosi), sama määrä romutettuja autoja, ei merkittävää autokannan kasvua (LVM:n Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020) | Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä Henkilöautojen romutusmäärä Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä | Vuonna 2022 ensirekisteröitiin 86 676 henkilöautoa, mikä on 20 % vähemmän kuin vuonna 2021. Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä yhteensä 2 740 393 henkilöautoa. Määrä on pysynyt käytännössä samana edellisen vuoden lopun määrään verrattuna.. | |
Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus uusista henkilö- ja pakettiautoista 20 % vuonna 2020 ja 50 % vuonna 2025. Vuonna 2030 kaikki Suomessa myytävät uudet autot ovat vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, vety, maa- ja biokaasu sekä nestemäiset biopolttoaineet myös korkeina pitoisuuksina) käyttöön soveltuvia. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017) Nolla- ja vähäpäästöisten uusien teknologioiden (täyssähköautot, ladattavat hybridit, kaasuautot ja polttokennoautot) osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia vuoteen 2030 mennessä. (Fossiilittoman liikenteen tiekartta - Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä (2021)) | Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain | Tammi-joulukuussa 2022 ensirekisteröidyt henkilöautot jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti::
Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 38 % tammi-joulukuussa 2022. Vuonna 2021 ensirekisteröitiin yhteenä 98 466 henkilöautoa. Nämä jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 32 % vuonna 2021. Osuus on kasvanut vuoteen 2020 nähden, jolloin niiden osuus oli 20 %.
| |
Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Energia- ja ilmastostrategia 2030) Tavoitteena on, että liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet on täyssähköautoja. Kaasuautotavoitteena on noin 130 000 henkilö- ja pakettiauton määrä vuonna 2030. (Fossiilittoman liikenteen tiekartta - Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä (2021)) | Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain | Liikennekäytössä olevat henkilöautot jakautuivat joulukussa 2022 seuraavasti:
Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit, vety ja flexfuel) toimivien osuus oli 6 % joulukuun 2022 lopussa. Sähkökäyttöisiä autoja (täyssähköautot, ladattavat hybridit ja vety) oli joulukuun 2022 lopussa liikennekäytössä noin 148 928 ja kaasukäyttöisiä autoja noin 15 610. Vaihtoehtoisia käyttövoimia on muitakin, esimerkiksi uusiutuva diesel, mutta sitä ei ole huomioitu tässä, koska se ei vaadi uutta ajoneuvokalustoa. Suomessa oli vuoden 2021 lopussa liikennekäytössä 2 755 349 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit, vety ja flexfuel) toimivien osuus oli 4 % vuoden 2021 lopussa. Vuoden 2020 lopussa vastaava osuus oli 3 %. Asiassa on tapahtunut positiivista kehitystä.
|