Front Page: Tieto Traficom
Front Page: Tieto Traficom
Menu

Organisation and funding of domestic air transport

This situational picture provides information about the organisation of scheduled domestic air transport and related public funding in Finland. The situational picture is primarily updated once a year with a delay of approximately one year from the end of the statistical year. The information is produced by the Finnish Transport and Communications Agency Traficom. The information is part of the situational picture of Finnish transport services. The information on this page is only available in Finnish for the time being.

Kotimaan reittilentoliikenne on ennen koronapandemiaa perustunut pääosin markkinaehtoiseen liikenteeseen pääsääntöisesti kahden markkinaehtoisen operaattorin toimesta. Koronapandemian aikana viiden kentän markkinaehtoinen liikenteen lakkautuminen korvattiin valtion tilapäisellä ostoliikenteellä. Säännöllistä ostoliikennettä on ollut pidempään ainoastaan Savonlinna-Helsinki-välillä valtion ja Savonlinnan kaupungin yhteishankinta ja Pori-Helsinki välillä Porin kaupungin hankkimana. Lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitus on ostanut liikennettä Maarianhaminasta Tukholmaan.

Kuvassa esitetty markkinaehtoiset ja ostoliikenteen reitit kotimaassa. Markkinaehtoista liikennettä lennetään 11 kentälle ja ostoliikennettä 8 kentälle.
Kuva: Kotimaan lentoyhteydet ja järjestämistapa toukokuussa 2022. Savonlinnan kentän remontin vuoksi lennot Helsinkiin alkoivat kesäkuun 2022 lopussa, Maarianhaminan lennot Helsinkiin alkoivat uudelleen heinäkuussa 2022.

Lentoyhteyksien hankkiminen kilpailuttamalla eroaa lentoyhtiöiden markkinaehtoisesti harjoittamasta liikenteestä mm. siinä, että lentoliikenteen kulut maksavat hankkijat eli valtio ja/tai kunnat. Kilpailuttamiselle on reunaehdot sitä koskevassa EU-asetuksessa (nk. lentoliikenneasetus 1008/2008). Lentoliikenneasetuksen mukaan operaattori voidaan kilpailuttaa jos markkinaehtoista liikennettä ei synny syrjäiselle lentoasemalle tai vähäliikenteiselle reitille. Edellytyksenä on, että lennot eivät aiheuta markkinahäiriötä esim. lähialueen muille kentille (jotka sijaitsevat alle 100 km ja/tai julkisilla liikenneyhteyksillä alle tunnin matkan päässä) meneville vastaaville markkinaehtoiseille lennoille tai muille kulkumuodoille, erityisesti alle 3 tuntia kestäville junamatkoille. Asetuksessa edellytetään etukäteisarviota edellä mainittujen kriteerien toteutumisesta. Suomessa tällaisen arvion valmistelusta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirasto asettaa ostoliikenteenä tapahtuvalle reittilentoliikenteelle julkisen palveluvelvoitteen rajatuksi ajaksi, jonka aikana kyseisellä reitillä valtio saa halutessaan rajoittaa muuta säännöllisen lentoliikennettä ko. reitillä. Rajatun ajan jälkeen tilannetta ja tarvetta julkiselle palveluvelvoitteelle tarkastellaan uudestaan. Suomessa ei ole rajoitettu muuta säännöllistä liikennettä ko. yhteysväleillä. 

Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot voivat osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Pori-Helsinki välisen lentoliikennepalvelun hankinnan Porin kaupunki on rahoittanut kokonaisuudessaan. Savonlinnan reitin lentoliikennepalvelun hankinta on normaaliolojen ratkaisu, ja sen perusteena on, ettei liikenne ole markkinaehtoisesti kaupunkiin kannattanut. 

Koronapandemian yhteydessä tehtyjen lentojen vähennysten myötä markkinaehtoiset lennot viidelle lentokentälle Helsingistä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan olivat poikki keväästä syksyyn 2020, mutta palasivat vielä talvikaudeksi 2020-2021, jonka jälkeen maaliskuun jälkeen 2021 markkinaehtoiset lennot loppuivat yhteysväleiltä kokonaan. Eduskunta päätti liikenne- ja viestintäministerin asettaman työryhmän esityksestä, että valtio ostaa ja rahoittaa lennot kyseisille paikkakunnille yhdeksän kuukauden ajan huhtikuun alusta 2021 kyseisen vuoden loppuun.Lokakuussa 2021 julkisen palvelun velvoitetta jatkettiin elokuuhun 2022 asti ja ostoliikennesopimuksista otettiin käyttöön optiokausi, joka päättyi 14.8.2022. Valtion vuoden 2022 ensimmäisessä täydentävässä lisätalousarviossa ko. reittilennoille myönnettiin lisämääräraha enintään 9 kuukaudeksi. Kilpailutetut säännölliset reittilennot jatkuvat Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin lentoasemien välillä sekä kolmioreittinä Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välillä 31.10.2022 - 30.7.2023. Jyväskylään lennot päättyvät jo 23.6.2023, ja lyhyempi kausi on huomioitu hieman parempana palvelutasona eli lentoja on viikossa yksi enemmän. Hankintaan kuuluvan optiokausi voi pisimmillään olla 31.7.2023–28.4.2024, jos eduskunta myöntää sille rahoitusta.

Valtio on yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa kilpailuttanut reittiliikenteen Helsinkiin ajalle 04.10.2021 - 20.12.2024. Porin kaupunki avaa ostolentoliikenteen kilpailutuksen lokakuussa 2022. 

Lentoliikenteen julkinen rahoitus

Valtion talousarvion kehyksessä on osoitettu LVM:n hallinnonalan momentille 31.20.55 "Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen" 1 miljoonaa euroa lentoliikenteen ostoihin, joka kohdistuu Savonlinna-Helsinki yhteysvälille. Savonlinnan kaupungilla on 1,2 miljoonan euron vuosittainen määrärahavaraus ko. yhteysvälille vuosille 2021–2024 eli yhteensä 4,8 miljoonaa euroa Savonlinnan kaupunginvaltuuston päätöksellä 14.12.2020. Pori-Helsinki yhteysvälin rahoitukseen liittyen Porin kaupunginvaltuusto päätti 19.9.2022 varata 3 miljoonan euron suuruisen määrärahan erikseen vuosille 2023 ja 2024. 

Lisäksi valtio on kahdessa lisätalousarvioissaan varannut väliaikaista rahoitusta viiden maakuntakentän liikenteelle (Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin lentoasemien välille sekä kolmioreitille Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemille) vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa 13,8 miljoonaa euroa elokuuhun 2022 asti ja vuoden 2022 ensimmäisessä lisätalousarviossa 17 miljoonaa euroa 9 kuukauden ajaksi liikenteen käynnistymisestä. Valtionvarainministeriön budjettikirjausten mukaan tuki on väliaikainen koronapandemian aiheuttaman akuutin kriisitilanteen yli, eikä sitä ole tarkoitus jatkaa sen jälkeen.

Lentoliikenteen ostot nousivat siis merkittävästi vuonna 2021 kun valtio ryhtyi ostamaan lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle. Vuonna 2021 valtio käytti lentoliikenteen ostoihin 13,65 miljoonaa euroa, kun aiempina vuosina valtion lentoliikenneostot olivat olleet noin 1 miljoonaa euroa vuosittain. Kaupungit ovat käyttäneet lentoliikenteen ostoihin noin 4-5 miljoonalla euroa vuosittain. 

Väliaikaista valtion rahoitusta saaneiden reittien keskimääräinen valtiontuki vaihteli reiteittäin. Tukeen vaikuttaa mm. matkustajamäärä, reitin pituus ja käytössä ollut kalusto. Valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden oli suurin lennoilla Jyväskylään ja alhaisin lennoilla Kemiin.

Valtion tuet VIIDEN MAAKUNTAKENTÄN LENNOILLA

Valtion tuki (euroa)
Joensuu2 765 1343 079 647
Kajaani3 226 3364 224 062
Jyväskylä1 398 2551 446 119
Kemi-Kokkola -kolmiolento4 849 4065 692 519
- Kemi2 424 7032 846 259
- Kokkola2 424 7032 846 259
Yhteensä12 239 13114 442 347
Lentokohtainen valtion tuki keskimäärin (euroa)
Joensuu36773724
Kajaani46965507
Jyväskylä24323006
Kemi-Kokkola -kolmiolento27293617
Valtion tuki per matkustaja keskimäärin (euroa)
Joensuu332278
Kajaani199229
Jyväskylä675680
Kemi-Kokkola -kolmiolento234263
- Kemi160188
- Kokkola429435