Accessibility of local public transport services
This situational picture provides information about the current state and key development needs of the accessibility of local public transport services provided by cities in Finland. The accessibility of long-distance bus services is covered in a separate situational picture. The situational picture is updated once a year. The information is produced by the Finnish Transport and Communications Agency Traficom. The information is part of the situational picture of Finnish transport services. The information on this page is only available in Finnish for the time being.
Paikallisjoukkoliikenteen kaluston ja vuorotarjonnan esteettömyys
Suomen lainsäädännössä ei ole vaatimuksia tietyn kaluston käytöstä, vaan päätösvalta on yhteiskunnan tukemassa liikenteessä joukkoliikenteen toimivaltaisella viranomaisella ja markkinaehtoisessa liikenteessä linja-autoyrittäjällä.
Paikallisliikennettä järjestävät toimivaltaiset viranomaiset (TVVT:t) ohjaavat kilpailutusten kalustovaatimuksilla järjestämänsä liikenteen kaluston soveltuvuutta erityisryhmille.
Liikkumisesteisten huomioiminen kalustossa
Kaupunkien paikallisjoukkoliikenteen kalusto on suurelta osin matalalattiaista ja kaupungeissa on laajalti käytössä myös esteettömällä pienkalustolla ajettavaa palveluliikennettä. Matalalattiaisuus on osa korkean palvelutason ylläpitämistä kaikille matkustajille ja nopeuttaa merkittävästi matkustajien liikkumista linja-autoon ja ulos.
(External link)
(External link)Bussikaluston kalustovaatimuksissa on otettu huomioon muun muassa matalalattiaisuus (myös vara-autot), sähköpyörätuolin kuljetusmahdollisuus, lastenvaunu-, rollaattori- ja pyörätuolipaikat, invasilta, portaita ja porrastuksia koskevat kiellot.
Käsi- ja sähkökäyttöiset pyörätuolit voi pääsääntöisesti kuljettaa matalalattiaisissa busseissa. Sähkömopedeja, jossa on erillinen ohjaustanko, ei voi kuljettaa busseissa, koska ne eivät mahdu pyörätuolin käyttäjille varattuun tilaan. Esimerkiksi HSL-alueella sähkömopedin voi kuitenkin ottaa metroon, junaan ja Suomenlinnan lautalle.
KAUPUNKIRAIDELIIKENNE JA VESIBUSSIEN ESTEETTÖMYYS
HSL lähijuna | HSL:n lähijunakalusto on täysin matalalattiaista. Lähes kaikki HSL-alueen asemalaiturit ovat samalla korkeudella kuin lähijunien lattia, ainoastaan Kauniaisten ja Keran asemien laiturit ovat lähijunien lattiaa matalammalla (korotetaan Espoon kaupunkiratahankkeen yhteydessä). Jorvaksen asemalaiturin korotustyö on käynnissä. |
|---|---|
HSL metro | HSL-alueen metrovaunu ja asemalaituri ovat samalla korkeudella. Lisäksi kaikki metroasemat ovat saavutettavissa vähintään yhdellä hissillä. |
HSL raitiovaunu | Kaikki liikenteessä olevat raitiovaunut ovat joko kokonaan tai osittain matalalattiaisia. Useimmat raitiovaunupysäkit on korotettu, jolloin pysäkin pinta ja matalalattiavaunun kynnys ovat lähes samalla tasolla. Uudet ja perusparannettavat pysäkit (ja niihin liittyvät suojatiet) tehdään HKL:n ohjeen mukaisesti esteettömiksi. |
Tampere raitiovaunu | Tampereen raitiovaunut ja pysäkit ovat esteettömiä. |
Turku vesibussit | Turun kaupungin järjestämän vesibussiliikenteen molemmat alukset sekä pysäkit ovat esteettömiä. |
Näkövammaisten huomioiminen kalustossa
- Kalustovaatimuksissa on edellytetty näkövammaisten paikat ja opaskoiraa käyttäville matkustajille soveltuvat paikat kuljettajan takaa ensimmäisestä penkkirivistä. Pysähtymistä ilmaisevan äänimerkin edellyttäminen. Näkyvämpiä LED-linjakilpiä otettu käyttöön busseissa.
- Seuraavan pysäkin pysäkkikuulutukset ovat käytössä HSL:n liikenteessä (linja-autot, lähijunat, metro, raitiovaunut, kuitenkin pienkalustolla ajettavia lähibusseja lukuun ottamatta), Tampereen raitiovaunuissa ja Imatran paikallisliikenteen busseissa.
Kuulovammaisten huomioiminen kalustossa
- Seuraavan pysäkin kertovia info-/tekstinäyttöjä on otettu käyttöön jo useilla kaupunkiseuduilla. Muun muassa HSL:n ja Tampereen Nyssen liikenteessä seuraavan pysäkin kertovat info-/tekstinäytöt ovat käytössä kaikissa liikennevälineissä. HSL-alueella runkolinjojen infonäytöillä pyritään seuraavaksi esittämään tietoa myös vaihtoyhteyksistä. Näyttöjä on käytössä myös muun muassa Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Joensuussa, Hyvinkäällä ja Jyväskylässä.
Paikallisjoukkoliikenteessä aikataulut ovat tiukkoja ja kuljettaja ei voi avustaa asiakkaita yhtä lailla kuin pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä. Paikallisliikenteen bussikalustossa on kuitenkin erillinen invapainike, jolloin kuljettaja voi huomioida asiakkaan esimerkiksi laskemalla bussia lähemmäksi reunaa (koko sivun niiaus), pitämällä ovia pidempään auki ja tarvittaessa avustamalla keskioven rampin kanssa. Näkövammaisille erikseen osoitettujen paikkojen lisäksi sisäänkäynnin lähettyviltä on usein varattu istumapaikkoja ensisijaisesti erityisryhmille, kuten ikääntyneille, liikunta- ja aistirajoitteisille sekä raskaana oleville.
Paikallisjoukkoliikenteen lisäksi kaupunkiseudut ja kunnat tarjoavat erityisryhmien tarpeita paremmin palvelevaa palveluliikennettä.
Kaikki suuret ja keskisuuret toimivaltaiset viranomaiskaupungit (14 kpl) järjestävät palveluliikennettä. Pääosa kalustosta on matalalattiaisia pikkubusseja. Palveluliikennettä liikennöidään rajatuilla alueilla ja osa joukkoliikenneviranomaisalueen kunnista järjestää palveluliikenteensä itse, kuten Lahden seudun liikenteen alueella.
Esteettömän matkan suunnittelu ja osto, matkustamisen edut
Paikallisjoukkoliikenteessä kalusto on pääosin matalalattiaista eri puolella Suomea, mikä on pysäkki-infran lisäksi keskeinen edellytys pyörätuolia käyttävien matkustajien liikkumiselle paikallisjoukkoliikenteellä. Liikkumisesteisten näkökulmasta esteettömän matkan suunnitteluun pyritään tuomaan tulevaisuudessa lisätietoa vuorojen (kaluston) ja pysäkkien esteettömyydestä entistä kattavammin myös reittioppaiden kautta. Nykytilanteessa esteettömien reittien reititystoiminnot toimivat esimerkiksi HSL-alueella niiltä osin kuin on olemassa olevaa tietoa. Tietoa puuttuu vielä osasta bussipysäkeistä, pysäkkiympäristöstä, katuverkosta ja terminaaleista. Kaluston esteettömyystietoja on lisätty reittiopasdataan HSL:n lisäksi muun muassa Kuopiossa ja Turussa. Tampereella tietoa bussien esteettömyydestä lisätään uuteen suunnittelujärjestelmään siirryttäessä.
Esteettömän matkan toteutuminen muodostuu kaluston, kulkureittien, pysäkkien ja muun muassa talvikunnossapidon kokonaisuudesta. Uudet pysäkit rakennetaan esteettömiksi, mutta olemassa olevien pysäkkien saneeraaminen etenee pääosin katuhankkeiden mukaisesti. Infrastruktuurin esteettömyyteen sovelletaan kaupunkien ohjeita tai esimerkiksi nk. Suraku-ohjeita (Esteettömän suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeet).
Pysäkkien esteettömyystiedon keräämisen ja jakamisen tilanne vaihtelee eri kaupunkiseuduilla ja monet kaupungit ovat tunnistaneet tämän keskeiseksi kehittämistehtäväksi. Pysäkki-infran esteettömyyskartoituksia on toteutettu (tuoreimpia mm. Vaasa ja Kuopio), mutta edelleen monella kaupunkiseudulla on tehtävää niin kartoittamisen kuin tietojen ylläpitämiseen ja jakamiseen liittyen. HSL:n mukaan esteettömyystiedon kerääminen bussipysäkeistä on yksi tärkeimmistä kehityskohteista. Kuopiossa dataan on määritelty esteettömät pysäkit (pääsy pyörätuolilla) ja esteettömät linjat (pääsy pyörätuolilla) ja tiedot menevät eri infopalveluihin.
Waltti-kaupungeissa on käytössä saavutettavuuskriteerit täyttävä reittiopas- ja lippusovellus vuoden 2021 keväästä alkaen. HSL:n mobiilisovellus täyttää saavutettavuuskriteerit osittain.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkisia toimijoita toteuttamaan verkkopalvelut niin, että ne täyttävät WCAG 2.1 -standardin kriteerit A- ja AA-tasoilla. Paikallisjoukkoliikenteen verkkosivujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta on saatavilla tietoa kaupunkien ja LMJ Oy:n (Waltti-reittioppaat) saavutettavuusselosteiden kautta.
Useammalla kaupunkiseudulla joukkoliikenteen verkkosivujen saavutettavuudessa on selosteiden perusteella vielä kehitettävää, mutta kaupungit ovat sitoutuneet jatkuvaan parantamiseen. Verkkosivuista (WCAG) 2.1 tason AA-vaatimukset täyttävät esimerkiksi Waltti-sivut sekä Fölin verkkosivut.
TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n Waltti-reittiopasta käyttää 16 kaupunkia: Tampere, Turku, Oulu, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Rovaniemi, Salo, ja Vaasa. Waltti-reittioppaasta on otettu käyttöön (WCAG) 2.1 tason AA-vaatimukset täysin täyttävä versio.
HSL:n verkkosivut ja HSL-mobiilisovellus ovat myös ulkopuolisen organisaation auditoima ja nämä palvelut täyttävät (WCAG) 2.1 tason AA-saavutettavuusvaatimukset osittain.
Matkustamisen edut erityisryhmille paikallisjoukkoliikenteessä
Joukkoliikenneviranomaisen tehtävänä on tarjota kohtuuhintaista joukkoliikennettä kaikille asiakkaille ja joukkoliikenteen matkaliput ovatkin lähtökohtaisesti vahvasti subventoituja.
Nykyisissä alennusperusteisissa näkyvät eri alueilla perinteisesti myönnetyt alennukset ja joillain alueilla etenkin pyörätuolia käyttävien sekä näkövammaisten sujuvan matkustamisen edistäminen. HSL-alueella, Tampereella, Oulussa, Turussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä pyörätuolilla liikkuva henkilö voi matkustaa maksutta kuntalaisuudesta riippumatta, Lahdessa osalla linjoista ja Lappeenrannassa päiväaikaan. Palveluliikenteessä maksuttomuus vaihtelee kaupunkiseuduittain. Näkövammaiset voivat tietyin ehdoin hankkia vapaaoikeuden joukkoliikenteessä matkustamiseen HSL-alueella (kuntalaisuudesta riippumatta). Turussa vastaava mahdollisuus tarjotaan laajemmalla vammaisryhmälle tietyin ehdoin, mutta vain Föli-alueen kuntalaisille. Lisäksi yleisiä vammaisryhmille tarkoitettuja alennettuja lipputuotteita tarjoavat HSL ja Föli tietyin ehdoin.
Lähes kaikilla kaupunkiseduilla tarjotaan maksuton sotaveteraanilippu. Ikäryhmiin perustuvia alennuksia oli suurella osalla kaupunkiseuduista, yli 65-vuotta tai yli 70-vuotta täyttäneille. Lisäksi rollaattorin kanssa kulkeville vapaamatkustusta tarjotaan hiljaisina aikoina useammallakin kaupunkiseudulla.
Saattajaoikeus
Suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennesivujen perusteella saattajaoikeudet vaihtelevat jonkin verran. Valtaosassa kaupungeista pyörätuolilla matkustavat saavat ilmaisen saattajan kuntalaisuudesta riippumatta. Osassa saattajaoikeus tarjotaan vain kuntalaisille ja oikeus tulee hakea osaksi matkakorttitietoja. EU:n tasolla on pyritty edistämään saattajaoikeuden yhdenmukaisuutta ja matkustamisen helppoutta EU:n vammaiskortilla. A-merkintä osoittaa saattajatarpeen. EU:n vammaiskortin käyttöön ovat ottaneet Tampere, Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Hämeenlinna, Joensuu ja Kotka.
Erillinen hakemuksesta haettava saattajakortti tarvitaan muun muassa HSL- ja Föli-alueella. HSL-alueen kuntalaiset voivat hakea saattajaan oikeuttavan kortin ja näkövammaiset kuntalaisuudesta riippumatta. Muille ulkopaikkakuntalaisille vammaisryhmille saattaja on aina maksullinen.
(Lähde: tarkasteltiin 14 suurimman kaupunkiseudun verkkosivuja)
Tyytyväisyys paikallisjoukkoliikenteen esteettömyyteen
Keskeiset kehittämistarpeet paikallisjoukkoliikenteen esteettömyydessä
Kalusto
- Kaupungit ovat tehneet yhteistyötä kilpailutusasiakirjojen ja kalustovaatimusten laatimisessa. Esteettömyyteen liittyvien kalustovaatimusten parhaita käytäntöjä tulisi selvittää tarkemmin.
- Pysäkkikuulutusjärjestelmän laajempi käyttöönotto.
- Matkustamonäyttöjen laajempi käyttöönotto.
- Linja-autojen linjanumeroiden saavutettavuuden kehittäminen (näkyvämmät LED-linjakilvet).
Pysäkit
- Olemassa olevien pysäkkien saneeraaminen esteettömiksi.
- Esteettömyystiedon kerääminen bussipysäkeistä ja pysäkkiympäristöstä, tietojen ylläpitämisen vastuiden kehittäminen.
- Pysäkkinäyttöjen lisääminen keskeisille pysäkeille ja näytöillä esitettävän matkustajainformaation saavutettavuuden kehittäminen.
- Pysäkkien esteettömyystietojen esittäminen reittioppaissa.
- Talvikunnossapito.
Matkan suunnittelu ja osto
- Esteettömällä kalustolla ajettavien vuorotietojen, pysäkkien, pysäkkiympäristön sekä terminaalien esteettömyystietojen tuominen reittioppaisiin kattavasti ja toimivasti.
- Paikallisliikenteen verkkosivujen ja sovellusten saavutettavuuspuutteet on tunnistettu ja kehittäminen on jatkuvaa. Saavutettavuusauditointi olisi hyvä tehdä aina uusia palveluita ja tuotteita suunniteltaessa ja käyttöönotettaessa.
- Paikallisliikennettä järjestävät viranomaiset tekevät aktiivista yhteistyötä paikallisten vammais- ja vanhusneuvostojen ja -yhdistysten kanssa (mm. linjastosuunnittelu, palveluiden kehittäminen). Kokemusasiantuntijoita ja koulutettuja esteettömyyskartoittajia tulisi käyttää aina uusia palveluita suunnitellessa.
- Suurten ja keskisuurten kaupunkien paikallisjoukkoliikenteessä saattajaoikeudet vaihtelevat jonkin verran. Valtaosassa kaupungeista pyörätuolilla matkustavat saavat ilmaisen saattajan kuntalaisuudesta riippumatta. Osassa saattajaoikeus tarjotaan vain kuntalaisille ja oikeus tulee hakea osaksi matkakorttitietoja. EU:n vammaiskortti tulisi ottaa käyttöön kaikilla kaupunkiseuduilla saattajaoikeuden todistamiseen.
Tiedottaminen matkan aikana
- Kalustossa kiinteänä tarjottavien infomonitori- ja kuulutusjärjestelmien laajamittaisen käyttöönoton lisäksi poikkeus- ja häiriötiedottaminen saavutettavassa muodossa sovellusten kautta.